3 www.salonseurakunta.fi Paastomatka kohti pääsiäistä Paastonaika on matka, joka vie meidät kohti ristin pitkäperjantaita ja pääsiäisen ylösnousemusta. Paastonaika on valmistautumista hiljaiseen viikkoon, kärsimysviikkoon. Monille on tullut tavaksi paastonaikana miettiä, mistä voisi luopua väliaikaisesti tehdäkseen enemmän tilaa rukoukselle, mietiskelylle ja hiljentymiselle. Kun luopuu jostain, saa tilaa muulle. ”Vetäytyminen ja hiljentyminen voivat hoitaa ja rauhoittaa mieltä, ja sitä kautta herättää toivon. Silti paasto ei ole vain sisäänpäin kääntymistä, vaan oman toiminnan pohtiminen ja luopumisen opetteleminen voivat hyödyttää myös lähimmäistä ja luomakuntaa. Lopulta todella merkitsevät asiat elämässä syntyvät Jumalan armosta, meille rakkaista ihmisistä ja meitä ympäröivän luomakunnan rikkaudesta.” – Arkkipiispa Tapio Luoma. Pääsiäisen kirkkotilaisuudet sivulla 16. Tasavallan presidentti on myöntänyt Salon seurakunnan kirkkoherra Timo Hukalle Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin. Kunniamerkin luovuttivat kirkkovaltuuston kokouksessa 5.3.2025 kirkkovaltuuston puheenjohtaja Annikka Viitaniemi ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Iiris Määttänen. Kuva: Kai Fagerström Tervetuloa seurakuntarakenteen uudistusta suunnittelevan Rova 2030 -hankkeen kuulemistilaisuuteen ti 13.5. klo 18 Salon seurakuntataloon, Kirkkokatu 6. Paimion rovastikunnan seurakunnat (Lieto, Loimaa, Salo, Somero, Paimio ja Pöytyä) ovat vuodesta 2021 lukien etsineet ratkaisuja siihen, miten tulevaisuudessa turvataan seurakuntien toimintaedellytykset. Seurakunnat ovat nimenneet edustajat ohjausryhmään valmistelemaan esitystä tulevaisuuden seurakuntarakenteesta. Paimion rovastikunnan Rova 2030 -hankkeen ydin on hallinnon ja talouden keskittämisessä. Seurakuntatalouksien murroksessa tulevaisuuden haasteisiin vastattaisiin parhaiten säilyttämällä seurakunnan toiminta ihmistä lähellä, omalla alueella, ja keskittämällä hallintoa, taloutta, hautaus- ja kiinteistötoimea. Ohjausryhmän työssä seurakuntarakenteen malleina on esitetty kolmea erilaista vaihtoehtoa, aluemallia, työalavetoista mallia ja yhtymämallia. Kuulemisilla kartoitetaan seurakuntalaisten ja alueen asukkaiden näkemyksiä muutossuunnitelmista. Niitä esittelevät ohjausryhmän puheenjohtaja, lääninrovasti Risto Leppänen, Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin hiippakuntasihteeri Mika Piittala, kuulemistilaisuuden seurakunnan kirkkoherra ja ohjausryhmän jäsenet. Tänä keväänä kuulemistilaisuudet järjestetään: 9.4. Loimaalla, 29.4. Somerolla, 5.5. Liedossa, 7.5. Pöytyällä, 12.5. Paimiossa ja 13.5. Salossa. Seurakuntarakenneuudistus Rova 2030 Kuuleminen Salon seurakunnan alueella Sotahistorioitsija, tietokirjailija Eeva Tammi tekee tutkimusta sankarihautauksista Suomessa vuosina 1939–1945. Löytyisikö sinulta vanhoja valokuvia sankarihautauksiin liittyen? Etsinnässä on erityisesti kuvat sankarihaudoilta: hautaan lasku ja haudalla otetut kuvat. Valokuvat sankarihaudoilta voivat antaa arvokkaita tietoja esimerkiksi hautapaikoista. Joillain hautausmailla sotavainajan hautasijaa osoittavat nimilaatat tai -ristit on poistettu, eikä luetteloita hautapaikoista ole tallessa. Viime sotien aikana paikallislehdillä ei ollut vielä valokuvaajaa. Säily- neet kuvat lienevät pääasiassa läheisten albumeissa. Mielenkiintoinen kysymys on myös, miten toimittiin kentälle jääneiden sotavainajien kohdalla. Suomessa kaikki viime sodissa henkensä menettäneet sotilaat siunattiin kotiseurakunnan multiin. Kentälle jääneet ja kadonneet siunattiin poissaolevina. Heillekin oli oma hautapaikka sankarihautausmaalla. Siunaustilaisuudessa kirkossa alttarilla oli poissaoleville yleensä symbolisesti tyhjät arkut. Onko jälkipolville jäänyt tietoa, laskettiinko hautaan tyhjä arkku? Kirkonkirjojen tiedoista ei käy ilmi, onko kaivettu hauta tyhjälle arkulle vai onko paikalle laitettu vain risti. Tammen tekemässä kirjassa Sotaorpous ja isän muisto – haastattelututkimus sotaorvoille, käy sen sijaan ilmi esimerkiksi, että paikoin on laskettu hautaan vain tyhjä arkku tai hautaa ei ole kaivettu lainkaan. Miten Salon seudulla toimittiin? Hautasijoille pystytettiin aina vainajien nimeä kantavat ristit. Nämä yleensä vaihdettiin myöhemmin kivisiin nimilaattoihin tai -risteihin. Paikan päällä sankarihautausmailla ei voida arvioida, onko sotilas oikeasti haudattu tähän, vaiko ainoastaan siunattu kentälle jääneenä. Kaikki valokuvat ja tiedot sankarihautauksista ovat tärkeitä. Yhteydenotot pyydetään ystävällisesti puhelimitse numeroon 0500 206 107 tai sähköpostilla osoitteeseen eeva.historia@ gmail.com. Löytyisikö valokuvia tai muistikuvia sankarihautauksista? Eeva Tammi Kollaan kenttähautausmaalla. Talvisodassa kentälle jääneet ja jatkosodan aikana löydetyt tunnistamattomat sotavainajat haudattiin suurten taistelupaikkojen yhteyteen perustettuihin kenttähautausmaihin. Sukututkimusta, historiaa ja ajankohtaisia puheenvuoroja la 12.4. klo 10–14 Salon seurakuntatalossa, Kirkkokatu 6. Tilaisuus on samalla osa kansallisen Sukututkimuksen päivän juhlistamista, jota vietetään vuosittain 11. huhtikuuta. Tilaisuus on maksuton, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Kahvitarjoilu. Ohjelma: – Tilaisuuden avaus, yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Tapio Saarimäki – Seurakunnan tervehdys, kirkkoherra Timo Hukka – Sukututkija ja Suomen Sukututkimusseuran hallituksen puheenjohtaja Jouni Elomaa: “Muuttuva sukututkimus” – Porin aluerekisterin toimistosihteeri Raija-Leena Loisa: “Rippikirjoista sähköiseen rekisteriin. Katsaus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon väestörekisterin vaiheisiin” – Lisäksi mahdollisuus tutustua paikallisiin sukukirjoihin, jotka ovat esillä tapahtumassa, sekä vierailla “sukututkimusklinikassa”, jossa asiantuntijat antavat vinkkejä ja neuvovat sukututkimuksen aloittamisessa. “Juhlatilaisuudessamme kaikilla on hieno mahdollisuus oppia lisää niin sukututkimuksesta kuin väestökirjanpidon historiasta ja muutoksista. Tilaisuuteen on kutsuttu kaikki kunniajäsenemme, myös uusin, Eero Suomi. Tilaisuudessa luovutetaan Harri Lintulalle Suomen Sukututkimusseuran suomalaisen sukututkimuksen hopeinen ansiomitali. Toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleiksi jakamaan juhlahetken kanssamme,” kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Tapio Saarimäki. Salon Seudun Sukututkijat ry:n 40-vuotisjuhla JENNI TAMMI Kirkkoherra sai kunniamerkin
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=