Seurakuntasanomat

16 4/2020 ”Oli suuri työ päästä jyvälle siitä, mistä kristinuskossa on kysymys.” ”Messu on aika pettämätön kokemus.” ULLA-MAIJA KYTÖLÄ P ertteliin tulee 20.9. vieras, jos- ta on tarjolla monenlaisia mää- ritteitä: Antti Nylén on kääntä- jä ja esseisti, vegaani ja kristitty. – Kirjailija minä olen ensisijaisesti, hän it- se sanoo ja alkaa saman tien pohdiskella, mikä kirjailija oikeastaan on: Kirjailija panee sanoja peräkkäin ja muodostaa niistä lau- seita. Lopputuloksena on kirjoitus, joka an- taa vaikutelman ikään kuin olisi jotain sa- nottavaa. – Minulla ei ole salattua viisautta, jota voisin jakaa, Nylén lopuksi tyrmää. Ehkä ei, mutta monta mielenkiintoista ja ajatuksia virittävää kirjaa Antti Nylén on saanut aikaan sanoja peräkkäin laittamal- la. Erityisesti kahdessa niistä on kristillinen tematiikka: – Tunnustuskirja ja Kolme pyhää liittyvät omiin kristillisiin pohdiskeluihini. Kun semmoisia menee pohdiskelemaan, siitä saattaa seurata tällaisia vierailukutsuja kuin nyt Perttelinkin suunnalta. Kristitty – mitä ihmettä? Nyky-Suomessa voi tosiaan herättää häm- mästystä tunnustautumalla kristityksi. – Olen huomannut, että muille kirjaili- joille ja taiteilijoille tulee suurena yllätyk- senä käsitellä kristinuskoa tunnustukselli- sesti, Antti Nylén sanoo. Uteliaisuutta ja haastattelupyyntöjä puolestaan herättelee tieto, että uskon- nottomassa kodissa kasvanut Nylén ryhtyi kristityksi aikuisena. – En tiedä kunnon vastausta siihen, miksi niin kävi. Siihen vaikuttivat monet tekijät. Yksi niistä oli perheen kahden lapsen syntymä 2000-luvun alussa: – Se oli järkyttävä tapahtuma ja pakot- ti miettimään elämän mieltä ja tarkoitusta, hän kuvailee. Kristinuskosta kiinnostumiseen liittyy myös älyllisiä, yhteiskunnallisia ja poliitti- sia kysymyksiä. Nylénin mukaan Suomes- sa on väkeä, joka näkee kristinuskon varjel- tavana suomalaisuutena vain koska ei pidä islamista. Sellainen puhe suututtaa ja tur- hauttaa häntä. – Ne tyypit eivät tajua kristinuskosta mi- tään. Antti Nylén aistii nyky-Suomessa ”us- konnollisen sivistyksen katoamisen sävyn” ja sanoo itse olevansa esimerkkitapaus: – Oli suuri työ päästä jyvälle siitä, mistä kristinuskossa on kysymys. Jyvälle pääsemiseksi hän sanoo joutu- neensa käymään satoja kertoja kirkossa, mutta saa tämän pakon kuulostamaan pal- kitsevalta, ei suinkaan tylsältä. Aika monen muunkin pitäisi perehtyä, jos Nyléniä on uskominen: – Suomen kuudesta miljoonasta asuk- kaasta alle miljoona käsittää mitä kristin- usko on, hän väittää. Sitä paitsi pelkkä tietäminen ei ole us- kon asioissa olennaista, jos kosketuspinta puuttuu. – Kristinusko on fyysistä. Valintana vanhin ja suurin Kristinuskon omakseen löytäneestä Antti Nylénistä ei tullut luterilaisen kirkon jäsen- tä vaan katolisen. – Minullahan ei ollut luterilaisuuteen mitään suhdetta, joten ajattelin, että ote- taan se globaalilla tasolla kaikkein tavalli- sin eli katolinen kirkko. Valinta ei kuitenkaan tarkoita sitä, että protestanttisuudessa, jonka piiriin luteri- lainenkin kirkko kuuluu, olisi jotain vikaa. Päinvastoin, Nylén arvostaa monia sen piirteitä. Hänen valitsemansa esimerkki on jossain määrin yllättävä: – Valmius nopeisiin muutoksiin! Luterilaisilla itsellään saattaa olla tästä ihan erilainen käsitys, mutta ilmeisesti riip- puu siitä, mihin vertaa. Messulla on merkitystä Onkohan Suomessa paljonkin viittäkym- mentä lähestyviä miehiä, joiden mielestä messuun menemisen pitäisi olla sunnun- taihin kuuluva automaatio? Antti Nylén on sellainen. – Messu on elintärkeä, Nylén painottaa, vaikka ei itsekään sinne joka sunnuntai ehdi tai jaksa mennä. – Kuluva vuosi on ollut tus- kallinen, kun koronakevään jälkeen vasta kesällä pääsi messuun ja silloinkin erikoisjär- jestelyin. Koska sunnuntai on paitsi eri- tyinen päivä myös viikon ensimmäinen, messussa käydään viikon alkajaisiksi rituaa- lisesti toteamassa tietyt seikat. – Messuun mennään hakemaan tuttua ja aikaisemmin koettua. Sinne mennään myös kokemaan yhteen- kuuluvuutta ja jakamaan toisten kanssa tä- mä arkielämästä erottuva tilanne. – Messu on aika pettämätön kokemus, joka tuottaa merkityksellisyyden tunteita, Nylén summaa. Kurkistus pyhimysperinteeseen Perttelin Pyhässä Antti Nylénille on an- nettu vapaat kädet valita aihepiirinsä. Hän kaavailee puhuvansa pyhimyksistä: – Kun teillä on se Bartolomeuskin siinä, hän sanoo viitaten Pertteli-nimen taustaan. Pyhimykset ovat kirjailijalle tuoreesti tuttu aihe, sillä viime vuonna julkaistussa kirjassaan Kolme pyhää hän syventyy Fran- ciscus Assisilaisen, Jeanne d’Arcin ja Ste- fanoksen vaiheisiin. – Halusin tutustua muinaisten aikojen ihmisiin, joita kristikunta on vuosisatojen ajan pitänyt pyhinä. Ortodoksien ikonit ovat monille luterilai- sillekin tuttuja ja niiden maalaamista har- rastetaan, mutta läntisen kirkon pyhimys- perinnettä tunnetaan huonommin. Voisi siis olla aiheellista käsitellä hiukan sitä, mi- tä pyhät ja ”pyhien rukoileminen” oikein ovat, Nylén perustelee. – Tai sitten puhun ihan jostain muusta! Uskonnottomasta uskovaksi Kirjailijavieras Perttelin Pyhässä ”Omakohtaisen esseis- tiikan kirjoittaminen käy pitkän päälle raskaak- si. Olen nähnyt, koke- nut ja lukenut rajallises- ti. Siksi halusin tutustua muinaisten aikojen ihmi- siin, joita kristikunta on vuosisatojen ajan pitä- nyt pyhinä”, Antti Nylén sanoo kirjastaan Kolme pyhää (Kirjapaja 2019). Terävänä, myös arkoihin ja epämuodikkaisiin aiheisiin tarttuvana kirjoittajana tunnet- tu Antti Nylén vierailee 20.9. Pyhä Perttelissä -tapahtumassa. Pyhä Perttelissä su 20.9. klo 12 seurakuntatalossa, Mikolantie 5. Vieraana Antti Nylén. Aluksi kevyt lounas, jolle ilmoittautumi- set viimeistään 16.9. Aki Toivoniemelle p. 040 359 0526 tai aki.toivoniemi@evl.fi . ESKO JÄMSÄ / KIRJAPAJA