SEURAKUNTASANOMAT

On siinä ja siinä, pitääkö paikkansa, että Pietarin-päivää ei Suomen evankelis-lu- terilaisessa kirkossa vietetä. Voimassa olevasta evankeliumikirjasta nimittäin löytyy ”apostolien päivänä” tunnettu kesäinen sunnuntaipäivä, joka on ilmi- selvästi pietarinpäivän perillinen. Pietarinpäivä on kuitenkin yksi niis- tä apostolien juhlapäivistä, jotka Ruot- sin valtakunnan aateli, oman aikansa EK, 1700-luvulla lakkautti. Kyse ei ollut Ruotsin herrojen yhtäkkiä heränneestä teologisesta vakaumuksesta, vaan ra- hasta: palvelusväellä oli kuulemma lii- Pietarin-päivä 29.6. 1 Ristinpäivää – ristinylentämisen juhlaa – eli syysristiä vietetään, missä vietetään, 14. syyskuuta; toista ristinjuhlaa, ns. ke- vätristiä , on lännessä ja siis myös Suo- messa vietetty toukokuussa. Perimätie- don mukaan keisarinna Helena, keisari Konstantinuksen äiti, löysi 300-luvulla Jerusalemista oikean ja aidon Kristuksen ristin jäänteet, ja tämän tapauksen kun- niaksi juhlaa ryhdyttiin viettämään. Kansankalenterissa ristinpäivä (syys- risti) oli merkkinä kesäkauden ja siis ul- kotöiden päättymisestä: ”Ristiltä nauriit kuoppaan ja akat uunin päälle.” Naisil- la alkoi sisätöiden aika, miehet siirtyivät pelloilta metsiin leivänjatkoa hankki- maan. Nykysuomalaisessa yhteiskunnas- sa ristinpäivä osuu aikaan, jolloin ensim- mäiset innokkaat opiskelijat väsähtävät kansalaisopiston espanjaan ja posliinin- maalaukseen. Miten kiittäisin ja nauttisin jo saamas- tani hyvästä ilman, että väsyn pyrki- mään eteenpäin? Ristinpäivä 1 Elokuun puolivälissä on iän kaiken vie- tetty Marian-päivää, kuten nykyisestä- kin suomalaisesta nimipäiväkalenteris- ta ilmenee. Päivää on niin idässä kuin lännessäkin vietetty erityisesti muistel- len neitsyt Marian siirtymistä tästä elä- mästä tulevaan, Poikansa luokse. Suo- malainen kansanperinne tuntee päivän jälki-Maariana; Virossa on käytetty ruk- kimaarjapäev-nimitystä , siis ”ruis-Maija”, sillä syysrukiin kylvön tuli elokuun puoli- Marian-päivä 15.8. 3 ORT.FI Kesäinen kirkkovuosikalenteri: Juhlat, joita emme vietä TIMO VIITANEN 5 www.salonseurakunta.fi kaa vapaapäiviä. Ja koska järjestäytynyttä työväenliikettä ei ollut, kolmikantaneu- votteluja ei pidetty eikä paikallista sopi- mistakaan mainittavammin harrastettu, saivat nämä vanhat kirkolliset juhlat lu- van häipyä. Jostain syystä ortodoksinen työnantajapuoli ei vaikuta koskaan näh- neen asiassa samanlaista ongelmaa, vaan Petrun praasniekkaa vietettäneen mm. Ilomantsissa asiaankuuluviin juhlame- noin yhä tänäkin päivänä (tai vietettäi- siin, mutta kun meillä on tämä korona). Marian käyntipäivä eli ”heinä-Maija”, myös Marian etsimäpäivänä tunnettu, on heinäkuun alussa vietettävä juhla, jo- ka muistuttaa neitsyt Marian vierailus- ta sukulaisensa Elisabetin luona. Ai kuka Elisabet? Elisabet on siis Johannes Kasta- jan äiti, ja kuten Maria itse, kohtaamis- hetkellä raskaana. Näiden kahden naisen kohtaaminen kuvataan Uudessa testa- mentissa huikeasti: riemastunut Elisabet ja hillitympi, mutta jotenkin itsetietoi- nen ja varsinkin tehtävästään tietoinen Maria muodostavat melkoisen parin. Eli- sabetin sanat Marialle (”Siunattu olet si- Marian käyntipäivä 2.7. 2 nä naisten joukossa”) elävät kristikunnan rukousperinteessä tänäkin päivänä. Vielä ihmeellisempi on Luukkaan evankeliumin tässä yhteydessä siteeraama Marian kii- tosvirsi. Siinä Maria ennustaa, että Jumala asettuu köyhien ja väheksyttyjen puolel- le rikkaita ja mahtavia öykkäreitä vastaan – ajatus on yhtä radikaali tuon ajan Lä- hi-idässä kuin sosiaalidarwinistisessa ny- kymaailmassakin. Kirkko laulaa Marian kiitosvirttä joka ilta kaikkialla maailmas- sa, missä vain vesperiä vietetään. Tätä on Jumalan valtakunta. PIXABAY PIXABAY PIXABAY väliin mennessä olla tehtynä. ”Mitä kylvät, sitä niität” – elokuinen marianpäivä, syksyyn kääntyvän Suo- men kesän juhla, on hyvä aika miettiä, mitä itse olen kylvänyt ja millaisen sa- don olen niittänyt. Jos tarkastelun tulos ei miellytä, asialle ehtii ehkä vielä tehdä jotain. Kaiken sen, mille ei ehdi, voit vie- dä Marian pojalle, Vapahtajalle. 3 4