rekryexpo

rekryexpo 28 13.11.2018 6 etteivät työpäivät venyisi kahdeksaa tuntia pidemmiksi ja hän olisi takaisin ko- tona viimeistään kuudelta. Lapsiperhearjessa jaksamisen kannalta tärkeitä ovat olleet yhdestä kahteen etä- työpäivää viikossa. – Joustoa löytyy molemmin puolin. Itse voin luottaa työantajaan ja työantaja luot- taa minuun, Luhtio kiittelee. Kunvaimo palasimarraskuun alussa töihin, Luhtio jäi kolmen kuukauden mittaiselle isyyslomalle ja hoitovapaalle. Tammikuus- sa hän aikoo palata ajamaan taas tuttua työmatkaa Espoosta Loimaalle. – Kilometrejä tulee 60 000 vuodessa. On parempi, kun en laske, paljonko dieseliin menee. Ei tule niin paha mieli. Matka tuntuu kulkemisen arvoiselta, sillä pääkaupunkiseudulla Luhtioilla on sukulaisia ja ystäviä. Kavereita voi nähdä työpäivän jälkeen, ja varsinkin vaimon van- hemmat ovat tärkeä turvaverkko. Loimaalla ei ole muita tuttuja kuin työ- kaverit, joten siksi kynnys muuttamiseen tuntuisi korkealta. Luhtio korostaa, että Loimaassa sinällään ei ole mitään vikaa. Hän on kotoisinKerimäeltä ja tottunut pie- nemmän paikkakunnan elämänmenoon. Hänestä Loimaalla on rauhallista, mutta silti jotakin tapahtuu koko ajan. Harras- tusmahdollisuuksia löytyy, ja jos jotakin palvelua ei saa Loimaalta, isompiin kau- punkeihin pääsee nopeasti. – Pidän erityisesti siitä, että Loimaalla vallitsee hyvä yhteispelin henki ja loimaa- laiset ovat ylpeitä kotiseudustaan. Mieles- täni kotiseudusta ja juurista kuuluukin olla ylpeä, kuten itsekin olen. TeijaHautera on ollut jo niin lähellä muut- taa Loimaalle, että hänen nelihenkinen perheensä kävi katsomassa taloa Loimaal- ta. Sopiva koti olisi löytynyt, mutta Turku vei kumminkin voiton. – Nyt asumme ydinkeskustassa. Ta- lomme alakerrassa on teatteri ja samalla kadulla on elokuvateatteri. Turussa on kulttuuria, kahviloita, ravintoloita ja kaup- pahalli; elämää ja tarjontaa on eri tavalla, Hautera vertaa. Hän käyttää silti Loimaankin palveluita. Hän on käynyt ravintoloissa, vaateostok- silla, kampaajalla ja kauneushoitolassa. – Olisi tosi tärkeää pitää Loimaan kes- kusta ja tori elävänä; huolehtia, että elämää ja palveluja riittää. L  oimaalaisten kannattaa kertoa muille- kin edullisesta asumisesta, väljyydestä ja lyhyistä välimatkoista, neuvoo yksi vastaaja päättäjiä Loimaanmielikuva- tutkimuksessa. Hän käy Loimaallamuualta töissä. Tä llä hetkellä Loimaan eri puolilla on edullisia asuntoja, on tilaa elää ja nauttia luonnosta, ja suurien kaupunkien kult- tuurielämykset ja ulkomaanyhteydet ovat riittävän lähellä. Hän ei ollut mielipiteensä kanssa yksin. Samoja asioita kehuvat Loimaalla jo asuvat. ”Edullista asua, Loimaalla paljon palveluja ja suuriin kaupunkeihin max. tunnin mat- ka! Miksi asua vaikka Turun lähiössä, josta keskustan palveluihin on yhtälailla matkaa, kun voi asua Loimaalla josta hurauttaa Turun keskustaan 45 minuutissa?” Loimaan kaupungin, Loimaan kauppa- kamariosaston ja Loimaan Lehden yhteis- työssä teettämässä tutkimuksessa selvi- tettiinmielikuvaa Loimaasta sekämuualta Loimaalla töissä käyvien että Loimaalla jo asuvien mielestä. Tutkimuksen toteutti Tietoykkönen. Tavoitteena oli kartoittaa, miten Loimaa saisi lisää asukkaita, yrittäjiä ja työntekijöitä paikkakunnalla sijaitseviin yrityksiin. Loimaalla käy muualta töissä yli tuhat ihmistä. Joka viides tutkimukseen vastanneista Loimaalla muualta töissä käyvistä on jo- ko aikeissa muuttaa Loimaalle tai pitää muuttamista melko varmana. Loimaalle muuttajia vetävät lukio- ja ammatillinen koulutus, turvallinen asuin- ympäristö ja liikunta- ja urheilumahdol- lisuudet. Samat asiat myös pitävät asukkaat Loi- maalla – koulutusta kehutaan, samoin harrastusmahdollisuuksia ja turvallisuut- ta. Lisäksi loimaalaiset olivat tyytyväisiä asumisenmahdollisuuksiin, päivähoitoon ja paikkakunnan yrittäjä- ja yritysmyön- teisyyteen. ”Loimaasta pitäisi tehdä etätyön ”paratiisi”, markkinoida kaupungin mahdollisuuksia isoille yrityksille, joissa tehdään etätyötä. Loimaalla löytyy edullisia toimitiloja, asuntoja, hyvät tietoliikenneyhteydet ja isot kaupungit lähellä” (Loimaalla asuva). Isoimmat Loimaallemuuttamisen esteet ovat omistusasunnot muualla ja se, että puolison työpaikka, suku ja esimerkiksi lasten koulut ovat muualla. Moni vastanneista huomautti, että epä- tietoisuus Tyks Loimaan sairaalan tilan- teesta ei houkuttele muuttamaan ja saa jopa miettimään muuttoa pois. Sitäkin harmiteltiin, että ammattikorkeakoulun yksikköä ei enää ole Loimaalla, ja nuoriso muuttaa pois korkeakoulutuksen perässä. Vastaukset yhtenevät suomalaisten seutu- kaupunkienmenestystekijöiksi listattujen asioiden kanssa: elinvoimaisella alueella pitää olla yrityksiä ja työpaikkoja, hyvät yhteydet ja ammatillista koulutusta (Seu- tukaupunkiverkosto, Kuntaliitto.fi). Vastaajat tunnustuvat, että ”päätökset, jotka todella vaikuttavat Suomen kaupunki- en asukaskehitykseen tehdään valtakunnan tasolla” (Loimaalla muualta työssä käyvä). Tutkimukseen vastasi lähes viisisataa ihmistä. Kati Uusitalo Juttu perustuu ennakkotietoihin Loimaan mielikuvatutkimuksesta (Tietoykkönen Oy 2018), jossa tutkittiin Loimaalla muualta työssä käyvien ja Loimaalla jo asuvien käsityksiä kaupungin vetovoimasta ja elinvoimasta. Sitaatit ovat tutkimukseen osallistuneiden kommentteja. Joka viides aikoo muuttaa Työssäkäyntipaikka­ kunta kiinnostaamyös asuinpaikkana. Isoim­ matmuuton esteet ovat perhe, talo ja puolison työpaikka. Tutkimuksessa sanottua ■■ Globaalisti verraten Loimaan seutu on luksusta, mutta vain niiden lähipalveluiden kera. Loimaalla työssä käyvä. ■■ Tykkään tietynlaisesta me-hengestä, ter- vehditään rappukäytävässä tuntemattomia ja autetaan toista jos nähdään, että on joku hätänä. Loimaalla asuva. ■■ Täällä saa vegaanista kebabia ja välillä on myös deathmetal-keikkoja. Loimaalla asuva. Jyri Luhtiolle työkaverit ja hyvä työilmapiiri ovat tärkeä osa työssä viihtymistä. Etelä-Savosta kotoisin oleva Luhtio kohtasi Loimaalla murremuurin, mutta reilun viiden Pemamekilla vietetyn vuoden aikana sen yli on päästy. Kaupunki ja yrityselämä haluavat kuulla, millainen olisi vielä viihtyisämpi Loimaa M  itä Loimaalla töissä käyvät ul- kopaikkakuntalaiset ajattelevat Loimaasta ja mikä saisi hei- dät muuttamaan tänne? Entä voitaisiinko tehdä vielä jotakin, jotta nykyiset asukkaat viihtyisivät entistä paremmin? Näihin kysymyksiin on haettu tänä syksynä vastauksia ensimmäistä kertaa verkkokyselyllä, jonka ideoivat yhte- ystyössä Loimaan kaupunki, Loimaan Kauppakamariosasto ja Loimaan Lehti. Kaupunginjohtaja Jari Rantala ja ke- hittämisjohtaja Matti Tunkkari toteavat ajankohdan olevan otollinen ensinnäkin siksi, että kaupunki valmistelee uutta kuntastrategiaa. Toiseksi Lounais-Suo- messa on nyt poikkeuksellisen positii- vinen vire, ja Loimaallakin asukasluku haluttaisiin saada nousemaan. Loimaalle halutaan lisää paitsi uusia asuk- kaita, myös työvoimaa ja osaajia. Loimaan Kauppakamariosaston puheenjohtaja Pekka Heikonen ja asiamies Niina Nur- mi korostavat seudun houkuttelevuuden olevan tärkeää elinkeinoelämänkin kan- nalta. – On hyvä tietää, kuinka moni onmiet- tinyt Loimaalle muuttamista. Onko asi- oita, jotka ovat muuttamisen esteenä, tai pystyttäisiinkö tänne kulkemista helpot- tamaan, Heikonen pohtii. Kauppakamarin jäsenyritysten kautta linkkiä kyselyyn jaettiin erityisesti niille tuhannelle, jotka käyvät jomuualta töissä Loimaalla. – Mitä tietoa he tarvitsevat ja mitä muuta voisimme tehdä heidän viihtymi- sekseen, Loimaan Lehden päätoimittaja Kati Uusitalo sanoo. Tutkimustuloksista kerrotaan avoimesti, jotta kaikki järjestöistä yrityksiin voivat hyödyntää niitä. Kaupunki aikoo käyttää tuloksia strate- giatyössä jamarkkinoinnissa. Kaupungin- johtaja Rantalan mukaan tavoitteena on löytää myös konkreettisia toimenpiteitä esimerkiksi liikenteeseen tai palveluihin liittyen. Heikonen tietää, että Loimaalla voi- daan saada paljon aikaan, jos valtakun- nallista vaikuttamista tarvitaan. Täällä ollaan valmiita kääntymään poliittisten päättäjien tai Turun tai Helsingin Kaup- pakamarien puoleen. – Tällaisia isoja kehittämishankkeita ovat esimerkiksi valtatie 9:n ja Turku– Toijala-radan parantaminen. Kiti Salonen

RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=