SEURAKUNTASANOMAT

RIITTA KOIVISTO J oskus asiat menevät yksinkertai- sesti hyvin. Seurakunta oli loppuvuodesta valinnut Sirkku Nivalan uudeksi diakoniajohtajaksi, ja vapaita asuntojakin olisi tarjolla. Yksi niistä Särkisalossa, jos- sa kirkkopuiston pappilarakennus oli hil- jattain tyhjentynyt. Sitä piti lähteä katso- maan. – Jos te sinne menette, niin kyllä tietää, miten siinä käy, kommentoi tuleva työka- veri. Nyt Sirkku Nivalan työ on jo alkanut, ja hän on miehensä Riston kanssa asettunut Särkisaloon. Pappilassa palavat jälleen ko- din valot. Kulttuuripappilatoimintaa ei talossa enää ole, mutta kappalainen pitää kansli- avastaanottoa entisissä tiloissa. Diakonia auttaa ihmistä Sirkku Nivala on ollut diakoniatyössä Ou- lussa ja Kuusankoskella, yhteensä yli 20 vuotta. Johtamista siitä on ollut kaikkiaan viitisen vuotta. Hän miettii uravalintansa: – Ehkä tie valitsi minut ennen kuin tie- täni tiesinkään? Diakonia on tapa elää ja vähän hengittääkin. – Diakonia on auttamista silloin, kun mikään muu taho ei auta. Tärkeintä ei kui- tenkaan ole materia, vaan ihminen ja se että saa hänen kanssaan yhdessä kysyä ja etsiä ratkaisuja. Tosin nyt en tee perustyö- tä, vaan tehtävänäni on tukea alaisia: he kohtaavat ihmisten kysymykset arjessa. Sysäyksen uuden työpaikan hankintaan antoi diakoniatyöntekijöiden Facebook, jossa oli salolaisten kutsu ”Tule meille joh- tajaksi!”. – En tuntenut täältä ketään eikä Var- sinais-Suomi ollut tuttu, mutta jostain syystä luin tekstin kahdesti, ja haaste al- koi kiinnostaa. Houkutuksena oli, että Salo on yksi iso seurakunta, kun aiemmat työ- paikat olivat olleet seurakuntayhtymissä. Tutustuminen työhön on jo vauhdissa Työtään Sirkku Nevala pitää näköalapaik- kana. – Vastaan diakonian työalasta. Siitä mi- tä diakonia on Salossa nyt ja mitä se on viiden vuoden päästä. Täällä on ollut isoja muutoksia ja heijasteet ovat edelleen nä- kyvissä. Alue on laaja, ja seurakunnassa paljon työntekijöitä. – Työyhteisö on tärkeä, mutta ei voi ajatella, että tutustuisi heti kaikkiin. Lä- himpänä on yhteistyö oman diakoniatii- min ja toisten esimiesten kanssa. – Uuden työn alku vie aina energiaa, ja koronasta tulee myös vähän lisähaastet- ta, kun tilanteet elävät ja päätöksenteko sen mukaan. Mutta nyt oli mahdollista ottaa haaste vastaan: – Tunnen, että voin oppia uutta ja että vielä on annettavaa. Koti kaupungissa, mutta maalla Nivaloiden asuinympäristö on nyt muut- tunut aika lailla. – Kun on tottunut asumaan palveluit- ten äärellä, viimeksi Kouvolassa, on vähän opettelua siihen, ettei mikään olekaan niin lähellä, mutta asioiden hoitaminen vaatii vain suunnittelua, Sirkku Nivala näkee. – Mieheni tekee paljon etä- ja reissutyö- tä. Ja tässä iässä pystyy jo rauhoittumaan ja vetäytymään. Kahdeksan lasta ovat aikuisia. Joku heis- tä on jo käynyt Särkisalossa ja piti paik- kaa ihanana: ”Mami ja ukko varmasti viih- tyvät.” Lastenlapsia on siis myös, ja kun lomilla taas voi matkustaa, saattaa kirk- kopuiston maisemissa olla yllättävästi vi- pinää. Luonto on Särkisalossa lähellä. Venettä ei Nivaloilla – vielä? – ole, paitsi kesäpai- kan soutuvene Kaakkois-Suomessa. Mutta golf on pariskunnan yhteinen harrastus, ja matkat lähimmille kentille tuli mitattua jo ennen muuttoa. Tunnelmaa ja tarinoita Pappila oli kahdelle ihmiselle vähän iso, mutta siitä sai vuokratuksi sopivan osan. Sali on hiukan viileä, mutta siellä on takka, ja keittiössä on kodikasta pitää tulta leivin- uunissa. – Tykkään että koti on viihtyisä. Salin erikoisuuksiin kuuluu suuri nuk- kekaappi, jonka sisustus valmistui viime vuoden aikana. Koronavuosi sytytti kipi- nän vanhaan harrastukseen: – Kaipasin saada käsille tekemistä. Olen rakentanut, maalannut ja ommellut. Pie- nistä ristipistotöistä on tullut sohvatyyny- jä, ja aikakauslehtien kansien selkämyksis- tä saa leikatuksi miniatyyrikirjoja. Sopivaa tavaraa löytyy myös kirpputoreilta ja to- ri.fi :stä. Tunnelma on Sirkku Nivalalle nukkeko- dissakin tärkeä ja siellä vietetään myös juhlia: – Leivoin sinne jouluksi muun muassa piparkakut ja karjalanpiirakat. Nyt olen purkanut kranssit ja kuuset pois ja vähän säästellyt innostusta. Pääsiäiseksi varmaan teen jotain, pieniä pajunoksia, tipuja ja pashan ehkä? Ja myös nukkekodin ihmisillä on tari- nansa. – Minulta on jo pyydetty, että kirjoittai- sin niitä. Jotain on jo mielessä! Urapolku ja kotipolku kohtasivat Salon seurakunnan uusi diakoniajohtaja Sirkku Nivala aloitti työt vuoden vaihteessa. Luonnonläheisen kodin Nivalat löysivät Särkisalon pappilasta. Koronavuosi herätti hen- kiin Sirkku Nivalan ykkös- harrastuksen, nukkekodit. Särkisalon pappilan salissa on hänen viime vuonna sisustamansa suuri nukke- kaappi. Onko tässä Särkisalon pienin kahvila? Se on auki vain Sirkku Niva- lan nukkekaapissa. ”Diakonia on tapa elää ja vähän hengittääkin.” 1/2021 16

RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=