2 3/2024 Pääkirjoitus Syksyä kohti Kovinpa on nopeasti kesä kulunut. Onneksi kuitenkin lämpimät ilmat tuntuvat jatkuvan. Vaikka mielessä on aina haikeutta kesän kääntyessä syksyksi, voidaan kuitenkin toivoa syksyn kaikessa värikylläisyydessään olevan hyvinkin kaunis vuodenaika. Kesä on ollut seurakunnassa entiseen tapaan kiireistä aikaa konsertteineen ja leireineen. Salossa kaikenikäisten leirit ovat suosittuja, eivät ainoastaan rippileirit, vaan myös varhaisnuorten leirit ja musiikkileirit. Nämä ovat mainio tapa koota koulu- ikäisiä yhteen. Kesällä on lehdissä kirjoitettu paljon rippileireistä. Vaikka joiltakin osin kirjoittelu on ollut ehkä liioitellun markkinahenkistä, ovat kirjoitukset kuitenkin syystäkin muistuttaneet, miten herkällä alueella kuljetaan, kun lasten ja nuorten kanssa toimitaan leiriolosuhteissa. Rippikoulutyöstä vastaava pappimme Lasse Lindberg lähetti leirien pitäjille loppukesästä tärkeän viestin ”503 kertaa kiitos”. Hän saattoi tyytyväisenä kertoa, että leirit olivat onnistuneita ja rippikoululaisiakin vielä yli viidensadan. Näissä lukemissa, ja hieman suuremmissakin, kuljetaan vielä muutama vuosi. Sitten alkaa viiveellä näkyä ikäluokkien pieneneminen syntyvyyden edelleen laskiessa. Erityisenä ilon aiheena on kuitenkin, että meillä Salon seurakunnassa rippikoululaisten prosentuaalinen osuus ikäluokista on suurempi kuin kirkkoon kuulumisprosentti. Kesällä saimme joukolla vierailla Vaasassa herättäjäjuhlilla. Työntekijät ja muutamat luottamushenkilöt sekä Salon kaupungin edustajat toimivat monissa vapaaehtoistehtävissä ja tekivät huomioita ja muistiinpanoja järjestelyistä. Näin ollaan hyvässä vauhdissa valmistelemassa Salon omia herättäjäjuhlia ensi kesäksi. Työsarkaa siinä riittää, joten kaikkia kutsutaan mukaan lukuisiin vapaaehtoistehtäviin. Huomioittehan myös talven mittaan juhlia ennakoivat seurat ja erityismessut, joissa veisataan Siionin virsiä. Reipasta menoa on myös luvassa hyvin alkaneessa tuomasmessujen sarjassa. Syksy on monille merkittävää aktiivisuuden aikaa. Monet harrastukset alkavat kesätauon jälkeen. Kansalaisopistot tiedottavat kursseistaan, kuorot aloittavat harjoittelukautensa, ja niin myös seurakunta tarjoaa monenkirjavia mahdollisuuksia osallistumiseen. Tässä lehdessä niistäkin kerrotaan. Maailmalla eletään myllerrysten keskellä. Ukrainan sota jatkuu jo pitkällä kolmatta vuotta ilman merkkejä rauhasta. Ilmastonmuutos jatkuu. Yhdysvalloissa, ja miksei Euroopassakin, jännitetään presidentinvaalia, joka sai yllättävän käänteen istuvan presidentin vetäydyttyä kilpailusta. Oletettavaa on, että suuria muutoksia ei tule tapahtumaan, kävi vaalissa kuinka tahansa. Mielenkiintoista seurattavaa joka tapauksessa. Toivotan teille kaikille kaunista, värikästä syksyä ja voimia uusiin syksyn ja talven haasteisiin. Timo Hukka kirkkoherra TIMO VIITANEN Tuli esiintyy Raamatussa useammassa roolissa. Se on tuhoava voima: kun se syttyy, se ei äkkiä sammu. Joka tätä epäilee, muistelkoon menneiden kesien maastopaloja. Toisaalta tuli on myös elementti, jossa Jumala kohdataan. Mooses kohtaa jumaluuden palavan pensaan muodossa. Sitä pensasta ei tuli kuluta. Uudessa testamentissa apostolit saavat helluntaipäivänä nähdä ja kokea Pyhän Hengen laskeutuvan kristittyjen ylle “tulisina kielinä”. Tuli osoittaa ilmiön autenttisuuden ja jumalallisen alkuperän. Tuli on kuitenkin myös jotain paljon pelottavampaa. Ilmestyskirja puhuu “sammumattomasta tulesta”, joka on varattu Saatanan osaksi. Saman Ilmestyskirjan mukaan tarjolla on myös mahdollisuus päästä sinne tämän seuraksi, jos niin haluaa. Mitä tästä kaikesta tulisi ajatella? Ensinnäkin: kaikista asioista taivaan ja helvetin välillä en ole ollenkaan varma. En esimerkiksi ymmärrä, miten yhtään mikään tietoinen olento voisi loputtomiin sanoa “ei” Jumalan rakkaudelle. Se tuntuisi tarkoittavan, että maailmassa on jokin vielä vahvempi voima. Ja se taas vaikuttaisi teologisesti kyseenalaiselta. Toisaalta en ole ollenkaan varma, etten itse saattaisi olla juuri se olento. Oman jääräpäisyyteni tuntien en pitäisi sitä kovinkaan merkillisenä. On vaikea uskoa, että olisin ainoa. On täysin mahdollista, että tuli on yksi ja ero on “vain” meissä. Se, tunnetko tulen liekeissä Jumalan palavan rakkauden sinua kohtaan vai koetko tulessa vain helvetin lieskoja, riippuu siitä, miten itse olet valmis ottamaan vastaan saamaasi rakkauden. Aina se ei ole helppoa. Jos haluat pysytellä kaiken rakkauden ulkopuolella, voi tietysti olla, että ratkaisuasi kunnioitetaan. Voi myös olla, että se rakkaus on jotain muuta kuin mitä sinun on annettu ymmärtää. Voi olla, että odottamassa on iloinen yllätys. Ei sitä koskaan tiedä. Mitä näet liekeissä? SANNA-MARI HONKANIEMI
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=