3/2024 www.salonseurakunta.fi 31.8.2024 KUVA: MARIA RAINIO-ALARANTA Majataloiltojen isäntä s. 16 Koululaisten leirielämää s. 10 Pianistista urkuriksi s. 4 Luontoa kuvin ja runoin s. 8–9
2 3/2024 Pääkirjoitus Syksyä kohti Kovinpa on nopeasti kesä kulunut. Onneksi kuitenkin lämpimät ilmat tuntuvat jatkuvan. Vaikka mielessä on aina haikeutta kesän kääntyessä syksyksi, voidaan kuitenkin toivoa syksyn kaikessa värikylläisyydessään olevan hyvinkin kaunis vuodenaika. Kesä on ollut seurakunnassa entiseen tapaan kiireistä aikaa konsertteineen ja leireineen. Salossa kaikenikäisten leirit ovat suosittuja, eivät ainoastaan rippileirit, vaan myös varhaisnuorten leirit ja musiikkileirit. Nämä ovat mainio tapa koota koulu- ikäisiä yhteen. Kesällä on lehdissä kirjoitettu paljon rippileireistä. Vaikka joiltakin osin kirjoittelu on ollut ehkä liioitellun markkinahenkistä, ovat kirjoitukset kuitenkin syystäkin muistuttaneet, miten herkällä alueella kuljetaan, kun lasten ja nuorten kanssa toimitaan leiriolosuhteissa. Rippikoulutyöstä vastaava pappimme Lasse Lindberg lähetti leirien pitäjille loppukesästä tärkeän viestin ”503 kertaa kiitos”. Hän saattoi tyytyväisenä kertoa, että leirit olivat onnistuneita ja rippikoululaisiakin vielä yli viidensadan. Näissä lukemissa, ja hieman suuremmissakin, kuljetaan vielä muutama vuosi. Sitten alkaa viiveellä näkyä ikäluokkien pieneneminen syntyvyyden edelleen laskiessa. Erityisenä ilon aiheena on kuitenkin, että meillä Salon seurakunnassa rippikoululaisten prosentuaalinen osuus ikäluokista on suurempi kuin kirkkoon kuulumisprosentti. Kesällä saimme joukolla vierailla Vaasassa herättäjäjuhlilla. Työntekijät ja muutamat luottamushenkilöt sekä Salon kaupungin edustajat toimivat monissa vapaaehtoistehtävissä ja tekivät huomioita ja muistiinpanoja järjestelyistä. Näin ollaan hyvässä vauhdissa valmistelemassa Salon omia herättäjäjuhlia ensi kesäksi. Työsarkaa siinä riittää, joten kaikkia kutsutaan mukaan lukuisiin vapaaehtoistehtäviin. Huomioittehan myös talven mittaan juhlia ennakoivat seurat ja erityismessut, joissa veisataan Siionin virsiä. Reipasta menoa on myös luvassa hyvin alkaneessa tuomasmessujen sarjassa. Syksy on monille merkittävää aktiivisuuden aikaa. Monet harrastukset alkavat kesätauon jälkeen. Kansalaisopistot tiedottavat kursseistaan, kuorot aloittavat harjoittelukautensa, ja niin myös seurakunta tarjoaa monenkirjavia mahdollisuuksia osallistumiseen. Tässä lehdessä niistäkin kerrotaan. Maailmalla eletään myllerrysten keskellä. Ukrainan sota jatkuu jo pitkällä kolmatta vuotta ilman merkkejä rauhasta. Ilmastonmuutos jatkuu. Yhdysvalloissa, ja miksei Euroopassakin, jännitetään presidentinvaalia, joka sai yllättävän käänteen istuvan presidentin vetäydyttyä kilpailusta. Oletettavaa on, että suuria muutoksia ei tule tapahtumaan, kävi vaalissa kuinka tahansa. Mielenkiintoista seurattavaa joka tapauksessa. Toivotan teille kaikille kaunista, värikästä syksyä ja voimia uusiin syksyn ja talven haasteisiin. Timo Hukka kirkkoherra TIMO VIITANEN Tuli esiintyy Raamatussa useammassa roolissa. Se on tuhoava voima: kun se syttyy, se ei äkkiä sammu. Joka tätä epäilee, muistelkoon menneiden kesien maastopaloja. Toisaalta tuli on myös elementti, jossa Jumala kohdataan. Mooses kohtaa jumaluuden palavan pensaan muodossa. Sitä pensasta ei tuli kuluta. Uudessa testamentissa apostolit saavat helluntaipäivänä nähdä ja kokea Pyhän Hengen laskeutuvan kristittyjen ylle “tulisina kielinä”. Tuli osoittaa ilmiön autenttisuuden ja jumalallisen alkuperän. Tuli on kuitenkin myös jotain paljon pelottavampaa. Ilmestyskirja puhuu “sammumattomasta tulesta”, joka on varattu Saatanan osaksi. Saman Ilmestyskirjan mukaan tarjolla on myös mahdollisuus päästä sinne tämän seuraksi, jos niin haluaa. Mitä tästä kaikesta tulisi ajatella? Ensinnäkin: kaikista asioista taivaan ja helvetin välillä en ole ollenkaan varma. En esimerkiksi ymmärrä, miten yhtään mikään tietoinen olento voisi loputtomiin sanoa “ei” Jumalan rakkaudelle. Se tuntuisi tarkoittavan, että maailmassa on jokin vielä vahvempi voima. Ja se taas vaikuttaisi teologisesti kyseenalaiselta. Toisaalta en ole ollenkaan varma, etten itse saattaisi olla juuri se olento. Oman jääräpäisyyteni tuntien en pitäisi sitä kovinkaan merkillisenä. On vaikea uskoa, että olisin ainoa. On täysin mahdollista, että tuli on yksi ja ero on “vain” meissä. Se, tunnetko tulen liekeissä Jumalan palavan rakkauden sinua kohtaan vai koetko tulessa vain helvetin lieskoja, riippuu siitä, miten itse olet valmis ottamaan vastaan saamaasi rakkauden. Aina se ei ole helppoa. Jos haluat pysytellä kaiken rakkauden ulkopuolella, voi tietysti olla, että ratkaisuasi kunnioitetaan. Voi myös olla, että se rakkaus on jotain muuta kuin mitä sinun on annettu ymmärtää. Voi olla, että odottamassa on iloinen yllätys. Ei sitä koskaan tiedä. Mitä näet liekeissä? SANNA-MARI HONKANIEMI
3 www.salonseurakunta.fi Lumottu Valo herättää Halikon kirkon keskiaikaiset seinät eloon videoprojektorien, valojen ja musiikin avulla. Kymmeniätuhansia kävijöitä viime vuonna kerännyt Valoisa Luutarha saa jatkoa tästä uudesta modernimpaan muotokieleen pohjautuvasta taideteoksesta, jossa käytetään hyödyksi kirkon arkkitehtuuria. Työryhmään kuuluvat videotaiteilija Max Lapinsuo-Sylwén sekä esitys- ja teatteritekniikan ammattilaiset Markus Kuisma ja Tatu Launiainen. Esitykset ovat Halikon kirkolla 12.– 16.10. klo 19–23. Videoesitys kattaa koko pääoven puoleisen seinän, mutta kirkko kannattaa kiertää kokonaan ja poiketa samalla myös sisälle. Kirkkosalissa on tunnelmalliset valot, kaunista musiikkia ja pientä puuhaa perheen nuorimmille. Halikon kirkossa on avoimet ovet 12.– 16.10. klo 16–23 sekä 17.–20.10. klo 16– 20. Kirkossa voi seikkailla omaan tahtiin, rauhoittua Elämän valo -rastipolun rastien äärellä tai etsiä oman lempipaikkansa ja levähtää. Tervetuloa piipahtamaan kurpitsojen katselun lomassa! Perheiden pyhä su 13.10. sisältää taiteilua ja muuta mukavaa puuhaa sadonkorjuun ja kurpitsaviikkojen tunnelmissa Halikon srk-talossa klo 15 alkaen. Keittoruokailu klo 17, kaikenikäisten Kekrikekkerimessu Halikon kirkossa klo 18. Iloitaan syksystä, kiitetään sadosta ja rukoillaan turvaa ja suojelusta pimeneviin päiviin ja öihin! Kirkon jälkeen klo 19 valoshow kirkonmäellä. Ilmoittautumiset lounasta varten viim. 9.10. seurakunnan nettisivujen kautta. Lumottu Valo Kurpitsaviikoilla Oletko jo tutustunut ensi vuoden herättäjäjuhlille Saloon kutsuvaan Juhlaviesti-lehteen? Lehdessä kerrotaan mm. herättäjäjuhlista ja Herättäjä-Yhdistyksestä, Siionin virsistä, esitellään Salon kaupunkia ja Salon seurakunnan kirkkoja sekä kerrotaan juhlatunnuksen ”Matkalaista taluta” taustaa. Juhlaviestin pääsee lukemaan seurakunnan nettisivuilta www.salonseurakunta.fi/ salonherattajajuhlat ja QR-koodin kautta. Lehteä on myös jaossa mm. Salon srk-talolla. Herättäjäjuhlat ovat Salossa 4.–6.7.2025. KAISA SUUTELA-KUISMA KIRKON ULKOMAANAVUN KATASTROFINÄYTTELY 20.9.–13.10. Salon kirkossa. Näyttelyyn voi tutustua kirkossa olevien tapahtumien ja jumalanpalvelusten yhteydessä. Kuvat, tarinat ja aidot avustustarvikkeet kertovat siitä, miten Kirkon Ulkomaanapu toimii katastrofin sattuessa. Näyttelyn yhteydessä voi myös tutustua ja ostaa (tilisiirto, verkkopankki) Kirkon Ulkomaanavun Toisenlaisia Lahjoja. Toisenlainen Lahja on aineeton lahja, joka auttaa hädän tai köyhyyden keskellä elävää lähimmäistä. Lahjavalikoima on laaja. Suosittuja lahjoja ovat esim. puuntaimet, vuohi, 6 kanaa, koulupuku, huopa, hätäruokapaketti ja puhdas vesi. Lahjoituksesta saat postikortin, jossa kerrotaan, miten lahja auttaa kehitysmaiden perheitä. Lahjoitukset käytetään toimeentulon ja koulutuksen edistämiseen, katastrofiapuun ja Naisten Pankin toimintaan useissa maissa Aasiassa, Afrikassa ja Lähi-idässä. Toisenlaisella Lahjalla voi onnitella isää, syntymäpäiväsankaria, hääparia, ammattiin valmistuvaa... Aineeton lahja ilahduttaa monia myös jouluna. SEURAKUNTA SYYSMARKKINOILLA Seurakunta osallistuu syysmarkkinoille 26.–28.9. ja tukee markkinatuotolla lähetystyötä. Soppateltta on torin puistonpuoleisella laidalla, ja soppaa voi syödä myös Salon srk-talossa, josta sitä myydään kotiinkin vietäväksi (mielellään oma astia mukaan!). Jos aiot ostaa yli 3 litraa, asiasta kannattaa ilmoittaa etukäteen p. 044 774 5214/Henna. Sopan lisäksi voi herkutella pannukakulla omenahillon kera sekä omenapiirakalla. Srk-talossa on tarjolla myös kasvishernekeittoa. Myyntiajat to ja pe klo 10–17 ja la klo 10–13. Nuoret paistavat lettuja toriteltassa la klo 10–13 keräten varoja nuorisokuoro Diskantin ulkomaanmatkaa varten. Talkoolaisia tarvitaan tehtäviin torille, seurakuntataloon ja tavaran kuljettamiseen käsikärryillä niiden välillä. Palkaksi saa soppaa ja kahvit. Yhteen tai useampaan parin tunnin vuoroon voi ilmoittautua seurakunnan nettisivuilla (tapahtumat/ilmoittaudu), tai lähetyssihteeri Henna Seppälälle puh. 044 774 5214, henna.seppala@evl.fi. RIPPIKOULUT 2025 Ilmoittautuminen ensi vuoden rippikouluihin päättyy 1.9. Ryhmäjaot ilmoitetaan sähköpostilla viimeistään 23.9. Jos aiot käydä rippikoulun ensi vuonna ja ilmoittautuminen on jo päättynyt, ota pikaisesti yhteyttä riparipappi Mariaan p. 044 735 8626, maria.rainio-alaranta@ evl.fi. MARJA ROIKO Salon Marttojen kässäkerholaiset lahjoittivat Salon seurakunnalle junasukkia, joita jaetaan kasteperheisiin. Kiitos Salon Martoille ja kaikille muillekin pikkusukkia lahjoittaneille! Salon herättäjä- juhlien Juhlaviesti
4 3/2024 PROJEKTIKUORO VIRREN VIEMÄT Avoin, kokeneita kuorolaulajia kokoava projekti, jonka tarkoituksena on tutustuttaa laulajia Siionin virsiin, tehdä veisuuperinnettä tutuksi seurakunnissa ja samalla valmistaa virsiin pohjautuvia sovituksia sisältävä konsertti valtakunnalliseen Talviveisuut-tapahtumaan maaliskuussa Linnasmäen opistolla Turussa. Uusista sovituksista vastaa Timo Lehtovaara. Projekti on myös tapa valmistautua kesän 2025 herättäjäjuhliin Salossa, ja laulajat ovat tervetulleita mukaan esiveisuutehtäviin juhlilla. Ensimmäinen tapaaminen su 6.10. klo 13–16 Muurlan srk-kodissa. Harjoitukset noin kerran kuukaudessa sunnuntaisin, muut harjoitusajat ja -paikat sovitaan 6.10. jälkeen. Osallistuminen edellyttää kykyä itsenäiseen harjoitteluun. Johtajana Terhi Lehtovaara, p. 040 3548 419, terhi.lehtovaara@evl.fi, jolle ilmoittautumiset syyskuun aikana. LAULETAAN YHDESSÄ Kivet Kiikalassa ja Sulat Suomusjärvellä Kaikille avoimet yhteislauluryhmät Suomusjärven srk-keskuksessa parittomilla viikoilla ke klo 14 ja Kiikalan srk-talossa ke 4.9., 2.10. ja 13.11. klo 13. Kanttori Maria Sirén laulattaa ääniharjoituksia sekä ajankohtaisia lauluja ja virsiä. Laulunarvoiset Ryhmä kuntouttavasta ja hoitavasta musiikkitoiminnasta kiinnostuneille. Laulunarvoiset voivat halutessaan osallistua hoivamusiikkituokioiden toteuttamiseen hoivakodeissa yhdessä hoivamuusikko Terhi Lehtovaaran kanssa. Syksyn ensimmäinen kokoontuminen ma 9.9. klo 10 Salon srk-talossa. Lisätietoa netissä www.salonseurakunta.fi/musiikki/hoivamusiikki. Laulutarinoita Riitta Heleniuksen tarinallinen yhteislaulutuokio ja kahvihetki su 22.9. klo 12 Kuusjoen kirkossa. Laulutupa Kolmevarttinen yhteislaulua kanttori Aija Haapalaisen johdolla keskiviikkoisin parittomilla viikoilla (11.9. alkaen) klo 13 Marttilan srk-talossa. Kansanlauluiltapäivä Ti 12.11. klo 13 Halikon seurakuntatalossa. RIITTA KOIVISTO Elina Hyvönen aloitti työt Salon seurakunnassa toukokuun alussa. Uutena työntekijänä ja ilman kesälomaa hän on saanut reissata seurakuntaa laajasti. - Kesä on hurahtanut nopeasti! Elina tuli tänne Kouvolasta, mutta töitä on ollut ympäri Suomea Helsingistä Ouluun, pitkään myös Kiuruvedellä, syntymäpaikkakunta Pielaveden vieressä. Varsinais-Suomi on uusi tuttavuus. - Tosi nätin näköistä seutua. On merta, järviä ja jokia, luonnossa liikkumisesta pitävä Elina on jo pannut merkille. - Täältä löytyy runsaasti mielenkiintoisia matkailukohteita eikä Pielavedellekään ole liian pitkä matka. Muuten, jos yhdistelmä Pielavesi ja kanttori kuulostaa tutulta, olisiko selitys siinä, että Salossa on toinenkin syntyään pielaveteläinen kanttori? Nimittäin Elinan isosisko Hanna-Leena Suominen, joka hänkin työskenteli ensin Muurla–Kisko-alueella niin kuin Elina nyt. – Ei olisi ikinä voinut aavistaa silloin, kun noin kymmenen vuotta sitten aloitin opiskelut! Pianistista urkuriksi Kouluaikaa Savossa täyttivät musiikkiharrastukset. Kirjastosta lainattu Mozartin Requiem tuli tuiki tutuksi. Soittimista piano oli se oma juttu, ensin ihan ilman ajatuksia ammattimuusikkoudesta. Pianonsoiton opettajaksi Elina kuitenkin ensiksi valmistui. Urut tulivat mukaan vasta kirkkomusiikkiopintojen myötä, ja niistä tuli hänen diplomitutkintonsa soitin. Helsingin mahtavat Kallion kirkon urut olivat täydelliset Elinan rakastamalle ranskalaisromanttiselle musiikille, johon tutkinto keskittyi. – Soitin koko Widorin viidennen sinfonian, jonka lopussa on se häämarssi- Toccata. Salon suurimmat urut ovat Halikossa ja Uskelassa, ja niitä saa tietysti käydä soittamassa. Muissa kirkoissa urut ovat paljon pienempiä, mutta ne toimivat Elinasta mainiosti päätehtävässään virsien säestyksessä ja saa niistä sävyjä muihinkin soittoihin. – On tärkeää, että jokainen soitin on sopivan kokoinen juuri omaan kirkkoonsa. Monipuolisesti ja seurakuntalaisia kuunnellen Salo ei ole minkään herätysliikkeen valta- aluetta. Elina onkin onneksi inspiroitunut kaikkien liikkeiden laulukirjojen selaamisesta. Yksi viime aikojen löytö oli Siionin kantelen vaihtoehtoinen duurimelodia lauluun ”Oi, katsohan lintua oksalla puun”. Se on Elinasta kaunis, soljuva ja iloinen. Laulukirjojen kokoelma omassa hyllyssä karttuu. Yhteislaulutilaisuuksissa on tykätty muun muassa Toivon veisukirjasta, jossa on hengellisten laulujen lisäksi kansanlauluja, huumoria ja iskelmääkin: ”Luotsaan laivaa päällä rauhattoman veen, päivän uuden jälleen kohtaan myrskyineen... Myrskyn jälkeen on poutasää...” Laulussa on mukana hengellinen ulottuvuus: ”Ei voi yksikään päättää päivistään, ne määrätään.” Tilaisuuksien laulut päättää joskus kanttori, joskus seurakuntalaiset saavat toivoa: – Siinä näkee, mitä he osaavat ja mistä pitävät. Elinan omalla musiikkimaulla ei ole rajoja: – Tykkään tosi monesta musiikkityylistä. Rockista, popista, jatsista, rapistakin ja elektronisesta musiikista. Klassisesta lauluohjelmistosta tietysti myös. – Parasta työssä on monipuolisuus. Ihmisten erilaiset juhlat ja kuoro, joka on hyvin tärkeä muun muassa eläkeläisille. Jumalanpalvelukset ovat pääosin omalla alueella, ja niin pitää ollakin, mutta käyminen eri alueilla on mukavaa vaihtelua. Hyvä, Salon seurakunta! Kauempaa näkee paremmin? Lauluilloissa Elina on huomannut, että täällä pienessäkin porukassa uskalletaan laulaa rohkeasti eikä varota oman äänen kuulumista. Ihan sama, vaikka olisi jokin vähän outokin laulu menossa. Näin ei siis ilmeisesti olekaan kaikkialla?! – Ja on hienoa, että seurakunnassa tehdään musiikkia värikkäästi ja isolla skaalalla. Kesämaanantaisin Elina Hyvönen oli usein laulattamassa Salon kirkon pihamaan lauluilloissa. Kuvanottopäivänä oltaisiin varmastikin sisällä. Tervetuloa, uusi kanttori! Kuvassa laulunarvoisista Vappu Kemppinen Kukonkallion jouluvierailulla. TERHI LEHTOVAARA
www.salonseurakunta.fi 5 LAHJA LAAKSONEN Kuorossa laulaminen on kehittävä ja virkistävä harrastus kaikenikäisille. Syyskauden toiminta on alkamassa, mukaan ehtii vielä! LAPSILLE Lapsikuorot esiintyvät perhekirkoissa, konserteissa ja muissa tilaisuuksissa. Perinteeksi muodostunut kaikkien lapsikuorojen yhteinen laululeiri pidetään keväällä Naarilassa ja konsertti sen päätteeksi. Lisäksi järjestetään retkiä. Kuoroon ei ole pääsykoetta. Kuorossa oppii paremmaksi laulajaksi, sävelkorva kehittyy, ja nuotinlukutaitokin karttuu! Lisäksi kuorosta saa samanhenkisiä kavereita, uusista hienoista kokemuksista puhumattakaan! Allegro • Ke klo 17–17.45 (esikoululaisista 3.-luokkalaisiin) ja klo 18–19 (4.–6.-luokkalaisille) Salon srk-talossa. • Johtajana Hanna-Leena Suominen, p. 044 774 5270, hanna-leena.suominen@evl.fi. Crescendo • Alakoululaisille ja esikoululaisille ke klo 14–15 Kiskossa Toijan koulussa. • Johtajana Hanna-Leena Suominen, p. 044 774 5270, hanna-leena.suominen@evl.fi. Laurin lapset • Alakoululaisille ke klo 15–16 Perniön srk-talossa. • Johtajana Lauriina Hurtig, p. 040 187 0417, lauriina.hurtig@evl.fi. NUORILLE JA NUORILLE AIKUISILLE Diskantti • Ke klo 18–19.30 Salon srk-talon musatilassa. • Sekakuoro, jonka laulajat ovat noin 13–25-vuotiaita. • Kuoro toteuttaa vuosittain isoja musiikillisia draamaproduktioita, laulaa messuissa ja pitää konsertteja. Säestyksistä vastaa yleensä bändi. Ohjelmistossa on gospelmusiikkia Suomesta ja maailmalta, uutta ja vanhaa, kevyttä ja vähemmän kevyttä, säestettynä ja ilman. • Diskantti käy parin vuoden välein esiintymismatkalla jossain päin Eurooppaa, seuraava matka on luvassa syyslomalla 2025. • Johtajana Minttu Mäkinen, p. 040 351 6952, minttu.makinen@evl.fi. AIKUISILLE Aikuisten kuoroista suurin osa on sekakuoroja, jotka palvelevat jumalanpalveluksissa ja muissa seurakunnan tilaisuuksissa. Välillä kuorot esiintyvät myös yhdessä. Ohjelmistossa on perinteistä kirkkomusiikkia ja uudempaa gospelia, mutta välillä poiketaan myös maallisemmille poluille. Pääsyvaatimuksena kuoroon on innokas asenne kuorolauluun ja mielellään myös jonkin verran laulutaitoa. Kuoroissa käytetään aikaa oikean laulutekniikan oppimiseen. Uudet laulajat ovat tervetulleita mukaan! Andante • Ti klo 18 Halikon srk-talossa. • Sekakuoro 15 vuotta täyttäneille. Lastenhoito järjestetty alasalissa. Ilmoitathan lastenhoidon tarpeesta kuoron johtajalle. • Johtajana Jukka Saarinen p. 044 774 5346, jukka.saarinen@evl.fi. Kosken eläkekuoro • Ma klo 14 Kosken srk-talossa. • Matalan kynnyksen ryhmä, jossa lauletaan enimmäkseen yksiäänisesti. Ryhmä laulaa toisinaan seurakunnan tilaisuuksissa. • Vetäjänä muusikko Aimo Peuralahti p. 040 575 7994. Kosken kirkkokuoro • To klo 15 Kosken srk-talossa. • Johtajana Aija Haapalainen, p. 044 744 3215, aija.haapalainen@evl.fi. Kuusjoen kirkkokuoro • Ke klo 17 Kuusjoen srk-talossa. • Johtajana Kirsi Laakkonen, p. 0400 884 699, kirsi.laakkonen@evl.fi. Muurlan kirkkokuoro • To klo 17 Muurlan srk-kodissa. • Johtajana Elina Hyvönen, p. 040 480 9053, elina.hyvonen@evl.fi. Perniön Laulukuoro • Harjoitukset syyskuun puolivälistä alkaen kerran viikossa, aika ja paikka tarkentuvat myöhemmin. • Johtajana Lauriina Hurtig, p. 040 187 0417, lauriina.hurtig@evl.fi. Perttelin kirkkokuoro • To klo 18 Perttelin srk-talossa. • Johtajana Kirsi Laakkonen, p. 0400 884 699, kirsi.laakkonen@evl.fi. Perttelin iltapäiväkuoro • Ke klo 14 Perttelin srk-talossa. • Johtajana Kirsi Laakkonen, p. 0400 884 699, kirsi.laakkonen@evl.fi. Salo-Uskelan GospelSalo • To klo 19 Salon srk-talossa. • Kuoro aikuisille, jotka pitävät monenlaisesta kevyestä hengellisestä musiikista bändin kera ja ilman, suomeksi ja englanniksi. • Sovi kuoronjohtajan kanssa etukäteen koelaulusta: Kaisa Suutela-Kuisma, p. 044 774 5291, kaisa.suutela-kuisma@evl.fi. Suomusjärven kirkkokuoro • To klo 18 Suomusjärven srk-keskuksessa. • Johtajana Maria Sirén, p. 044 774 5300, maria.siren@evl.fi Veteraanilaulajat • Syyskausi alkaa pe 6.9. Naarilassa klo 10–15. • Harjoitukset alkavat pe 20.9. klo 16 Salon srk-talossa. • Johtajana Sanna Räisänen, p. 041 437 2618. Kamarikuoro Vox Saloensis • Projekteittain toimiva kamarikuoro isojen kirkkomusiikkiteosten esittämiseen. Laulajilta edellytetään hyvää nuotinlukutaitoa ja kykyä harjoitella stemmoja itsenäisesti. • Seuraava produktio Mozartin Requiem su 17.11. Uskelan kirkossa. • Tiedustelut: Kaisa Suutela-Kuisma p. 044 774 5291, kaisa.suutela-kuisma@evl.fi. Pyhä Pyrkimys -gospelsisters eli Elli ja Anni Varonen su 6.10. klo 15 Perttelin srk-talossa (Pyhä Perttelissä) ja ke 23.10. klo 18 Muurlan srk-kodissa. Tarjolla on gospelia sekä muuta mukavaa musisointia pianosooloina, nelikätisesti pianoimprovisaatiota ja laulua tietysti. Kajahtaapa ilmoille aidon senegalilaisen rummunkin rytmit. Jokunen melodia kuullaan myös akustisin selloin esitettynä. Duonimenä Pyhä Pyrkimys -gospelsisters on uunituore, mutta duon jäsenet Elli ja Anni lienevät jo aika monille tuttuja. Siskoksilla on vahva klassinen musiikkitausta ja monien vuosien kokemus julkisista esiintymisistä eri puolilla Suomea ja Ruotsissakin Perhekvartetti Varosen riveissä. Viime vuosina kuitenkin Ellillä viulu on vaihtunut pianoon ja lauluun ja Annilla oboe niin ikään pianoon ja lauluun. – Kun soitan pianoa, olen lähempänä Jumalaa, Elli Varonen kertoo. Siskoksille seurakuntayhteys on kuulunut tiiviisti kuvioihin jo ihan lapsesta lähtien. Siksi gospelmusiikin merkityksellisyys ei ole yllätys. Molemmat tytöt säveltävät myös ahkerasti. Suurella todennäköisyydellä kuullaan myös Jaakko Löytyn teoksia. Jo nyt siskokset ovat saaneet jalkaa gospelmusiikin oven rakoon varsin mojovasti. Elli sai pianistina levyttää Tampereella yhden kappaleen tulevalle Jaakko Löytyn 70-vuotisjuhlalevylle. Ja syksyllä puolestaan alkaa Tampereella Sami Aspin studiolla Ellin sävellyksistä koostuvan levyn taltioiminen. Tuolla levyllä puolestaan Jaakko Löytty laulaa yhden kappaleen. Myös gospelsistersien lauluduettoja kuullaan levyllä sekä muutamalla raidalla myös selloduon säveliä. Ihmeellinen ilta KONSERTTEJA JA MUSIIKKITILAISUUKSIA Mustasukkaisuuden yöt Su 8.9. klo 18 Halikon kirkossa. Salo Chamber -kamariorkesterin konsertissa esiintyvät Jussi Vänttinen, baritoni, Saara Rauvala, sopraano, Marjatta Ilomäki, viulu, Anna-Maaria Varonen, sello, ja Tiina Karakorpi, piano. Ohjelmassa mm. Jean Sibeliuksen Mustasukkaisuuden yöt -melodraama. Vapaa pääsy, käsiohjelma 20 € Pimeän peitto La 14.9. klo 20 Perniön kirkossa. Pimeän peitto -tapahtuman päätöskonsertissa Terhi Lehtovaara, Aki Toivoniemi ja Janne Kuusinen laulavat ja laulattavat lauluja elämän risteyksistä ja kotimatkan varrelta. Salo Jazz -konsertti La 28.9. klo 17 Salon srk-talossa. Esiintymässä afroamerikkalainen jazzlaulaja Sharón Clark ja ruotsalainen pianisti Mattias Nilsson. Liput ennakkoon Musine ja lippu.fi/ salojazz 20 € / 18 € (ovelta + 5 €). Salo Chamber -kamarimusiikkikonsertti La 5.10. klo 19 Salon srk-talossa. Konsertissa kuullaan kaarinalaisen säveltäjän Pauliina Isomäen kantaesitys ’Silverskär’ trumpetti- ja viulusolistille sekä jousiorkesterille, Amy Beachin pianokvintetto sekä Camille Saint-Saënsin septetto. Solisteina viulisti Hanne Lund ja trumpetisti Antti Räty. Liput 20 € ovelta tuntia ennen, alle 18-v. vapaa pääsy, työttömät ja opiskelijat 10 €. Ei väliaikaa, kahvila Manna avoinna ennen konserttia. Bach ja keskiaika Ti 8.10. klo 18 Perttelin kirkossa. Sellisti ja laulaja Seeli Toivion keskiaikaishenkinen konsertti pitää sisällään mm. J. S. Bachin sellosarjoja ja vanhoja virsiä. Vapaa pääsy, ohjelma 20 €. Jäit minuun Pe 1.11. klo 18.30 Salon kirkossa. Diplomilaulaja ja harmonikkataiteilija Pekka Laakson ohjelmassa muistojen ja kaipauksien lauluja pyhäinpäivän tunnelmissa. Vapaa pääsy, ohjelma 15 €. Laulu, jonka valitsin Su 3.11. klo 15 Salon srk-talossa. Leikkimielinen musiikkikilpailu, kilpailemassa kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen, kansanedustajat Saku Nikkanen ja Mikko Lundén sekä hallintopappi Anna Knuutila. Vapaa pääsy, arvailulipuke 10 € Yhteisvastuun hyväksi. Mozartin Requiem Su 17.11. klo 18 Uskelan kirkossa. Esittäjinä Salo Chamber -kamariorkesteri ja Vox Saloensis -kuoro solisteineen. Requiemin johtaa Timo Lehtovaara, solisteina sopraano Saara Rauvala, mezzosopraano Hanna-Leena Suominen, tenori Pekka Laakso ja basso Nicholas Söderlund. Vapaa pääsy, ohjelma 20 €. – Haluatko mukaan laulamaan Mozartia? Ota yhteyttä: kaisa.suutela-kuisma@evl.fi. Tervetuloa kuoroon! VAROSET Elli ja Anni Varonen esiintyvät lokakuussa Muurlassa ja Perttelissä.
3/2024 6 VIERAS BOLIVIASTA Su 1.9. klo 11 Särkisalon kirkon messussa saarnaa Bolivian kirkon johtaja Freddy Choque. Messun jälkeen seurakuntakodissa ruokailu ja ohjelmaa. MARTTILAN KIRKON AVOIMET OVET JA ESITELMÄ Su 8.9. Marttilan kirkko on avoinna messun (klo 10) jälkeen klo 16 asti. Tero Vaarnan esitelmä Marttilan kirkon historiasta kuullaan klo 14. Tilaisuudet liittyvät Marttilan perinnerakentamispäivään. LÄHETYKSEN KUVATERVEISIÄ Kosken kirkon messussa su 15.9. klo 10 saarnaa Sari-Johanna Kuittilo Lähetysseurasta. Messun jälkeen seurakuntatalossa kirkkokahvit ja Sari-Johannan kuvaterveiset Suomen Lähetysseuran työstä Israelista ja Palestiinalaisalueelta. MUISTIMESSU Su 18.9. klo 13 Halikon kirkossa huomioidaan muistisairaiden ihmisten mahdollisuudet osallistua ja elää jumalanpalvelus- elämässä mukana. Selkokielinen messu koostuu tutuista virsistä. SELKOMESSU Su 22.9. klo 17 Salon kirkossa lauletaan tuttuja virsiä ja käytetään selkomukautettua liturgiaa ja Raamatun tekstiä. KUOLLEIDEN LASTEN MUISTOPÄIVÄ Hartaus ma 23.9. Salon kirkossa klo 17. VEISUUMESSU Muurlan kirkossa su 6.10. klo 17 messu Siionin virsillä. KEKRIKEKKERIMESSU Su 13.10. klo 18 Halikon kirkossa kurpitsaviikkojen tunnelmallinen ja iloinen iltakirkko kaikenikäisille. Kirkon jälkeen Lumottu valo -näytös kirkonmäellä. ISKELMÄMESSU Su 27.10. klo 14 Perttelin kirkossa. Messussa mukana Salon Laulu-Sepot Joonas Pyölin johdolla. PYHÄINPÄIVÄ 2.11. Pyhäinpäivän kirkkotilaisuuksissa luetaan niiden vainajien nimet, jotka on viime pyhäinpäivän jälkeen haudattu kyseisen seurakunta-alueen hautausmaalle. Jokaiselle sytytetään myös muistokynttilä. Pyydettäessä voidaan lukea myös sellaisen salolaisen vainajan nimi, jonka arkku tai uurna on viety jonnekin muualle kuin Salon hautausmaille. Tällaisista toiveista pyydetään ilmoittamaan seurakuntatoimistoon puh. 02 774 5206. Pyhäinpäivän kirkot lähempänä viikkoilmoituksissa ja netissä. HUUMEISIIN KUOLLEIDEN MUISTOTILAISUUS Ma 4.11. klo 17 Salon kirkossa syttyvät kynttilät huumeisiin kuolleiden muistoksi. SALON KIRKOSSA • Avoimet ovet tiistaisin klo 12–13.30. Vietä hetki arkipäivän retriitissä musiikin hoivassa. • Arkipäivän hiljainen ehtoollinen parittomilla viikoilla torstaisin klo 11. Angelniemen kirkossa • 8.9. Messu klo 14. Lasten lähetyskerhon 25-vuotisjuhla. Halikon kirkossa • 1.9. ja 20.10. Messu klo 10. • 15.9. Messu klo 10. Yhteissyntymäpäiväjuhla. • 18.9. Muistimessu klo 13. • 29.9. Messu klo 10. Yhteissyntymäpäiväjuhla. • 6.10. Tuomasmessu klo 18. • 13.10. Kekrikekkerimessu klo 18. Kiikalan kirkossa • 1.9. ja 6.10. Iltamessu klo 17. • 15.9. Messu klo 10. • 20.10. Messu klo 10. Yhteissyntymäpäiväjuhla. Kiskon kirkossa • 1.9. Sanajumalanpalvelus klo 17. • 15.9. ja 13.10. Messu klo 10. • 29.9. Perhemessu klo 17. • 27.10. Messu klo 10. Yhteissyntymäpäiväjuhla. Kosken kirkossa • 1.9., 15.9. ja 29.9. Messu klo 10. • 13.10. Messu klo 10. Vanhusten viikon kirkkopyhä. • 27.10. Messu klo 10. Sadonkorjuun juhlajumalanpalvelus. Kuusjoen kirkossa • 1.9., 15.9., 6.10. ja 20.10. Messu klo 10. Marttilan kirkossa • 8.9., 22.9. ja 6.10. Messu klo 10. • 20.10. Messu klo 10. Sadonkorjuun juhlajumalanpalvelus. Muurlan kirkossa • 8.9., 22.9. ja 20.10. Messu klo 10. • 6.10. Veisuumessu klo 17. Perniön kirkossa • 15.9., 6.10. ja 20.10. Messu klo 10. • 13.10. Messu klo 10. Yhteissyntymäpäiväjuhla. Perttelin kirkossa • 8.9. Hartaus klo 10. Kirkonkellokonsertti. • 29.9. ja 13.10. Messu klo 10. • 27.10. Iskelmämessu klo 14. Salon kirkossa • 1.9. Messu klo 10. • 8.9. Iltamessu klo 17. Yhteissyntymäpäiväjuhla. • 15.9., 29.9., 6.10., 13.10., 20.10. ja 27.10. Iltamessu klo 17. • 22.9. Selkomessu klo 17. Suomusjärven kirkossa • 8.9. Iltamessu klo 17. • 22.9. ja 27.10. Messu klo 10. Suomusjärven seurakuntakeskuksessa • 29.9. Messu klo 10. Sadonkorjuun juhla. • 13.10. Messu klo 10. Lähetystilaisuus. Särkisalon kirkossa • 1.9. Messu klo 11. Juhla srk-kodissa, vieraana Bolivian kirkon johtaja Freddy Choque. • 15.9. ja 13.10. Messu klo 13. • 29.9. klo 10 Perhekirkko. Mikkelin makkarat srk-kodilla. Uskelan kirkossa • 8.9., 22.9., 6.10., 13.10. ja 27.10. Messu klo 10. Vaskion kirkossa • 22.9. Elomessu klo 10. • 13.10. Messu klo 13. Yliskylän kirkossa • 22.9. Messu klo 11. Mass in English • 29.9. and 27.10. Holy Communion in English in Salo Church, Kirkkokatu 7, at 1 p.m. (13:00). Jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10 Järviradiossa taajuudella 102,9 MHz. Radiointi tulee joko Halikon tai Uskelan kirkosta. Salon seurakunnan YouTube-kanavalle tulee katsottavaksi jumalanpalveluksia. Messut Marttilan kirkosta striimataan kanavalla @srkKoskellajaMarttilassa. Jumalanpalvelustiedot: www.salonseurakunta.fi/tapahtumat. Seuraavat jumalanpalvelukset MARTTI SANTAKARI
Diakonian viran päivänä 2.9. pidetään esillä diakonian virkaa. Päiväksi on valittu Suomen kirkon ensimmäiseksi diakonissaksi vihityn Matilda Hoffmanin vihkimyspäivän 1.9.1872 mukaisesti syyskuun 1. päivää lähinnä oleva arkipäivä. Juhlapäivän kunniaksi kehotetaan kaikkia diakonian virkaan vihittyjä ja kirkon tehtävissä palvelevia käyttämään vihreää virkapaitaa tai diakonissan pukua. Muualla kuin kirkollisissa tehtävissä palvelevat voivat laittaa rintapieleensä diakonissan tai diakonin merkin tai kaulaan diakonian riipuksen. Päivän nimessä oleva ”D-day” tarkoittaa englanninkielisessä sotilastermistössä tiettyä merkittävää päivää tai tärkeän tapahtuman aloituspäivää. Diakoniatyöntekijöille D tarkoittaa tietysti myös diakoniaa. Sisar Matilda ja hänen jälkeensä vihityt diakonissat olivat kehittämässä mm. sairaanhoitoa sekä edistämässä naisten mahdollisuutta kirkon työhön. Vihkimys diakonian virkaan ”palvelemaan Kristuksen kirkkoa aina ja kaikkialla” on kantanut menneiden sukupolvien diakoniatyöntekijöitä ja kantaa myös virkaan vihittyjä. Vihkimyspäivä on todella D-day, merkittävä päivä. Lähde: Diakonian virka (dtl.fi) 7 LAURA YLILUOMA, DIAKONIATYÖNTEKIJÄ Kotikäyntityö on olennainen osa seurakunnan diakoniatyötä. Tärkeimmät syyt diakoniatyöntekijän kotikäynneille ovat yksinäisyys, sairaus, suru ja kriisit, ihmissuhdeongelmat, päihde- ja mielenterveysongelmat, hengelliset kysymykset sekä taloudelliseen avuntarpeeseen liittyvät asiat. Tavoitteena kotikäyntityössä on ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen, kuuntelu ja sitä kautta avun tarpeen kartoitus. Tärkeää on rakentaa luottamuksellinen suhde ja luoda kiireetön, kuunteleva sekä hyväksyvä ilmapiiri, jossa voi rauhassa keskustella vaikeistakin asioista. Kohtaamisesta riippuen tavoitteena voi olla myös seurakuntayhteyden ylläpitäminen ja hengellisyyden vaaliminen. Toivon ja ilon välittäminen, tukeminen ja rinnalla olo kuuluvat jokaiseen kotikäyntiin. Kotikäynnille pyydettäessä Diakoniatyöntekijän kotikäyntiä voi itse pyytää tai henkilön läheinen voi ottaa yhteyttä. Naapurit tai ystävätkin saattavat kertoa kotikäynnin tarpeesta. Enenevässä määrin myös kotihoito – asiakkaan kanssa keskusteltuaan – ottaa yhteyttä diakoniatyöhön. Yhteydenoton jälkeen diakoniatyöntekijä sopii henkilön kanssa kotikäynnistä. Kotikäynnillä voidaan käydä yhtä lailla myös hoivakodissa. Esimerkiksi kuulon tai muistin heikennyttyä voi olla, ettei kommunikaatio muiden vastaavassa tilanteessa olevien hoivakodin asukkaiden välillä onnistu. Henkilöllä voi olla myös tarve keskustella hengellisistä asioista tai laulaa lapsuudesta tuttuja virsiä. Tällöin henkilökohtainen, kiireetön kohtaaminen diakoniatyöntekijän kanssa on odotettu. Kohtaamisessa kotikäynnillä henkilö on parhaiten omana itsenään. Asetelma on tällöin luontaisesti asiakaslähtöinen, kun henkilö emännöi/isännöi diakoniatyöntekijän vierailua. Tämä tekee kohtaamisesta luonnollisen ja muita ympäristöjä hienovaraisemman eikä tule niin asiakas-työntekijä-tunnetta, vaikka diakoniatyöntekijä onkin tilanteessa ammattilainen. Kokemus kotikäynneistä Haastattelin noin 70-vuotiasta, kohta jo 20 vuotta yksin asunutta naista, joka tarvitsee päivittäin kotihoidon apua. Hänellä on joitain avuliaita naapureita ja ystäviä sekä sukulaisiakin, joiden kanssa voi puhua puhelimessa silloin tällöin. Henkilö ei koe yksinäisyyttä, vaan toteaa: ”Onni, kun on Jeesus. Uskon ja luotan Häneen.” Hänelle kiireettömän ajan antaminen, kuulumisten kertominen, hartauskirjoituksen lukeminen, rukoileminen ja virsien laulaminen yhdessä ovat tärkeitä. Henkilölle itsenäinen liikkuminen kodin ulkopuolella on mahdotonta, joten diakoniatyöntekijän kotikäynti on tervetullut. Keskustellessamme kohtaamisesta kysyin, miten hän kokee tulleensa kohdatuksi diakoniatyössä. Hän totesi, että ihan hyvin. Hän muisteli, miten diakonissat ovat kulkeneet hänen kotikylällään jo lapsuudesta asti ja kohtaaminen on ollut luontevaa. Merkityksellistä on, että saa olla oma itsensä ja on kiireetön ilmapiiri. Kysymykseeni, mikä on onnistunut hyvin, hän kertoi saavansa hengellisiä tarpeita täytettyä, kun saa puhua ja laulaa Jeesuksesta. Hänelle on myös tärkeää, että sovimme joka kotikäynnillä valmiiksi seuraavan tapaamiskertamme. Mitä olisi voinut parantaa -kysymyksen kohdalla hän mietti, että mahdollisuuksien mukaan voisin käydä useamminkin. Jokainen kotikäynti on omannäköisensä. Kotikäynnin sisällölle ei tarvitsekaan olla mitään valmista tavoitetta tai kaavaa. Usein pelkkä läsnäolo ja kuunteleminen – kohdatuksi tuleminen – ovat tärkeintä ja sinällään riittävää. Saamme yhdessä kokea näissä kohtaamisissa lähimmäisenrakkautta tasavertaisina, arvokkaina Taivaan Isän lapsina. Läsnäoleva kohtaaminen Diakoninen kotikäyntityö MARJA ROIKO KOHTAAMISIA DIAKONIATYÖSSÄ – Kohtaamisia eri-ikäisten ja erilaisista taustoista tulevien lähimmäisten kanssa tehdään ympäri vuoden mm. seurakunnan tiloissa, kodeissa ja hoivakodeissa. – Kohtaaminen on diakoniatyön perustehtävä. Diakoniatyö – Auttaa siellä, missä yhteiskunnan turvaverkot pettävät. – Etsii, lievittää ja poistaa ihmisten hätää ja kärsimystä. – Perustuu kristilliseen ihmiskäsitykseen. – Maksutonta, vaitiolovelvollista, ei edellytä kirkon jäsenyyttä. – Työtä tekevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Pe 18.10. klo 18–21 Salon seurakuntatalossa. Liput 10 €, sukkapiirin tekemät töppöset 5 €. Tanssittamassa Salon Seuratanssiklubin väkeä, musiikista vastaa Timo Rautala. Buffetti kahvila Mannassa. Lippujen, töppösten ja buffetin tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Yhteisvastuukeräys auttaa tänä vuonna nuoria, jotka kokevat syvää yksinäisyyttä tai ovat vaarassa syrjäytyä, menettää elämänhallintansa tai mahdollisuutensa hyvään elämään Suomessa ja maailmalla. Bongaa diakoniatyöntekijä D-dayna! UNSPLASH TÖPPÖSTANSSIT YHTEISVASTUUN HYVÄKSI Bongaa Salon seurakunnan diakoniatyöntekijöitä D-dayna!
8 3/2024 RIITTA KOIVISTO Heinäkuun viimeisenä sunnuntaina Bergvikin parkkipaikka oli tuomasmessuun osallistuvien autoja täynnä. Ja rannassa yksi vene. Sillä olivat saapuneet Maija ja Ari Törmä Hirsijärven Riihisaaresta. Messun jälkeen sain yllätyksekseni selailtavakseni Ari Törmän keväällä ilmestyneen valokuva- ja runokirjan ”Ruudun takaa”. Kauniita kuvia, niiden parina runoja, sekä ajatteluttavia että hauskoja, kuten se että ”muuttolinnut näyttävät kovin kurjilta”. Seuraavalla viikolla kävin saaressa kuuntelemassa kirjan tarinaa. Luontokuvat – rakas harrastus Ari Törmä kertoo kuvanneensa koko aikuisikänsä. Mökkitontin löytyminen Kiskosta 2000-luvun alussa kerrytti kuvia lisää ja lisää… Kaikkiaan niitä on tietokoneella arviolta noin seitsemäntoistatuhatta. – Kuvaan esteettisesti kiinnostavia kohteita ja muistan jokaisesta kohteesta kuvauspaikan, -ajan ja -tunnelman. Ari on tehnyt kaksi luontokuvakirjaa Hirsijärven suojelun tukemiseksi, mutta sitten tuli haaveeksi tehdä toisenlainen kirja: – Mietin, miksi oikein kuvaan. Omaksi huviksiko? Että näitä sitten vanhana katson? – Haluan tehdä kirjan niille, jotka eivät syystä tai toisesta enää pääse liikkumaan luonnossa vapaasti. Jotka katsovat luontoa ruudun takaa, kuten vaikka oma isäni loppuvaiheessaan. Tuli halu puhutella ihmisiä sen kautta, mikä itseä on elämässä koskettanut. Se tarkoitti, että kuvien rinnalle oli saatava tekstiä! Mistä puhuttelevat runot? Alun perin Arin kiinnostus runoihin heräsi halusta alkaa säveltää ja nimenomaan luontoaiheisia runoja. Musiikki on nimittäin hänen monista harrastuksistaan vanhin. Alta kouluikäisenä hän aloitti pianon soitolla ja siirtyi sittemmin käyrätorveen. Soitonopettajan ura kiinnosti aluksi, RIITTA KOIVISTO ARI TÖRMÄ ARI TÖRMÄ Kuva ja runo karhusta ovat Ari Törmän keväällä ilmestyneestä kirjasta ”Ruudun takaa”. Otos karhusta tuntuu Arista erityisen onnistuneelta. Ari Törmä haluaa antaa esteettisiä elämyksiä, ja pieni on kaunista. Rantamataran kukat ovat pieniä ja vaatimattomia ja melkein harsomaisia. ”Hento hyttynen kellistää kevyesti kookkaan kontion.” ”Miksi sielläkin on kauneutta, mihin kukaan ei katso?” Kirjaksi koko elämä 8
www.salonseurakunta.fi 9 Runon sinisiivestä (aiempana tekstissä) Ari Törmä on tehnyt ”yöharjoituksena” runokurssilla. Aiheena oli lempieläin, ja Ari kirjoitti lempiperhosestaan. Lähtökohtana olivat haikeat tunnelmat ja sinisen perhosen näkeminen melontaretkellä. Myöhemmin kesällä tapahtui jotain, mikä antoi runolle uuden merkityksen. Nyt runo on Arille kirjan tärkeimpiä. Ari kertoo: – Kirjoitin runon sinisiivestä keväällä 2020 ja sävelsin sen myös. Juhannuksen aikoihin isäni, silloin 91-vuotias, joutui vuodeosastolle ja hänen tilansa heikkeni. Kun veljeni tuli isää katsomaan, pidin itse ”vapaapäivän” ja lähdin metsäretkelle kameran kanssa. Luonto oli hiljainen, eikä vastaan tullut kuuden tunnin aikana mitään erityisempää eläintä, saati ihmistä. – Kun lähdin palaamaan autolle, niin vastaani keskellä kuusimetsää liihotteli sinisiipi. Yllätyksekseni se laskeutui eteeni kalliolle niin, että sain siitä valokuvan suoraan sen yläpuolelta. Mietin, oliko isäni päässyt perille. – Tuntui oudolta törmätä sinisiipeen sellaisessa maastossa, ja vielä oudompaa oli se, että heti kuvan otettuani perhonen nousi siivilleen ja lensi satoja metrejä edelläni autolle päin. – Kun pääsin autolle, puhelimeni soi, enkä ollut varsinaisesti yllättynyt, kun äitini kertoi isän kuolleen ”noin vartti sitten”. Kameran tiedoista havaitsin ottaneeni kuvan sinisiivestä 16 minuuttia aiemmin. mutta ammatiksi tuli kemia. Nyt Arin johdossa ovat Tyks-laboratorioiden ATKasiat. Siinä ympäristössä luovuus on monimutkaisten ratkaisujen etsimistä mitä erilaisimpiin ongelmiin. Kemia ei ole niin eksaktia kuin tietämätön voisi luulla: – Yksi plus yksi on kaksi vain täysin steriilissä ympäristössä, ei siellä, missä on kysymys ihmisistä ja taudinaiheuttajista tai lääkkeiden vaikutuksesta, Ari selventää. Musiikkiharrastus kuitenkin jatkui ja syveni. Jo ensimmäisessä kuorossaan Ari sai sovittaakseen kuorokilpailun kappaleet, ja vuosi sitten syksyllä hän piti omien 60-vuotisjuhliensa yhteydessä sävellyskonsertin, jossa hän lauloi omia laulujaan. Laulut puhuivat luonnosta, eikä niitä olisi syntynyt, jos ne olisi pitänyt säveltää jonkun muun runoihin. – Silloin niissä en puhuisi minä, vaan se toinen runoilija. Siitä sitten vain luomaan omia runoja? Tarvittiin pari ihmettä… Oman sisimmän esiin tuominen ei ollut Arille luontaista. Hän kertoo olevansa vähän erakkoluonne. – Monivuotinen koulukiusaaminen opetti minut suojautumaan ihmisiltä ja tekemään asiat niin, ettei niihin jäisi pilkan sijaa. Ihme oli, että ihmispelko helpottui aikanaan niin suurelta osin. – Koin selvästi, että siinä oli rukouksella osansa. – Olin myös varma, etten pysty luovaan kirjoittamiseen. Koulussakin kirjoitin aina asia-aineita. Maijan houkuttelemana Ari kuitenkin ilmoittautui Vivamon runokurssille tietämättä oikeastaan, mitä olisi edessä. Kurssin teemana sattui olemaan luonto. Ja käsiteltävinä olisivat lyhyet japanilaisperäiset tanka- ja haikurunot, joiden ideana on muodostaa kuvia. Ohjaajina oli tunnettuja nimiä, kuten Anna-Mari Kaskinen, Tytti Issakainen ja Pia Perkiö. – Löysin itsestäni tiivistämisen lahjan. Ei ollutkaan niin tavallista, että pystyy sanomaan asioita lyhyesti. – Ensimmäisiä runojani oli tämä haiku: ”Sorsilla pesä on peittynyt untuviin, muut vielä munii.” Ehkä se kertoo Arin kyvystä saada aikaan asioita? Myös riimit ja rytmit ovat rakkaita: ”Vaipuneena mietteisiini istuin kalliolla. Meren äänet rantaan kiiri, yksin tahdoin olla. Sydäntäni suru riipi, kipu kaivatusta. Lensi siihen sinisiipi tuoden lohdutusta. Suru suli kyyneliini, sinisiivet heijaa, vastannut ei puheisiini, kuunteli vain hiljaa. Unelmiini, sinisiipi, illan tullen lennä. Salatuimpiin haaveisiini luvan annan mennä. Näytä tietä, sinisiipi, voitko harhaan viedä? Mieleni on tuuliviiri, enkä suuntaa tiedä. Aamun tullen, sinisiipi, lennä, olet vapaa. Toivo sydämeeni hiipi suruverhon takaa.” Kuvat vain kuvia? – Muille kuin minulle kirjan kuvat ovat vain kuvia, mutta itse tiedän, mitä olen halunnut välittää. Olen laittanut jokaiseen kuva-runopariin jonkin oman kokemuksen. – Joskus olen etsinyt runooni sopivaa kuvaa, joskus toisin päin. – Toivon, että se, joka on kokenut jotain samaa kuin minä, löytää kirjastani itseään. Kirjassa on kuva naakasta: ”Naurava naakka on hennolle oksalle kohtuuton taakka.” Kuvan lintu ei nauranut, eikä naakka tarkoita naurullaan pahaa, mutta araksi oppinut kuulee helposti pilkkaa itseään kohtaan. Kirjan yksinäinen haikara on kuvattu omassa mökkirannassa silloin, kun sinne ensimmäisen kerran tultiin. Se tuntui kuin lupaukselta. Mutta kuvan parina oleva runo kertoo: ”Haikarakaan ei toimittanut apua lapsettomuuteen.” Lapsettomuushoidoissa oltiin kyllä lähellä onnistumista, Maijalla ja Arilla on muistissa toiveita herättänyt kuva mikroskoopissa nähdystä alkiosta, mutta raskaus ei alkanut. Adoptiojonosta he yhteisestä sopimuksesta päättivät poistua; elämällä tuntui olevan muutakin annettavaa, ja toiset kaipasivat lasta kipeämmin. Jälkeenpäin on huomattu, miten paljon muuta elämässä voi saada aikaan. – Tämä ei ole luontokirja. Olen pannut tähän koko elämäni niin paljaana kuin mahdollista. – Toivon, että kirja löytää niiden käsiin, joille se on tarkoitettu. Juuriltaan varsinaissuomalaiset Ari ja Maija Törmä löysivät tontin Hirsijärven saaresta ja aloittivat mökin rakentamisen syksyllä 2000. Talven aikana nousi mökki, joka hämmästytti keväällä naapurit. Kuvassa taustalla on Arin omista hirsistä muutama vuosi sitten käsityökaluilla veistämä oleskelukatos tontin parhaalla näköalapaikalla. ARI TÖRMÄ Sinisiipi-runolle uusi merkitys RIITTA KOIVISTO
3/2024 10 RIITTA KOIVISTO Mitä voi odottaa leiriltä, jos sen nimeen kuuluu mysteeri? Mysteeri kuulosti mystiseltä, erikoiselta ja uudelta ja uteliaisuutta herättävältä. ”Että wau, mitähän täällä tehdään!” Se tuntui jännittävältäkin, kun siitä ei etukäteen tiennyt ”hölkkäsen pöläkkää”. Toisaalta mysteeriin tuntuisi kuuluvan, että se aina jossain kohtaa valkenee. Näin miettivät haastateltavat Nella, Wilma, Janessa, Sami ja Jami elokuussa 11–13-vuotiaiden leirin puolivälissä Halikon Kesä-Angelassa. Eilen tultiin ja huomenna lähdetään. Heille on alkanut valjeta se, mistä tässä oikein on kysymys. Leiri on sukellus monenlaiseen uuteen Kesä-Angela on muutamalle uusi paikka. Iso piha tarjoaa erilaista tekemistä, ja järjestettyä toimintaa oli ehtinyt olla monenlaista. Rantaa kiiteltiin aika kivaksi. Tosin, jos pohja olisi vähän pehmeämpi, niin siinä olisi helpompi seistä käsillä! Merkille oli pantu myös yläkerran pehmeät sängyt ja se, kuinka kiva on, kun saa nukkua kolmestaan. Yläkerrassa on kolmen hengen looseja, joissa nukutaan isolla laverilla kuin siskonpedissä. Ruoka on hyvää tai ei ainakaan pahaa. Vaihtoehtoja on tarjolla, niin kuin äsken kahta kalaa. Jos ei voinut syödä yhtä, saattoi ottaa toista. Keittiössä tiedetään myös, jos joku ei voi käyttää vaikka maitoa. Salaattejakin on – paitsi, että joku huomasi äsken lounaalla vain tomaatit… Keitähän sinne tulee… Tutussakin paikassa ryhmä on aina uusi. Eikä edes leirikirjeessä lukenut, oliko tulossa tyttö-, poika- vai sekaleiri. Onneksi melkein jokaisella haastateltavista oli joku tuttu, jonka kanssa oli sovittu leirille menosta. Uusia kavereitakin on saatu. Jokainen leiriläinen kuuluu myös pienryhmään, jossa on oma isonen. Nimet ovat ryhmäläisten valitsemat: Tyttöjengi, Yliviivaustussit, Isot myssykät, Owelat nakit ja Jaden soturit. Leirillä on voimassa perussäännöt, joita pitää noudattaa, että kaikilla olisi hyvä mieli eikä kenenkään tarvitsisi lähteä itkien kotiin. Juuri sanottiin, että ketään ei saa kiusata ja että kaikki otetaan mukaan. Ymmärrettävää on myös vaikka, että rantaan ei saa mennä yksin. Ilman sääntöjä ei mistään kauheasti tule mitään! Mikä ihme on Lettumonsteri? Aamupäivällä leiriltä katosivat letunpaistotarvikkeet. Jokin ”Lettumonsteri” lähestyi leiriä kolkon kuuloisilla ääniviesteillä, ”jos haluatte lettupannun takaisin, tehkää minulle näytelmä, aiheena ystävyys…” Kohta ryhmät kiersivät tehtäväpisteeltä toiselle kirjoittamassa runoja, voimistelemassa, piirtämässä, rakentamassa Legoilla ja tekemässä näytelmiä… mitä monsteri nyt olikaan keksinyt vaatia. Monsteria leiriläisten esitykset ilahduttivat, ja se lupasi palauttaa lettutarvikkeet. Lehden myöhemmin saamien tietojen mukaan perjantai-illan letunpaisto sujui mukavissa merkeissä. Seurakuntakin on mysteeri? Sanaa seurakunta oli aluksi aika vaikea selittää, mutta kuva siitä piirtyi mukavaksi: Se on ystävällinen ja Jumalaa rakastava paikka, jossa rukoillaan ja lauletaan ja pidetään yhdessä kivaa. Siellä on kirkkotyyppejä, jotka järjestää kaikkea kivaa, vaikka leirejä ja kerhoja tai tulee koululle tuomaan välitunneille palloja ja hyppynaruja. Terveisiä kaikille! Leiriltä kertyy muisteltavaa ja kerrottavaa tutuille ja tuntemattomille: – Kertoisin tästä paikasta, että millainen tää on. On kaikkea kivaa tekemistä. – Kertoisin varmaan, että olen täällä kavereiden kanssa. – Seurakunnan leirillä on aina hauskaa. Kukaan ei ikinä lähde täältä pahalla mielellä. Aina on jotain kivaa tekemistä. Isosetkin on parhaita. – Tosi kiva paikka. Kertoisin varmaan tästä haastattelustakin ja leirin arvoituksista ja että kannattaisi osallistua näihin leireihin, niin tulee vähän tekemistä kesällekin. Ja että täällä voi tutustua uusiin ystäviin. – Kokemuksen perusteella todella jees paikka. Että kannattaa tulla kavereitten kanssa. Oli sitten kevät, kesä, syksy tai talvi, niin kannattaa tulla, jos kerkeää. Mysteerileirin mysteerit TOIMINTAA KOULULAISILLE www.salonseurakunta.fi/koululaisille Koululaisten kerhot Kerhoissa touhuillaan turvallisesti yhdessä ryhmän kanssa tietyn teeman ympärillä. Vetäjinä on koulutettuja kerhonohjaajia, jotka pitävät huolta, että kaikki pääsevät osallistumaan, eikä kukaan jää yksin. Kerhot on tarkoitettu alakouluikäisille, ja joissain kerhoissa on tarkennettu ikäryhmä. Lisätietoa ja ilmoittautumislinkki nettisivuilla. Kuorotoiminta Seurakunnassa on kolme lapsikuoroa Crescendo, Laurin lapset ja Allegro. Katso tiedot sivu 5. Leirit syyslomalla • Naarilan leirikeskuksessa: 7–9-vuotiaille 14.–16.10. ja 10–13-vuotiaille 17.–19.10. Hinta 20 €. • Perniön leirikeskus Reilassa: 7–9-vuotiaille 14.–15.10. ja 10–13-vuotiaille 16.–17.10. Hinta 10 €. • Ilmoittautumiset 1.–30.9. www. salonseurakunta.fi/koululaisille > Koululaisten leirit. Äitien ja tyttöjen päivä La 12.10. klo 10–18 Perttelin Juvankoskella. Kouluikäisille tytöille ja heidän äideilleen mm. ulkoilua, askartelua, saunomista, ruokaa unohtamatta. Hinta 20 €/perhe. Ilmoittautumiset netissä 2.9.–3.10. Jouluseikkailuleiri 7–13-vuotiaille 13.–15.12. Naarilan leirikeskuksessa. Ilmoittautuminen 28.10.–29.11. netissä. NUORILLE www.salonseurakunta.fi/nuorille Avoimet ovet Ti-pe klo 15–18 Salon srk-talon Satamassa. Nuortenilta Perjantaisin klo 18–22 Salon srk-talon Satamassa. Nuorten messu Pe 20.9. ja 25.10. klo 18 Salon kirkossa. Jatkot Satamassa. Musailuiltapäivä Ke klo 16.30–18 Salon srk-talon musatilassa. Nuorisokuoro Diskantin harjoitukset Ke klo 18–19.30 Salon srk-talon musatilassa. Retki Fazerille ja Korkeasaareen Yli 14-vuotiaille la 21.9. Hinta 30 € sis. yhden lämpimän ruuan ja sisäänpääsyt. Ilmoittautuminen netissä. Nuorten yö 16.–17.10. Naarilan leirikeskuksessa. Hinta 10 €. Ilmoittautuminen netissä. Maata näkyvissä Turussa Retki tapahtumaan pe 22.11. ja la 23.11. Ilmoittautuminen alkaa lokakuun alussa netissä. Nuorten adventtileiri 6.–8.12. Naarilan leirikeskuksessa. Hinta 20 €. Ilmoittautuminen netissä. Walk in Talk Keskusteluapua mieltä askarruttaviin asioihin luottamuksellisesti. Voit tulla keskustelemaan kertomatta nimeäsi tai asuinpaikkaasi. Keskusteluapu on avointa kaikille riippumatta taustasta ja katsomuksesta. Voit varata keskusteluajan: Sanna Saramo, p. 044 774 5296, sanna.saramo@evl.fi. Leirihaastateltavat olivat eri puolilta Saloa ja menevät viidennelle tai kuudennelle luokalle. Vasemmalla Jami Rinne, Sami Heinonen, Nella Heininen, Janessa Koivuniemi ja Wilma Vesterlund. – Yhtenä vähän jännittävänä mysteerinä leirillä oli tämä haastattelu! Isot kiitokset! Leirin ohjaajista Emilia ja Mari seurasivat pihakeinulla, kun Lettumonsteri juoksutti leiriläisryhmiä etapilta toiselle. Pari sanaa heiltä: – ”Mysteerileiri” vain kuulosti hauskalta – siitä nimi. Esimerkiksi keväällä oli ”hemmotteluleiri”. – Eniten on kysytty, milloin pääsee saunaan ja uimaan! Ja ainakin leiri- olympialaiset ja ”aistimysteeri” ovat vielä tulossa. – Tämä on turvallinen ympäristö kokeilla uusia asioita. – Täällä saa samanikäisten kanssa jutella ja touhuta. Siksi leirejä pidetään. Lettumonsteri-episodia puretaan. Ohjaaja Okko selittää, että hän melkein sai monsterin kiinni, mutta lopulta jäätiin viestien varaan. Ilahduttavaa oli, että leiriläisten esitykset olivat tuottaneet monsterille iloa ja lievittäneet sen yksinäisyyden tunnetta. Leirisalissa sana on vapaa!
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=