Seurakuntasanomat

5 www.salonseurakunta.fi TARJA LAURILA J umala johtaa ihmeellisesti! Taakse päin katsoessa huomaat, että jokainen askel on ollut tärkeä. Älä pelkää uuden aske- len ottamista, rohkaisee Salon seura- kunnan nimikkolähetti Anna Makeeva , omaa su- kua Mishina . Hän on kulkenut pitkän tien Venäjän Kaukoidästä Viron Sauelle. Anna Mishina syntyi vuonna 1987 Magada- nissa, jonne vanhemmat olivat muuttaneet työn perässä marilaisesta kotikylästään Permistä Ura- lin juurelta. Lapsena tyttö sairasti paljon, ja hänet vietiin kastettavaksi sikäläiseen ortodoksikirkkoon. – Silloin Jumala otti minut omakseen. En kui- tenkaan lapsena saanut minkäänlaista kristillis- tä kasvatusta, Anna kertoo. Kun Neuvostoliitto hajosi, Annan perhe palasi vanhempien kotiseudulle. Vanhemmilla oli omat ongelmansa ja he ero- sivat. Äidin itsemurhan jälkeen 13-vuotias An- na muutti alkoholiongelmaisen isänsä ja isoäi- din luokse. Mummoltaan Anna kuuli paljon tarinoita per- heen ja marilaisen kyläyhteisön vaiheista. Esit- täessään marilaisia lauluja Anna edelleen pukeu- tuu mummolta perimäänsä kansallispukuun. Musikaalinen tyttö lähetettiin peruskoulun jäl- keen Marinmaan pääkaupunkiin Joškar-Olaan 1500 kilometrin päähän opiskelemaan kansan- musiikkia. Vuonna 2003 Vasli -eno, josta oli tul- lut Joškar-Olan luterilaisen seurakunnan sihteeri, vei Annan kirkkoon. Hän tutustui lähetystyönte- kijöihin, pastori Juha Väliahoon ja diakoni Anuun . Laulujen sisältö vaihtui Anna lähetettiin toisten nuorten kanssa rippikou- luun Inkerin kirkon koulutuskeskukseen Kelttoon Pietarin itäpuolelle. Rippikoulussa hän löysi uskon Jeesukseen, ja sen jälkeen hänen laulunsa saivat kristillisen sisällön. Seurakunnasta tuli Annan hen- gellinen koti. Ystävyys ja työtoveruus Väliahojen kanssa on puolestaan jatkunut jo 17 vuotta. Anna perehtyi Keltossa nuoriso-, lapsi- ja mu- siikkityöhön ja kävi teologian peruskurssin. Opis- kellessaan musiikkitiedettä Tšuvassian pääkau- pungissa Tšeboksarissa Anna auttoi loma-aikoina Baškiriaan siirtyneitä Väliahoja Birskin seurakun- nan musiikkityössä ja julistusmatkoilla kylissä. Yli- opistosta valmistuttuaan hän alkoi vetää musiikki- projektia. Nykyisin tällainen ulospäin suuntautuva toiminta ei ole Venäjällä enää mahdollista terro- risminvastaisen lain tultua voimaan. – Tehtäväni oli järjestää hengellisen musiikin konsertteja itämarien kylissä ja lasten musiikkilei- rejä, johtaa seurakunnan Sorta tul (Kynttilän liek- ki) -lauluryhmää, säestää jumalanpalveluksissa ja kulkea Juhan ja Anun mukana pitämässä kylissä jumalanpalveluksia ja raamattutunteja, Anna Ma- keeva kertoo. Pakanoita Euroopassa Vuonna 2012 Anna siirtyi Viroon tohtoriopin- toihin Tarton yliopiston kansatieteen osastol- la. Väitöskirjan aiheena on kristinuskon leviä- minen itämarien keskuudessa. Opinnot ovat muuten valmiit, mutta väitöskirja on toistai- seksi jäänyt seurakuntatyön jalkoihin. – Itämarien arvioidaan olevan viimeiset pa- kanat Euroopassa. Marien asuttamilla alueilla aika harvat kuuluvat ortodoksikirkkoon. Usko tuonpuoleiseen ja siihen, että edesmenneet sukulaiset vaikuttavat elämään, Anna Makeevan pitkä tie Venäjältä Viroon on yleistä. Uhrilehdoissa käyminen on silti mo- nilta jäänyt. Vanhat paikat kuitenkin tiedetään, ja perinteisiä tapoja ja juhlia pidetään yllä. Luterilainen usko on herättänyt vastakaikua marien keskuudessa, koska se ei ole alun pe- rin valloittajina tulleiden venäläisten uskonto. – Minua luterilainen kirkko veti puoleen- sa hengellisillä lauluilla. Haaveeni onkin nau- hoittaa virtuaalinen marinkielinen levy joulun ja pääsiäisen lauluista. Laaja työkenttä Muutama vuosi sitten Väliahot kutsuivat Annan työntekijäksi Viroon, Keilan seurakuntaan. He olivat siirtyneet Venäjältä sinne tekemään lähe- tystyötä erityisesti neuvostoaikana perustetun Sauen kunnan, sittemmin kaupungin, alueella. Nyt Sauella toimii itsenäinen seurakunta, jonka tavoitteena on paitsi jatkuva kasvu myös oman kirkon rakentaminen. Anna toimii lasten ja nuorten parissa, muusikkona ja kuoronjohtaja- na, diakoniatyössä sekä seurakunnan sihteerinä. – Lähetystyö Virossa on vaikeaa mutta sa- malla helppoa. On avauduttava yhteiskunnal- le, oltava yhteydessä paikkakuntalaisiin ja osal- listuttava tapahtumiin. Sauen seurakunnalle on myös avattu tilit Facebookissa ja Instagramis- sa @saueluterik. Kevään korona-ajan jälkeen jumalanpalvelukset aloitettiin toukokuussa ja nauhoitetaan suoraan Fb-sivulle, Anna kertoo. Anna Makeeva on ollut myös toteutta- massa lasten ja nuorten leirejä laajemminkin Viron kirkossa ja Venäjällä Inkerin kirkon ta- pahtumissa. Venäjän kansalaisena hänellä on vapaus tehdä uskonnollista työtä, mikä ulko- maalaisilta edellyttää erityistä viisumia. Virossa Anna osallistuu muun muassa hei- mokansatyöhön ja laulaa Viron kirkon Lähetys- kuorossa. Hän toimii myös tulkkina suomalaisil- le, jotka välittävät humanitääristä ja hengellistä apua Viron vankiloissa ja narkomaanien parissa. Oma koti Sauelle Evankelinen Lähetysyhdistys tukee Anna Makee- van työtä. Anna on myös yksi Salon seurakunnan nimikkoläheteistä, jonka puolesta rukoillaan ja jonka työhön kootaan taloudellista tukea. Virossa kirkon harvojen palkattujen työntekijöiden palkat ovat pienet, ja papitkin tekevät yleensä toista tai kolmattakin työtä. Annakin työskentelee päiväko- dissa lapsen tukihenkilönä. Helmikuun lopulla syntyperältään marilainen Anna vihittiin avioliittoon mordvalaisen Jevgeni Makeevin kanssa. Jevgeni on lähtöisin Saranskis- ta, Mordvan tasavallasta, 500 km Marin tasaval- lasta etelään. Hän edustaa mokša-mordvalaista suomen sukukansaa. Sekä Jevgenin äiti että täti ovat mokšankielisten kansanlaulujen laulajia. Opettajavanhempien poika on opiskellut in- sinööriksi Moskovan yliopistossa, minkä jälkeen hän siirtyi Viroon saamaan työkokemusta. Nyt nuori perhe on valinnut Viron kotimaakseen. Lähitavoitteena on hankkia oma koti Sauen kaupungista. Anna Mishina ja Jevgeni Makeev vihittiin Sauen kartanossa, jossa vietettiin myös hääjuhla. Pariskunnan vihki pastori Kaido Soom.