4/2024 8 RIITTA KOIVISTO Haastattelussa Salon perheneuvonnan työntekijät Kirkon perheneuvonnalla on tänä vuonna 80-vuotisjuhlavuosi. Toiminnan alkupisteeksi lasketaan ilmoitus, jonka nuori pappi, Matti Joensuu, julkaisi Aamulehdessä vuonna 1944. Hän vastasi suureen tarpeeseen: avioerojen määrä oli kolminkertaistunut sotia edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna. Tukea toiminnalle annettiin myös ”maalliselta puolelta” tyyliin ”kerrankin on pappi oikealla asialla”. Perheneuvonnan kysyntä kasvoi. Aluksi haasteeseen vastasivat papit oman työnsä ohella. Nykyisillä perheneuvojilla on kolmivuotinen erikoiskoulutus ja monilla lisäksi psykoterapeutin pätevyys. Työ on vakiinnuttanut asemansa kirkon perustyönä ja on ajan hermolla. Ja edelleen kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Isot edellä ja pienet perässä Perheasiain neuvottelukeskuksia perustettiin ensin suurimpiin kaupunkeihin, esimerkiksi Turkuun jo vuonna 1945. Vuonna 1949 piispainkokous esitti, että tuomiokapitulien tulee huolehtia siitä, että hiippakuntiin perustetaan perheasiain neuvottelukeskusten verkosto. Salon seudulla toiminta käynnistyi Salon kaupungin Kasvatus- ja perheneuvolan aloitteesta, mutta ei ihan heti: ”Pitkään harkittu, tarpeeseen tullut” otsikoitiin Seurakuntasanomissa kymmenen vuotta sitten ja kerrottiin, että hanketta kypsyteltiin vuosien ajan. Vuonna 1989 Perniön rovastikunta ja Salon seudun kunnat aloittivat yhteistyön. Vuoden 2009 alusta yhteistyön osapuoliksi tulivat Salon kaupunki ja seurakunta. Nyt Salon seurakunnan kanssa yhteistyötä tekee hyvinvointialue Varha. – Varhassa tapahtuu paljon muutoksia, mutta meillä perheneuvonnassa perustoiminta jatkuu ainakin toistaiseksi entisen kaltaisena. Neuvottelukeskus Salossa aloitti 35 vuotta sitten kahden työntekijän voimin. Nyt perheneuvonnassa työskentelevät Ulla Ristolainen, Suvi Kiuas, Terhi Kyllönen ja Sari Varpama. Perheitä, neuvottelua ja neuvomista? Perheasioiden neuvottelukeskukset syntyivät ”avioliittokurjuuteen” vastaamiseksi, ja parisuhteisiin liittyvät ongelmat ovat edelleen työssä keskeisiä. Tarjolla on pariterapiaa, eroauttamista sekä perheasioiden sovittelua silloin, kun vanhemmat eivät eron yhteydessä pääse sopuun lasten asioista. Perheneuvonta tarjoaa myös perhe- ja yksilöterapiaa sekä ryhmätoimintaa. Asiakkaiksi voivat tulla yhtä hyvin kaikenlaisissa suhteissa elävät kuin yksin elävät ihmiset. Joskus virallinen nimi ”perheasiain neuvottelukeskus” kuulostaa kovin perinteiseltä tai vähän vanhanaikaiselta, ja mieluummin puhutaan Kirkon perheneuvonnasta. Mutta myös sana neuvonta herättää mietteitä: – Mehän ollaan kaikki koulutettuja terapeuteiksi eivätkä terapeutit neuvo! – Tärkeää on turvallinen, myötätuntoinen kuuntelu ja pyrkimys ymmärtää. Täällä ei haeta oikeata eikä väärää eikä syyllistä tai syytöntä, vaan täällä haetaan yhteistä ymmärrystä. Suhteellista työskentelyä Kaikkein yleisin tulosyy ovat vuorovaikutuksen ongelmat, ja niitä löytyy ihan kaikenlaisista suhteista: – Ihminen elää koko ajan suhteessa itseensä ja toisiin ihmisiin niin lähellä kuin erilaisissa suhdeverkostoissa, ja joillakuilla on myös suhde Jumalaan tai ainakin johonkin itsensä ulkopuolella olevaan Suurempaan. Ja kaikissa näissä suhteissa on tietyt suhteissa olemisen lainalaisuudet. Niiden asiantuntijoita me ollaan. Ovet ovat auki kaikille Ketkä perheneuvonnassa eniten käyvät? – Juuri ne, jotka tilastojen mukaan näkyvät kirkon toiminnassa muita ryhmiä vähemmän: työssä käyvät 30–50-vuotiaat, joilla on lapsia. – Joskus joku on jopa liittynyt kirkkoon, tai takaisin kirkkoon, kun on saanut apua. Perheneuvonnan apu on aina perhemuodosta ja uskontokunnasta riippumatonta. – Kirkon tämänhetkisen strategiankin nimi on Ovet auki. Apu on myös ilmaista. – Tällä hetkellä asiakasvirrassa näkyy se, että yhteiskunnan säästötoimien takia monet joutuvat etsimään apua uusista paikoista. Kaiken kaikkiaan ihmiset ovat nyt ahdistuneita maailman tilanteesta. On ekokriisi ja sodat ja oli korona-aika, jolloin monen turvan tunne järkkyi. – Yritämme kuunnella ja vastata siihen, mitä ihminen tarvitsee. – Ja lisäarvona siitä, että olemme kirkon perheneuvojia, on se, että emme sulje pois hengellisiä tai eksistentiaalisia kysymyksiä. Ihmisinä auttamistyössä Perheneuvojia itseään haastavat samat isot maailman huolenaiheet kuin muillakin: – Jos ajatellaan asiakkaiden henkilökohtaisia tilanteita, niin me harvoin ollaan ihan samassa sopassa, mutta tässä me kyllä uidaan. Omasta jaksamisesta tulee pitää huolta. – Vapaa-ajalla tulee olla palauttavia elementtejä. – Hyvä yhteishenki kannattelee myös ja hyvä tiimi on tosi tärkeä. – Ja onhan meitä koulutettu myös siihen, miten suojaudutaan liialta myötätunto- uupumukselta tai sijaistraumatisoitumiselta. Sekin on osa osaamista. Ja meillä on hyvä työnohjaus niin ryhmänä kuin yksilöinä. – Voisiko lehteen laittaa kiitoksia seurakunnan perhemyönteisyydestä ja tuesta perheneuvontaa kohtaan? Kirkon perheneuvonta 80 vuotta Suhteiden ammattilaiset EVL.FI Ilmoitus tamperelaisessa Aamulehdessä 19.11.1944. Vasta 29-vuotias pastori Matti Joensuu heräsi sotien jälkeiseen suureen avioerojen määrään ja tarjosi apua.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=