15 www.salonseurakunta.fi 4/2023 Julkaisija Salon seurakunta www.salonseurakunta.fi Toimitus Päätoimittaja Kirkkoherra Timo Hukka p. 0400 784 322 timo.hukka@evl.fi Toimitussihteeri Marja Roiko p. 044 774 5305 marja.roiko@evl.fi Sivunvalmistus Salon Seudun Sanomat Oy Ari Hakulinen Jakelu Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy ja Posti Oyj Paino Salon Lehtitehdas, Salo 2023 Painos 26 552 kpl TIEDOTUS JA VIESTINTÄ tiedotus.salo@evl.fi Seurakunnan toimintaa ilmoitetaan: • Viikkoilmoituksissa Salon seudun Sanomissa, Auranmaan Viikkolehdessä, Salonjokilaaksossa ja Perniönseudun Lehdessä. • www.salonseurakunta.fi SEURAKUNTA SOMESSA Lämmöllä kaivaten SEURAKUNNAN VIESTINTÄ TIMO VIITANEN Loppuvuosi pyhäinpäivineen, itsenäisyyspäivineen ja jouluineen on suomalaisille hautausmaiden ja pimeydessä loistavien kynttilöiden aikaa. Käydään muistamassa omia läheisiä ja rakkaita. Yhteiskuntana muistamme niitä, jotka kuolivat isänmaan puolustajina sodassa. Kuolleet eivät ole ihan niin kuolleita, kuin voisi luulla. Vainajat ovat elämässämme läsnä, tahdoimme tai emme. Oma tarinamme värittyy meitä edeltäneiden sukupolvien tarinoista. Voiko vainajien puolesta rukoilla? Saako? Pitääkö? Joskus kuulee väitettävän, että semmoinen olisi jotenkin sopimatonta ja kenties epäluterilaista. Myönnän, etten ihan täysin ymmärrä. Sen ymmärrän, että Luther ja kumppanit reagoivat oman aikansa väärinkäytöksiin: siihen, että ihmisten kaipauksella ja ahdistuksella tehtiin rahaa. Sellaista voi perustellusti kritisoida, tänäänkin. Senkin jollain tavalla ymmärrän, että joskus on ajateltu tämmöisen rukouksen jotenkin olevan rikkomus Jumalan kaikkivaltiutta kohtaan. On ajateltu, että Jumala päättää ihmisen kohtalosta, ei kukaan muu. Mutta, mutta – eihän rukous koskaan tarkoita sitä, että me päätämme, miten Jumalan on toimittava. Rukous on pyyntö, ei määräys. Olennaisinta kuitenkin on, mitä me tarkoitamme rukouksella. Jos rukous on sitä, että ihminen, Jumalan lapsi, juttelee taivaallisen Isänsä kanssa siitä, mikä sydämellä kulloinkin painaa, niin miten ihmeessä semmoinen voisi olla moitittavaa? Juuri niinhän sen pitäisikin mennä. Niin, että me jätämme kaikki murheemme Jumalan kannettaviksi. Rukouksessa ihminen voi jättää edesmenneet rakkaansa Jumalan ja hänen hyvyytensä haltuun. Silloin ei suruun tarvitse takertua väärällä tavalla, sellaisella, joka vahingoittaa. Voi muistella hyvillä mielin, surren, mutta vailla ahdistusta. Voi luottaa siihen, että Jumala pitää huolta niin elävistä kuin kuolleistakin. ukokuussa.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=