SEURAKUNTASANOMAT

15 www.salonseurakunta.fi 3/2023 Julkaisija Salon seurakunta www.salonseurakunta.fi Toimitus Päätoimittaja Timo Hukka p. 0400 784 322 timo.hukka@evl.fi Toimitussihteeri Marja Roiko p. 044 774 5305 marja.roiko@evl.fi Sivunvalmistus Salon Seudun Sanomat Oy Ari Hakulinen Jakelu Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy ja Posti Oyj Paino Salon Lehtitehdas, Salo 2023 Painos 26 552 kpl TIEDOTUS JA VIESTINTÄ tiedotus.salo@evl.fi Seurakunnan toimintaa ilmoitetaan: • Viikkoilmoituksissa Salon seudun Sanomissa, Auranmaan Viikkolehdessä, Salonjokilaaksossa ja Perniönseudun Lehdessä. • www.salonseurakunta.fi SEURAKUNTA SOMESSA Miksi ”ripille”? TIMO VIITANEN On taas selvästi se aika vuodesta. Parhaimpiinsa pukeutuneita nuoria ja heidän niin ikään parhaimpiinsa pukeutuneita perheitään näkyy kirkossa kuin kirkossa kesäisinä viikonloppuina. Nuorilla on takanaan talvi, johon on sisältynyt seurakunnallista toimintaa, leireilyä, yhteisiä tapaamisia… Ja nyt urakka päättyy: nuoret pääsevät ripille. Miksi “ripille”? Mitä tämä omille teilleen lähtenyt epätavallinen ilmaus oikein tarkoittaa? Mitä nuoret tekevät tai mitä heille tapahtuu? Korjataan ensi alkuun yksi sitkeä harhaluulo: teinit todellakin pääsevät ripille, ei “ripiltä”, vaikka kuinka tämmöinenkin sanamuoto Suomen kansan suussa elelee. Ajatus on jotenkin ymmärrettävä: rippikoulu on urakka, joka suoritetaan siinä kuin muukin koulu, ja kun velvollisuus on suoritettu valmiiksi asti, siitä päästetään irti ja rippikoulukas pääsee vapaaksi ja kesälaitumelle. Siis päästään jostain. Ja mikäpä siinäkään. Ripillepääsy ei kuitenkaan päästä jostain, vaan se päästää johonkin. Mutta mihin? Aikanaan, eikä edes niin hirvittävän kauan sitten, kirkoissamme vietettiin ehtoollista nykyiseen verrattuna harvoin. Kun sitä vietettiin, ehtoolliselle aikovan tuli ilmoittautua etukäteen: rovasti otti seurakuntalaisten ilmoittautumisia vastaan sakastissa ja kirjoitti nimet rippikirjaan. Kun messupäivä koitti, ehtoollisella kävijät yhteisesti tunnustivat syntinsä ja saivat synninpäästön, he siis kävivät ripillä. Koska ehtoolliselle päästettiin vain ne, jotka olivat saaneet asianmukaisesti opetusta kristinopissa, tuli tavaksi sanoa, että ehtoolliselle oikeutetut seurakuntalaiset “pääsivät ripille”. Kirkolliset tavat ovat muuttuneet, mutta ilmaus on jäänyt elämään. Hyvä niin: se voi edelleenkin muistuttaa siitä, että rippikoulun päättävä konfirmaatio ei ole loppu, vaan jonkin uuden alku. MARIA OJANPERÄ/KIRKON KUVAPANKKI RIPPIKOULUTYÖ RIPPIKOULUTYÖ

RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=