SEURAKUNTASANOMAT

8 2/2021 ULLA-MAIJA KYTÖLÄ V uoden alussa työnsä aloittaneel- ta Tero Nissiseltä lienee kylläs- tymiseen asti kyselty, miksi kau- punginjohtajuus Salossa kiinnosti – ikään kuin pitäisi olla todella hyvä syy, jos tänne haluaa. Nissisellä perusteluja riittää, sillä monta sopivaa asiaa osui yh- teen, kun paikka täällä avautui. Pesti Ke- missä olisi joka tapauksessa ollut pian kat- kolla, joten piti miettiä, mikä seuraava osoite olisi. Ammatillisesti Salo tuntui monin tavoin kiinnostavalta: – Salo on kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin Kemi ja sijaitsee valtakunnallisen kas- vukolmion Helsinki–Turku–Tampere sisäl- lä. Kaupungin historia on haastava Nokia– Microsoftin jäljiltä, mutta kasvukolmio avaa monia mahdollisuuksia, Nissinen arvioi. Myös vuoden 2009 iso kuntaliitos lisä- si sekä Salon kiinnostavuutta että haasta- vuutta: – Laaja alue, vahvoja kuntakeskuksia, hyvin erilainen kuin Kemi. Vähemmän ammatillisiin perusteluihin kuuluu se, että Nissinen on kotoisin Tam- pereelta, jossa hänellä on ikääntyvät van- hemmat. – On hyvä olla sieltä kahden eikä seitse- män tunnin matkan päässä. Salosta on kätevä pitää yhteyttä myös vanhoihin tenniskavereihin Espoo–Tur- ku-akselilla. Junalla perheen luo Haikeuteenkin oli aihetta niin viran haussa kuin siihen siirtymisessä: – Viihdyin varsin hyvin Kemissä, ja kah- deksan vuoden aikana sinne ehti kertyä monia hyviä ystäviä, Tero Nissinen sanoo. – Sikäläinen ”letkeän jäykkä” mentali- teetti tuli tutuksi. Iso mullistus oli perheen arjen uudel- leenjärjestely. Päätukikohta jäi Ouluun, sillä kaikkien muutto Saloon ei ollut nyt mahdollista. Joka toinen viikonloppu Tero Nissinen suuntaa Ouluun, useimmiten junalla. Vii- konloppumatkat linjattiin hänen kontol- leen, koska puoliso kulkee viikot pitkää työmatkaa Kemin ja Oulun välillä. – Junassa kulkeminen on minulle ren- touttavaa ja voi vähän rästitöitäkin tehdä. En pidä monen tunnin matkantekoa mi- nään rasituksena. Nissinen vakuuttaa etäperhe-elämän näyttävän pahemmalta kuin se lopulta on. Yhteyttä pidetään joka tapauksessa päi- vittäin. Tennis vaihtui kunnallistalouteen Harva lienee pikkupojasta saakka tiennyt haluavansa kaupunginjohtajaksi, eikä tien- nyt Tero Nissinenkään. Kaupunginjohtaja Tero Nissinen: Seurakunta on kaupungin yhteisöllisiä Korona-ajan digiloikka, jonka myös kaupunginjohtaja Tero Nissinen on saanut omakohtaisesti kokea, voi olla monin tavoin hyödyksi. Työnteon murros ja monipaikkaisuus antaa kilpailukykynostetta Salolle, joka voi tarjota hyvät pal- velut kohtuullisilla kustannuksilla turvallisessa ympäristössä, Nissinen arvioi. – Pakko tunnustaa, ettei kutsumuksel- la ollut kovin paljon tekemistä ammatin- valinnassa. – Lukiossa ja vähän sen jälkeenkin pela- sin tosissani tennistä, ja se oli minun pri- oriteettini. Kun ilmeni, että jokin muu leipäpuu kuin tennisammattilaisuus olisi hyvä löy- tää, tie vei kauppaoppilaitoksen kautta yli- opistoon. – Synergiahakuisena nuorena miehenä hain sinne, missä yksi pääsykoekirjoista, Kuinka kunta toimii, oli tuttu jo kauppaop- pilaitoksen julkishallinnon linjalta. Lisäksi sisäänottoprosentti oli yksi parhaista, Nis- sinen sanailee. Hän pääsi opiskelemaan hallintotieteitä ensi yrittämällä, pääaineena kunnallista- lous, ja sitten kaikki sujuikin melko vauh- dikkaasti. – Jotakin kaitselmusta on takana ajau- tumisessa alalle, josta löysin ammatillisen kotini, hän miettii. Ajautumista ei ole tarvinnut katua. Haastaviakin vaiheita on mahtunut 24 vuoteen kunnallista alaa, mutta hyvät puolet ovat voitolla: – Rikkaus tässä on se, että pääsee niin monenlaisten ihmisten ja asioiden kans- sa tekemisiin, eikä ole kahta samanlaista päivää. – Luonteeseenikin sopii tämmöinen kan- san ja yhteisön palveleminen paremmin kuin kova bisnes. Kunnallistalous kuulostaa aika epäkiitol- liselta alalta. Siinä kuten kaikessa julkista- loudessa kipuillaan rajallisten resurssien kanssa. Nissinen näkee tässäkin asiassa valoisan puolen: – Olen oppinut kunnioittamaan niin de- mokratiaa kuin yhteisiä verovaroja. Veroista puheen ollen Tero Nissinen sa- noo, että hänelle on tärkeää maksaa kun- nallisveronsa siihen kaupunkiin, jota johtaa. – Yhtä tärkeäksi koen, että olen seu- rakunnan jäsen ja maksan kirkollisveroni, koska seurakunta tukee tekemisellään yh- teisön kannalta hyviä toimintoja. – Sen saa lehteenkin painaa! Nissinen lupaa. Kunnon kotiläksyt Parin kuukauden kokemuksella Tero Nissi- nen uskaltaa sanoa, että olo on aika sees- teinen, mitä tulee ensivaikutelmiin Salosta. – Tein suhteellisen hyvät kotiläksyt en- nen viran vastaanottamista, ja sain myös hyvää perehdytystä täällä. – Ei ole tullut sellaista oloa, että oho, tämmöinen oli ennakkokäsitys ja tämmöi- nen on todellisuus. Nissinen vertaa Saloa kolikkoon, jossa on kaksi puolta. – Kolikon kiiltävän puolen Salo on upea ja monipuolinen, on merellisyyttä, maa- seutua ja kaupunkimaisuutta, siis kaikkea ”Kunnioitan demokratiaa ja yhteisiä verovaroja”