SEURAKUNTASANOMAT

7 www.salonseurakunta.fi Parhaan turvan tuo usko: – Jeesus on luvannut olla seuraajiensa kanssa, eikä ”Jumala ole antanut meille pel- kuruuden henkeä, vaan voiman, rakkauden ja terveen harkinnan hengen” (2. Tim. 1:7). – Saamme luottaa siihen, että Jumalan voimassa ja rakkaudessa voimme kertoa ja- panilaisille Jeesuksesta, toivosta ja armos- ta, eikä meidän tarvitse pelätä, sillä hän pi- tää meistä huolen. Samalla meille on suotu myös tervettä harkintaa, eli teemme kaiken voitavamme pitääksemme itsemme ja lap- semme turvassa. Haikeutta, iloa ja intoa Lähdön läheneminen tietää haikeita hetkiä: – Ehdottomasti suurin haaste on läheis- ten hyvästely. Muutto konkreettisesti toi- selle puolelle maailmaa tarkoittaa, että emme pysty entiseen tapaan jakamaan elämää perheen, suvun ja ystävien kanssa, Syrjätiet miettivät. – Vaikka omassa elämässä kymme- nen vuotta ei tunnu kovin pitkältä ajalta, se näkyy konkreettisesti elämän ääripäis- sä. Lastemme ja vanhempiemme elämäs- sä kymmenen vuotta tulee näyttäytymään silmissämme paljon pidemmältä ajalta. Suomalaisten lähettäjien tuki taas on suuri ilon aihe: – Olemme ihan yllättyneet siitä, miten merkittävää ja rohkaisevaa meille on ol- lut tavata lähettävien seurakuntien väkeä. Olemme saaneet niin lämpimän vastaan- oton kaikkialla, että olisi ihana ehtiä seu- rakuntiin useampaankin kertaan. Valitetta- vasti aika on kortilla ja nyt koronaviruksen myötä jo sovittuja vierailuja on jouduttu peruuttamaan. – On ollut myös ilo huomata, miten val- miita koemme jo olevamme lähtöön. Lä- hetystyöhön lähtemisen prosessimme on ollut pitkä, ja kun lähtöämme jouduttiin erinäisien syitten takia lykkäämään puo- lella vuodella loppukesään 2020, olemme oikeastaan jo aika malttamattomia lähte- mään. Se, mihin Jumala on meitä vuosien ajan valmistanut, on pian todellisuutta, ja saamme tarttua auraamme. Kokemus auttaa sopeutumaan Aiemmat kokemukset ulkomailla asumises- ta tekevät lähtemisestä Kia ja Markus Syr- jätielle helpompaa. – Koemme, että meillä on monia lahjak- si saatuja valmiuksia lähteä. Olemme mo- lemmat lapsena muuttaneet kaksi kertaa uuteen maahan ja joutuneet kokemaan kielitaidottomuuden ja ulkopuolisuuden tunteen, mutta myös oppimisen riemun ja sopeutumisen. Tiedämme, että vaikka uu- teen sopeutuminen ja oppiminen vie aikaa, se on myös palkitsevaa. – Koska omat vanhempamme ovat aika- naan tehneet ratkaisun muuttaa ulkomaille, he myös ymmärtävät meidän ratkaisumme hyvin. Se on helpottanut oman kutsumuk- sen prosessointia, sillä olemme saaneet van- hemmiltamme paljon kannustusta. Sielunmaisema Suomessa Kun on asunut monessa maassa ja taas yhteen uuteen menossa, niin missä silloin ovat juuret? – Meitä yhdistää tuntemus siitä, että olemme ennen kaikkea suomalaisia, mut- ta voimme kotiutua minne vain, Syrjätiet kertovat. Kaksoiskansalaisena Markus kokee vah- vaa sympatiaa Ruotsia ja ruotsinsuomalai- sia kohtaan, mutta kannustaa jääkiekossa ehdottomasti Suomea. Kian ulkomaanvuo- det eivät olleet yhtä pitkät, ja Suomi oli ai- na se kotimaa, josta lähdettiin ja johon jo- nain päivänä palataan. – Molempien sielunmaisemaa ovat Suo- men kesän muistot, joita olemme lapsena kesälomareissuilla katselleet. Markuksella muistot liittyvät Oriveden kesämökin järvimaisemiin, Kialla länsiran- nikon mereen ja lakeuksiin. – Toivomme, että tyttärillemme jäisi myös lämpimiä muistoja kotimaanjaksoil- tamme, vaikka Japanista ei tullakaan Suo- meen yhtä usein kuin Euroopan sisällä oli mahdollista. Rukouksessa on voimaa Matkaan lähettävältä seurakunnalta eli meiltä kaikilta täällä Salossa Kia ja Mar- kus Syrjätie toivovat ennen kaikkea esiru- kousta. – Lähetyskentillä, missä kristillisen us- kon vaikutus ja rukous eivät ole pehmittä- neet maaperää, henkivaltojen todellisuus ja vastustus saattaa näyttäytyä hyvin konk- reettisesti, ja esirukouksen voiman todella tuntee ja huomaa. Rukous näkyy ja kuuluu. Pyydämme varjelusta matkallemme ja he- rätystä Japaniin! Syrjätiet iloitsevat siitä, että saavat työs- sään olla osana Salon seurakunnan toimin- taa, vaikka ovat maantieteellisesti kaukana. – Nimikkolähetteinä olemme mielelläm- me muutakin kuin perhekuva kirkon seinäl- lä, ja toivomme, että käytössämme olevien tiedotuskanavien avulla voimme tukea seu- rakunnan lähetyskasvatusta. ”Olemme ennen kaikkea suomalaisia, mutta voimme kotiutua minne vain.” TARJA LAURILA S amaan aikaan kun Suomi sul- keutuu torjumaan koronatar- tuntoja, lähetysjärjestöt ja ni- mikkolähetit jatkavat työtä haasteellisissa oloissa ja varautuvat vi- ruksen leviämiseen sielläkin, missä tar- tuntoja on nyt vähän tai ei lainkaan. Mikään maanosa ei ole suojassa pande- mialta. Paikallisten kirkkojen jumalanpal- veluksia lähetetään nyt virtuaalisesti li- ve-striimauksina. Kun epidemia rajoittui aluksi Kiinaan, esimerkiksi Kylväjä ja Suomen Lähetysseu- ra kutsuivat lähettejä Suomeen. Nyt Suo- meen matkustaminen on vaikeutunut, ja kaikki palaajat joutuvat karanteeniin. Salon seurakunnan läheteistä Rauni- ot , Paulasaaret ja Sari-Johanna Kuittilo ovat parhaillaan kotimaassa. Entinen ni- mikkolähetti Daniel Nummela valmiste- lee väitöskirjaa. Kansanlähetys lähettää hänet jatkossakin Japaniin kerran vuodes- sa kouluttamaan yhteistyökirkon työnte- kijöitä ja vierailemaan tutuissa seurakun- nissa. Lähetystyöhön liittyvät kokoontumi- set ovat nyt tauolla Salon seurakunnassa. Tietoja lähetyskohteista ja lähettien kir- jeitä löytyy seurakunnan verkkosivuilta www.salonseurakunta.fi/lahetys. Samas- sa osoitteessa on linkit lähetysjärjestö- jen sivustoille, joilla on tarjolla ajankoh- taista tietoa ja mahdollisuuksia osallistua virtuaalisiin lähetystilaisuuksiin. Lähetys- järjestöjen kautta voi myös kohdentaa taloudellista tukea, jota tarvitaan poik- keusoloista huolimatta. Rahaakin tärkeämpää on tukea lähet- tejä, yhteistyöseurakuntia ja kohdemaita rukouksin. Kun korona eristää, niin rukous luo yhteyden niin täällä Suomessa ja lähi- alueilla kuin koko globaalissa maailmassa. Kirjoittaja on Salon seurakunnan lähetyspastori. Yhteyttä virtuaalisesti ja rukouksen siivin VIESTEJÄ LÄHETEILTÄ VIRTUAALISTEN HALAUKSIEN KERA: ”Kolumbia, Bolivia ja Venezuela ovat sulkeneet rajansa. Venezuelan terveys- järjestelmä on täysin murtunut jo enti- sestään. Kumppanikirkkomme yrittävät jatkaa seurakuntien tukemista, mutta se on vaikeaa, kun ei saa liikkua ja pitää ko- kouksia.” Aluepäällikkö Arja Koskinen , Latinalainen Amerikka. ”Kaikki olemme toistaiseksi terveitä. Pidämme yhteyttä seurakuntalaisiin pu- helimen välityksellä.” Eläkeläisenä työtä jatkava lähetti Anu Väliaho , Viron Saue. ”Tällä hetkellä laaditaan MAF:n maa- kohtaisia turvasuunnitelmia. Jos korona alkaa levitä kaupungeissa, loppuu kyliin lentäminen.” Lähetyslentäjä Jarkko Kor- honen , Tansania. Herra Jeesus, uskon, että olet läsnä sakramentissasi ja tahtoisin ottaa sinut siinä vastaan kuin juhlavieraan. Koska juuri nyt en voi, rukoilen sinua: tule silti luokseni Vapahtajana, syntien anteeksiantajana, lohduttajana. Tahdon seurata sinua, Jumalan Karitsa, minne ikinä minut vietkin, ja rakastaa sinua yli kaiken, ja lähimmäistäni niin kuin itseäni. Ole ylistetty, Herra Jeesus Kristus! Aamen. Jumala, me pelkäämme. Epävarmuus voi olla kaikkein pahinta, mutta vielä enemmän pelkäämme varmuutta, sitä hetkeä, jona on otettava vastaan kaikkein huonoimpia uutisia. Ja silti: me emme tiedä – emme sitä, mitä tulevat päivät tuovat, emmekä sitä, mitä itse tuomme omaan tai läheistemme elämään. Meillä on niin paljon huonoja neuvonantajia: pelko, ahdistus, huoli ja epätoivo. Jumala, neuvo sinä meille turvallinen tie, ole sinä enkelin siivet polkumme yllä. Aamen. Tekstit Timo Viitanen Kuvat Maritta Määttänen RUKOUKSIA TÄHÄN AIKAAN