SEURAKUNTASANOMAT

www.salonseurakunta.fi 9 Yhteistyötä monin tavoin tukijalkoja ULLA-MAIJA KYTÖLÄ Seurakunnan eri työalojen yhteistyö kaupungin kanssa on sekä laajaa että hyvin monenlaista. Pikainen kartoi- tus tuotti tulokseksi pitkän listan, josta on tähän poimittu esimerkkejä. • Meneillään olevan Lastenkulttuurin maaliskuun ohjelmassa ovat mukana mm. kirkkonuket Klaara ja Pekka mus- karilauluineen. • Päivähoidon kristillistä katsomuskas- vatusta tuetaan seurakunnan järjes- tämin katsomuskasvatustuokioin ja kirkkohetkin. Korona-aikana näitä on osittain korvattu tallentein. Seurakun- ta on myös järjestänyt päivähoidon henkilökunnalle Deep talk -koulutus- ta katsomuskasvatuksen työvälineeksi. • Keskusta-alueen alakouluilla on tänä- kin vuonna mahdollisuus lähteä ke- vätretkelle seurakunnan leirikeskuk- siin. Seurakunta tarjoaa kyydin, koulu varustaa eväät ja päivän ohjelma laa- ditaan yhdessä. • Nuorisotyönohjaajat pitävät yhteyttä koulukuraattoreihin, koulupappi toimii yläkoululaisten ja lukiolaistenkin tuke- na ja yhteistyö koulujen kanssa on kai- kin puolin tiivistä. • Seurakunta ylläpitää perheasian neu- vottelukeskusta ja tuottaa yhteis- työsopimuksen nojalla kaupungille sosiaalihuoltolain mukaisia, erityises- ti aikuisväestölle suunnattuja kasva- tus- ja perheneuvonnan palveluja ja avioliittolain mukaista perheasioiden sovittelua. Perheneuvonta tarjoaa siis maksutonta ammatillista tukea pa- mitä suomalaisessa kuntamaisemassa voi löytyä. On myös potentiaalia ja yrittäjyyttä. Kolikon toisella puolella tulevat näkyviin haasteet, kuten monikeskuksisuus. – Kovin yhtenäinen Salo ei vielä ole, Nissinen muotoilee. – Se ei ole mitenkään poikkeuksellista enkä ihmettele sitä ollenkaan. Kuntaliitok- set ovat pitkiä, jopa ylisukupolvisia asioita. (Ihan sama on ollut tilanne ja kehitys seu- rakuntien yhdistymisen jäljiltä. Toim. huom.) Puoluepolitiikka ja kaupungin sisäinen aluepolitiikka tuovat lisämaustetta koli- kon toiseen puoleen. Edessä on myös ko- via väestömuutoksia: lasten määrä vähe- nee, vanhusten kasvaa. – Väistämättä joutuu isompien ja pienem- pien myrskyjen silmään kaupungin asioita hoitaessaan, Nissinen ennustaa, mutta toi- voo vain asioiden riitelevän, ei ihmisten. Jos ja kun sote tulee, sekin taas muuttaa asioita, joten kiinnostavuutta riittää. – Jos oli minulla mielenkiintoinen pätkä Kemissä, niin ei tarvitse olla suurikaan en- nustaja tietääkseen, että mielenkiintoinen tulee tästäkin pestistä. Yhdessä enemmän Kolme neljästä Salon kaupungin asukkaas- ta on Salon seurakunnan jäseniä. Kaupun- gin ja seurakunnan intressit kohtaavat monissa asioissa. – Olen matkan varrella tottunut varsin kiinteisiin kaupungin ja seurakunnan suh- teisiin Kemissä ja muillakin paikkakunnilla, Tero Nissinen sanoo. Kemissä yhteistyötä tehtiin mm. kriisiti- lanteissa, kerhotoiminnassa ja juhlapyhien tapahtumissa. Oli yhteisiä työryhmiä ja systemaattista pyrkimystä yhteistyöhön erityisesti ennalta ehkäisevissä palveluis- sa ja lapsiperheiden tuessa. – Kovin luonnollista yhteistyötä kaiken kaikkiaan, Nissinen summaa. – Kirkkoherran kanssa tavattiin säännöl- lisesti ainakin pari kertaa vuodessa ja päi- vitettiin tilanteet. Näin voitaneen Salossakin menetellä. – Minä osaltani kannustan niin itseä- ni kuin muita yhteiseen tekemiseen. Kun voimavaroja yhdistellään, se on aina ko- tiin päin. Seurakunta on Nissisen mukaan yksi kaupunkien ja kuntien vahvoja yhteisöl- lisiä tukijalkoja, joilla on merkitystä niin ongelmien ennalta ehkäisyssä kuin ”toi- von kannattelussa”. Kaupunginjohtajan omat, muut kuin työ- hön liittyvät kosketukset kirkkoon ovat sa- mankaltaisia kuin niin monilla suomalaisil- la: rippikoulu, avioliitto, jokunen joulukirkko. – Isoihin elämänhetkiin kohdistuvia, Nissinen täsmentää. – Ja sitten olen kahden Tampereella asuvan lapsen kummisetä! hän muistaa ylpeänä lisätä. Ympäristöoppia Tero Nissinen on ehtinyt tutustua vasta pieneen osaan uutta valtakuntaansa. Sen hän on jo noteerannut, että ympäristö on erittäin monipuolinen. – Syvemmän ympäristöopillisen tutustu- misen jätän siihen kun lumi on poissa maasta. Vesistöt ja meri ovat Tero Nissiselle eri- tyisen mieluista luontoa: – Olen asunut kolme kertaa Pyhäjärven rannalla, Kemissä mukaan tuli meri, ja nyt täällä myös. – Kun ajan autoa, minua puhuttelee myös ”aakee ja laakee” maisema. Sitäkin täältä löytyy. Kesällä on toivottavasti mahdollisuuk- sia tutustua Saloon monelta kantilta, sillä sattuneesta syystä lomapäiviä on kaupun- ginjohtajalle luvassa vain vähän. Ehkä ke- sällä voi joskus ihan työajallakin heittäytyä ”käyskenteleväksi virkamieheksi” kaupun- gin kaduille, Tero Nissinen kaavailee. risuhteen ja perheen kysymyksissä sekä elämän kriisitilanteissa kaikille kaupunkilaisille riippumatta siitä, kuu- luvatko he seurakuntaan. • Hyvinvoinnin iltapäiviä järjestetään (sitten kun rajoitukset taas sen salli- vat) kaupungin, omaishoitoyhdistyk- sen ja seurakunnan yhteistyönä, mo- net niistä seurakunnan tiloissa. • Seurakunta on antanut tilojaan kansa- laisopiston ja liikuntatoimen käyttöön – ja joskus toisinkin päin. • Osa seurakunnan lapsikuoroista toi- mii kouluilla. • Kanttoritriot kiersivät viime kesänä ilahduttamassa palvelutalojen asuk- kaita pihakonsertein. • Diakonia tekee tiivistä yhteistyötä kaupungin aikuissosiaalityön kans- sa. Diakonialla on yhteyksiä myös lastensuojeluun, vanhuspalveluihin, velkaneuvontaan, päihde- ja mie- lenterveystyöhön, edunvalvontaan, kehitysvammatyöhön, neuvoloihin, kuntouttavaan työtoimintaan, maa- hanmuuttajatyöhön jne. • Salon romanit ry:llä, kaupungilla ja seurakunnalla on käynnissä yhteinen perhetyön projekti. • Kaupunginpuutarhuri ja seurakunta- puutarhuri tapaavat useita kertoja vuodessa. Heillä on yhteisiä intresse- jä muun muassa kausityöntekijöiden rekrytoinnissa. • Tontti- ja kaavoitusasioissa seurakun- nalla ja kaupungilla on usein neuvotel- tavaa. Maa- ja vaihtokauppoihinkin on joskus päädytty. • Lux Finlandia oli viime itsenäisyyspäi- vän aikaan seurakunnan, kaupungin ja Osuuspankin yhdessä tarjoama ilah- dutus korona-ankeuden keskelle. • Joulu Salon lapsille on vuosittainen suuren suosion saavuttanut monen tahon yhteistyöprojekti.