3/2025 www.salonseurakunta.fi 6.9.2025 KUVA: SATU KAUKIAINEN Pienten puolesta pyöräillen s. 16 Saa jännittää! s. 8-9 Erityisten Kokkis s. 4 Värikästä syksyä
2 3/2025 Diakonin Hajatelmia Pääkirjoitus ”Punertaa marjat pihlajan…” Nuo tunnetun vanhan iskelmän sanat tulevat etsimättä mieleen, kun katselen työhuoneeni ikkunasta ulos. Parkkialuetta koristaa pihlajapuiden rivistö. Marjojen painosta nuokkuvat, punaisina hehkuvat lehvästöt kertovat selvää kieltään: syksy on käsillä. Mennyt kesä jäänee mieliin helteistään, vaikka kesäkelit antoivatkin odottaa itseään. Kesän huomaa menneen paljosta muustakin kuin sadonkorjuusta ja luonnon lisääntyvästä värikkyydestä. Kesän leirit ovat takanapäin. Lomilta on palattu. Monenlainen tohina on käynnistynyt, ja tulevan kauden tapahtumia ja säännöllisiä toimintoja suunnitellaan viimeistään nyt. Tämänkin lehden tapahtumakalenteri tarjoaa runsaasti toimintaa sitä kaipaaville. Myös jokavuotiset suunnitelmat ovat hyvässä vauhdissa hiljaisemman kesätauon jälkeen. Toimintasuunnitelmat, talousarviot jne. ovat loppusuoralla. Suuremmat suunnitelmat ovat liikahtaneet kesällä vain vähän eteenpäin. Näistä ehkä eniten huomiota on saanut osakseen Rova 2030 -hanke, jossa etsitään seurakuntamallia tulevaisuudelle. Tarkoituksena on luonnollisesti varmistaa seurakunnallinen toiminta ja jäsenten yhdenvertaisuus tulevaisuudessakin. Keväällä järjestettiin Salossakin infotilaisuus suunnitelmien nykyvaiheesta. Sen verran prosessi on kuitenkin edennyt, että lakisääteinen seurakuntalaisten kuuleminen järjestetään Salossa keskiviikkona 24. syyskuuta. Näissä suunnitelmissa on Salon seurakunnan erityisenä tarpeena huolehtia siitä, että Salon hyvin erityinen rakenne tulee otetuksi riittävässä määrin huomioon, koostuuhan seurakuntamme kahdestatoista kirkkoalueesta. Näiden alueiden toimintaedellytysten ylläpito ei ole tulevaisuudessa mahdollista ilman koko rovastikunnan alueen uudelleen organisointia. Miten se tulee tapahtumaan, juuri siitä nyt täytyy keskustella. Käsillä oleva lehti osoittaa jälleen, sekä kirjoituksissa että tapahtumissa, kuinka monella sektorilla seurakunta toimii. Tähän Salossa on mahdollisuuksia seurakunnan koon takia. Juuri tämänkaltaisesta monipuolisuudesta ja erikoistumisesta on kyse myös uudelleen organisoitumisessa, etteivät tulevaisuuden resurssit pienentyessään estä laaja-alaista seurakuntalaisten kohtaamista. Syksyn ollessa käsillä toivotan kaikille siunattua alkavaa toimikautta. Timo Hukka kirkkoherra Metsä kuin sadusta! Tekisi mieli käydä sammalmättäälle pitkälleen ja katsella sinisen taivaan pumpulipilviä, sulkea silmänsä lempeän tuulen humistessa keinuttaen. Siniset mustikkalapset leikkivät hippaa kainosti punastuvien puolukkalasten kanssa: ”Hippa, Sä oot!!” Karvainen tuhatjalkainen myhäilee mustikanvarvulla marjalasten kirmailua katsellessaan ja pieni sisilisko livahtaa turvaan kivenkolokotiinsa. Saniaisten lehdet käpertyvät hassusti kiharalle ja koivunlehdet ilakoivat uudesta keltaisesta väristään. Aurinko kutittaa säteillään kuusenoksalla kipittävän oravan hännänpäätä ja naapurimännyssä tikka nakuttaa nokallaan fanfaarin syksylle. Pieni kauris seisoo pää kallellaan pellon laidalla katsellen kurkiparin hassua tanssia. Ja minä… Minä kuuntelen onnellisena tuulen huminaa ja metsän satumaisia ääniä ympärilläni! Runo ja kuva: Kaija Virtanen
3 www.salonseurakunta.fi Toivoa naisille -työtä on tehty Suomessa jo 25 vuotta Medialähetys Sansan puitteissa. Toiminnan ytimessä ovat rukouskalenterit ja rukousryhmät, jotka kokoontuvat kuukausittain rukoilemaan eri puolilla maailmaa elävien naisten puolesta. Suomessa rukousryhmiä toimii yli 90 paikkakunnalla. Salossa rukousryhmässä on mukana Marjut Peltoniemi-Hannila. – Kuulin tästä työstä kauan sitten nyt jo edesmenneeltä ystävältäni Tuijalta. Monet naiset elävät tosi vaikeissa olosuhteissa ja me kaikki ympäri maailmaa, noin 125 000, rukoilemme samojen aiheiden puolesta päivittäin. – On ollut myös kiinnostavaa tutkia eri maiden tietoja, kun rukouskalenterissa tulee vastaan maa tai ihmisryhmä, josta en ole tiennyt mitään. Itse olin aikoinaan työssä Jemenissä sekä Suomen Lähetysseuran lähettinä Jordaniassa ja Länsirannalla, työterveyshoitajan virasta eläkkeelle jäänyt Marjut kertoo. Toivoa naisille -rukouskalenterin voi tilata netistä Sansan sivuilta tai puh. 050 588 6381. Valon leikki -tapahtuma järjestetään Halikon kirkon ympäristössä Kurpitsaviikkojen aikaan 12.–19.10. klo 19–23. Kirkon ulkoseinät valaistaan erilaisilla liikkuvilla valoilla, jotka tuovat esille kivien ja seinien muotojen yksityiskohdat. Kirkon ympärillä taiteilija Alexander Reich- steinin installaatio They Were Here herättää henkiin ihmishahmoja eri aikakausilta. Reichsteinin veistokset on tehty teräslangasta ja ne on ruiskutettu erikoismaalilla, joka hohtaa UV-valossa. Kirkolla hahmot yhdistyvät paikalliseen historiaan. Tyyliin sopiva musiikki yhdistää valot ja ihmishahmot. Valon leikki sopii kaikenikäisille, se on maksuton ja esteetön. Myös kirkkoon sisälle pääsee ja siellä on myös kaunis valaistus ja tunnelmamusiikkia. Parhaiten teokset näkyvät, kun ulkona on aivan pimeää. Tapahtuma tuotetaan Salon kaupungin osallistuvan budjetoinnin, Someron Säästöpankin ja Salon seurakunnan tuella. Sen teknisestä toteutuksesta vastaa Markus Kuisma. Kirkko on avoinna tutustumista varten: • 10.–11.10. klo 16–20. • 12.–19.10. klo 16–23. • 20.–26.10. klo 16–20. • Su 12.10. Kekrikekkerimessu kaikenikäisille klo 18. • Su 26.10. Iltamessu klo 18. RIPPIKOULUT 2026 Ilmoittautuminen ensi vuoden rippikouluihin päättyy 7.9. Ryhmäjaot ilmoitetaan sähköpostilla viimeistään 29.9. Jos aiot käydä rippikoulun ensi vuonna ja ilmoittautuminen on jo päättynyt, ota pikaisesti yhteyttä riparipappi Lasseen p. 044 774 5378, lasse.lindberg@evl.fi. KASTEEN, VIHKIMISEN, PERHEJUHLAN VARAUKSET NETISSÄ Salon seurakunnan nettisivujen kautta voi varata aikoja kasteeseen ja vihkimiseen. Netissä voi tehdä nyt myös esivarauksen perhejuhlaan (mm. rippijuhla, valmistujaiset, syntymäpäiväjuhla) sekä kokousta tai kirkkoon tutustumista varten. Esivaraukset tehdään netissä www. salonseurakunta.fi > Info ja asiointi. SEURAKUNTARAKENNEUUDISTUS ROVA 2030 Kuuleminen Salon seurakunnan alueella ke 24.9. klo 18 Salon seurakuntatalossa. Ensimmäinen kuulemistilaisuus Salon seurakunnan alueella pidettiin 13.5. Paimion rovastikunnan seurakunnat (Lieto, Loimaa, Salo, Somero, Paimio ja Pöytyä) ovat vuodesta 2021 lukien etsineet ratkaisuja siihen, miten tulevaisuudessa turvataan seurakuntien toimintaedellytykset. Kuulemisilla kartoitetaan seurakuntalaisten ja alueen asukkaiden näkemyksiä muutossuunnitelmista. Niitä esittelevät ohjausryhmän puheenjohtaja, lääninrovasti Risto Leppänen, Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin hiippakuntasihteeri Mika Piittala, kuulemistilaisuuden seurakunnan kirkkoherra ja ohjausryhmän jäsenet. SEURAKUNTASANOMAT- LEHDEN LUKIJATUTKIMUS KÄYNNISTYY Tänä syksynä toteutetaan Seurakuntasanomat-lehden lukijatutkimus, joka on osa seurakuntalehtien yhteistä tutkimusta. Sen toteuttaa Innolink Oy. Tuloksia hyödynnetään seurakuntalehtien omassa kehityksessä, mutta myös kirkon yhteisessä viestinnässä. Mielipiteet ja palautteet ovat tärkeää tietoa, myös satunnaisesti lehteä selaile- vilta! Lukijatutkimuksesta tulee lisää tietoa mm. nettisivuille ja viikko- ilmoituksiin. VILLASUKKIA VASTAANOTETAAN! Syyskuun loppuun asti voi Salon srk-talon infoon tuoda lasten villasukkia toimitettaviksi Ukrainaan. Sukkien tulee olla käyttämättömiä, ja parit tulee sitoa yhteen langalla. – Sukkien mittaustalkoot pidetään ke 1.10. klo 10–12 Salon srk-talon kasvatuksen siiven kerhotilassa. Sukkakiitos Marjatta Lehtovaaralta: ”Vein huhtikuussa 310 paria salolaisten kutomia sukkia Hilfswerk Tabeaan. Pastorin vaimo Luise Dück oli paikalla. Hän kiittää sydämellisesti kaikkia kutojia ja lähettää terveisiä.” Seurakunta osallistuu Salon torin syysmarkkinoille 25.–27.9. ja tukee markkinatuotolla lähetystyötä. Teltta on Horninpuiston laidalla, lähellä jokirantaa to ja pe klo 10–17 sekä la klo 10– 14. Hernekeittoa on myynnissä klo 11 alkaen niin kauan kuin sitä riittää. Lisäksi on myynnissä raparperipiirakkaa (myös glut), kahvia, teetä ja mehua. Lauantaina teltassa myös nuorisokuoro Diskantin lettupiste. Nuoret keräävät rahaa syksyn kuoromatkan toteuttamiseen. Salon srk-talossa on myös mahdollisuus ruokailla ja kahvitella (samat ajat kuin torilla). Hernekeittoa voi ostaa kotiinkin, oma astia mukaan. Myynnissä myös villasukkia, trikoopipoja, Puupäiden tuotteita, itsenäisyyspäiväkynttilöitä, kortteja yms. Talkoolaisia tarvitaan tehtäviin torille, seurakuntataloon ja tavaran kuljettamiseen käsikärryillä niiden välillä. Lisäksi tarvitaan keskiviikkona toritelttojen kokoajia ja lauantaina teltanpurkajia. Talkootyöstä ei makseta palkkaa, mutta talkoolaiset saavat nauttia pöydän antimista ilman maksua. Yhteen tai useampaan parin tunnin vuoroon voi ilmoittautua seurakunnan nettisivuilla (tapahtumat/ilmoittaudu), tai lähetyssihteeri Henna Seppälälle puh. 044 774 5214, henna.seppala@evl.fi. Talkooinfossa ma 22.9. klo 17 Salon srk-talossa kerrotaan eri tehtävistä. Myös talkoovuorojen varaaminen on mahdollista. Tilaisuudessa voi kysyä myös muista seurakunnan vapaaehtoistehtävistä. Seurakunta syysmarkkinoilla Toivoa naisille meillä ja maailmalla Marjut Peltoniemi-Hannila kutsuu mukaan Toivoa naisille -työhön. Kerran kuussa kokoonnutaan yhdessä rukoilemaan maailman naisten puolesta. Ryhmässä on mahdollisuus jakaa luottamuksellisesti myös omia asioita ja rukousaiheita. Seuraava kokoontuminen on ti 9.9. klo 17 Salon srk-talossa. SALON SEURAKUNTA TARJA LAURILA Valon leikkiä Kurpitsaviikoilla
4 3/2025 RIITTA KOIVISTO Halikon seurakuntatalossa paistuivat toukokuun puolivälissä suklaamuffinssit. Koolla oli Erityisten kokkikerho tai tuttavallisemmin Kokkis. Paikalla oli seitsemän kerholaista, yksi avustaja ja kaksi ohjaajaa. Muutama vakituinen kävijä on juuri tänään tanssimassa; aina ei voi välttää päällekkäisiä menoja, vaikka kerho olisi kuinka tärkeä. Ohjaajat – diakoniatyöntekijä Kaija Virtanen ja vapaaehtoiseksi tullut Katriina Korhonen – ovat laittaneet kaiken valmiiksi; tällä kertaa vakituinen vapaaehtoinen, Marita Nikander, ei päässyt mukaan. Illan aikana tulisi pistäytymään myös Kaijan mies Hannu tuomassa kotipakastimeen unohtuneet jäätelöt. Tieto jäätelön tulosta kuulostaa olevan aika WAU. – Hehheh, Kaijaa huvittaa. Kerho on jo aika vanha juttu – Ennen koronaa joskus aloitettiin, se on varmaa, muistelee Kaija, eikä sen tarkempaa tule muillekaan mieleen, ei Jannellekaan, joka on koko idean isä. Hänen toiveestaan kerho joskus alkoi. Elävä kiinnostus kokkaukseen näkyy hänen kotonaan kasvavina kokkikirjapinoina. Tapana on ollut leipoa suolaista ja makeaa vuorotellen. Keväällä on tehty pitsaa, pikapullia, kinkkupiirakkaa, ja nyt siis on makean vuoro. Milloin kuvataan? Tekemisen lomassa on tarkoitus ottaa vähän valokuvia. Noora laittaa valmiiksi huulikiiltoa – näin hän tekee kuulemma uimaan mennessäänkin, joku on tietävinään. Leivontamyssyt tai -huput huolehditaan päähän. Taikina syntyy rauhassa vaihe kerrallaan. Kaikki pysyvät mukana. Ensin mitataan kulhoon kuivat aineet: vehnäjauhoja, sokeria, leivinjauhetta, kaakaojauhoja, vaniljasokeria, ripaus suolaa ja ehkä vähän Marianne-rouhetta, jos haluaa. Sitten kananmuna, rasvaa ja maitoa. – Sää aina meinaat, ettet osaa, mutta sää osaat ihan hyvin, tsemppaa Kaija. Kekkerit Lopputarjoilut ovat ruhtinaalliset. Kahvia, mehua, suolaisia keksejä, jäätelöä, ja – suklaamuffinsseja. Osa leivonnaisista pakataan mukaan kotiin. – Tulee vatsa kipeäksi, jos syö kaikki, tietää joku. – Höpöhöpöhöpö, kuittaa toinen. – Syön näitä iltapalaksi paahtokiisselin kanssa. Syksyllä tavataan taas Syksyn kokoontumiset Halikon seurakuntatalolla alkavat tiistaina 23.9. Silloin on suolaisen vuoro – ilmeisesti pitsan. Loppusyksyn listakin on pian suunniteltu: pikapullia, tonnikalapiirakkaa, joulutorttuja ja pipareitten tuunausta. Uudet halukkaat voivat kysellä kerhopaikkaa Kaijalta. Erilaisista syksyn kerhoista ja kokoontumisista lähtevät kirjeet mm. asumisyksiköihin, Salon Kehitysvammaisten Tuki ry:lle, Salon omaishoitajat ry:lle ja muutamiin henkilökohtaisiin sähköposteihin. Kokkiksen muffinsit Erityisten kokkikerhossa olivat toukokuussa mukana (vasemmalta myötäpäivään) Janne, Aapo, Noora, avustaja-Kirsi, Henna, Miro, avustaja-Katriina, Anna-Kaisa ja Heidi-Maria. Vetäjä Kaija on keittiössä. Tilat eivät ole suuret, mutta keittiön uuni on onneksi iso! ERITYISTEN KOKKIKERHO • Noin kerran kuussa Halikon srk-talossa • Tiistai-iltaisin klo 17.30–19 • Aloituskerta 23.9. • Osallistumismaksu 5 €/henkilö • Tiedustelut: Kaija Virtanen, puh. 044 774 5364 Janne on koko kerhoidean isä; hänen ensimmäisenä kertanaan tehtiin omenapiirakkaa, kun oli niin runsas omenavuosi. Miro tykkää leipoa kaikenlaista hyvää, sekä suolaista että makeaa. Takana vetäjät Kaija ja Katriina. Anna-Kaisa, vasemmalla, on käynyt kerhossa pitkään, koska hän nauttii siitä niin paljon. Hänen siskonsa Heidi-Maria on mukana ensimmäistä kertaa. Hennan kerhomatka on pidentynyt, mutta tuttuun kerhoon on mukava tulla edelleen. Muffinssivuoka täyttyy sopivasti puolilleen. Aapon taikina on jo valmis ja odottaa vuokiin laittamista. Noora haluaa taikinaan vielä mintturouhetta.
www.salonseurakunta.fi 5 Syksyn alkaessa käynnistyy uusi ryhmätoiminta, joka tarjoaa virkistävän ja yhteisöllisen hetken arjen keskelle. Kabinettikerho kokoontuu torstaisin kahdesti kuukaudessa Salon seurakuntatalon Kabinetissa (1. krs), ja se on avoin kaikille, jotka kaipaavat mukavaa yhdessäoloa, kulttuurisia elämyksiä ja arjen aktiviteettia. Ryhmässä nautitaan monipuolisesta ohjelmasta, johon kuuluu ajankohtaisia keskusteluaiheita, musiikkia ja yhteislaulua, kevyttä liikuntaa, visailuja ja pelejä, muisteluhetkiä ja tarinoita sekä tutustumista Tahtoni-vihkoon. Toiminnassa hyödynnetään Sävelsirkku-palvelua, joka on kehitetty ikääntyvien hyvinvoinnin tueksi. Palvelu yhdistää samalle alustalle musiikki-, liikunta-, muistelu- ja pelisisällöt, jotka tukevat sekä yksilöllistä, että ryhmämuotoista toimintaa. Sävelsirkku on tutkittu ja käytännössä toimivaksi todettu menetelmä, joka tuo arkeen iloa, osallisuutta ja merkityksellisiä kohtaamisia. Salo on ensimmäinen seurakunta Suomessa, joka testaa palvelua diakoniatyön ryhmissä. Ohjelmat on suunniteltu tukemaan toimintakykyä, mielenvirkeyttä ja yhteisöllisyyttä, ja ne antavat tilaa myös kuuntelijan omille ajatuksille ja muistoille. Ryhmässä ei tarvitse osata mitään erityistä – riittää, että tulet mukaan! Jokainen osallistuja kohdataan arvostavasti, ja ryhmän tunnelma on lämmin ja hyväksyvä. Kabinettikerho tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuden osallistua, virkistyä ja kokea yhteisiä hetkiä toisten kanssa. Ryhmän toiminnasta vastaavat hoivamuusikko Terhi Lehtovaara ja diakoniatyöntekijä Niina Jyllilä. Kabinettikerhon syyskauden kokoontumiset: to 18.9., 2.10., 30.10., 13.11. ja 27.11. klo 10–12 Salon srk-talossa. Kabinettikerho, uusi ryhmätoiminta! Hanna “Norppa” Sippola jatkaa vakituisena diakoniatyöntekijänä Perttelin ja Kuusjoen alueilla. Hän kouluttautui seksuaalineuvojaksi vuonna 2024. Hänelle voi varata ajan maksuttomaan seksuaalineuvontaan, jossa on mahdollisuus ja tilaa puhua erilaisiin seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvistä asioista. – Usein keskusteluaiheet ovat hyvin arkisia ja tavallisia ja liittyvät esimerkiksi ihmissuhteisiin, itsetuntoon tai omaan kehoon, Norppa kertoo. Seksuaalineuvontatapaamisia voi olla 1–5 kertaa ja yhden tapaamisen kesto on 45 min – 1,5 tuntia. Tapaamiset järjestetään diakoniatoimistoilla. Salon seurakunnan alueella asuvat kaikenikäiset sateenkaari-ihmiset voivat ottaa turvallisesti yhteyttä Norppaan. Hänen kauttaan voi löytää yhteyden kristittyihin sateenkaari-ihmisiin. Salon seurakunnassa järjestetään seuraava sateenkaarimessu su 21.9. Perttelin kirkossa. Jos haluat, pääset myös toteuttamaan messua. Ota yhteyttä, p. 040 8496 720, hanna.sippola@evl.fi. Seksuaalineuvontaa Diakoniatyöntekijä Hanna “Norppa” Sippola toivottaa kaikki tervetulleiksi Kuusjoen ja Perttelin alueiden tilaisuuksiin. Esimerkiksi Perttelin seurakuntatalossa kokoontuu ystäväpiiri tiistaisin klo 11.30–13. Uusia piiriläisiä kaivataan mukaan joukkoon! Mikäli kyydin kanssa on ongelmia, ole hyvissä ajoin yhteydessä Norppaan. PERTTI AROLA ”Kyllä se kuulee suomen kielen, joka ymmärtää kaikkein mielen”, kirjoitti Mikael Agricola rukouskirjansa esipuheeseen vuonna 1544. Agricolan tavoitteena oli, että suomalaiset voisivat ymmärtää kuulemaansa ja lukemaansa. Jumalanpalveluksessa tulee käyttää suomen kieltä, ja Raamatun tekstejä pitää kääntää suomeksi. Agricolan jälkeen on tehty uusia käännöksiä ja uusia tekstejä, jotta uudet sukupolvet voisivat kuulla ja lukea ymmärrettävää suomen kieltä. Nykyään tämä tavoite tarkoittaa yhä useamman ihmisen kohdalla sitä, että on käytettävä selkosuomea. Selkokeskuksen uuden arvion mukaan Suomessa on jopa 812 000 ihmistä, jotka tarvitsevat selkokieltä. Tämän lisäksi huomattavasti useampi ihminen hyötyy selkokielestä. Selkokielen tarpeen taustalla voi olla hyvin monenlaisia syitä. Henkilö on ehkä vasta opettelemassa suomen kieltä tai hänellä voi olla esimerkiksi lukivaikeus, muistisairaus tai kehitysvamma. Kyseessä on siis valtava joukko ihmisiä. Niinpä on välttämätöntä, että kirkollakin on selkokielistä toimintaa. Salon seurakunnassa on järjestetty selkomessuja muutaman vuoden ajan. Lisäksi monissa seurakunnan tapahtumissa on mukana selkokielistä sisältöä. Selkomessu on tavallinen jumalanpalvelus, jossa käytetään selkokieltä. Selkokieltä on helppo seurata ja asiat ilmaistaan mahdollisimman selkeästi ja johdonmukaisesti. Selkokieltä käytettäessä mennään yleensä suoraan asian ytimeen. Niinpä selkomessu ja selkokieli voi tarjota uusia ajatuksia ja oivalluksia myös heille, jotka eivät kuulu varsinaisiin selkokielen käyttäjäryhmiin. Selkomessussa kiinnitetään huomiota myös muuhun saavutettavuuteen ja selkeyteen. Saarnaa havainnollistetaan usein kuvilla ja esineillä. Yhteisinä virsinä käytetään pääosin tuttuja virsiä. Ymmärrettävää suomen kieltä kaikille Salon seurakunnalta on saatavissa Tahtoni-vihko oman tai läheisen vakaumus- tai musiikkitahdon kirjaamiseen. Diakoniatyöntekijä Niina ja hoivamuusikko Terhi ovat muokanneet sen Kanta-Hämeen muistiyhdistyksen aiemman Musiikkitahto-hankkeen materiaalin pohjalta. Vihkoon voi kirjata merkityksellisiä muistoja, toiveita, mieltymyksiä ja tapoja elämänhistorian varrelta. Se johdattelee pohtimaan erityisesti omaa hengellisyyttä, arjessa ja juhlassa kannatelleita perinteitä ja musiikkimieltymyksiä. Näitä asioita voi muistella myös yhdessä läheisten, hoitajien tai jonkin ryhmän kanssa. Vihkon tarkoituksena on auttaa nyt tai tulevaisuudessa hoivaavia henkilöitä huomioimaan vakaumuksesi ja musiikkimieltymyksesi osana hoivaasi ja arkeasi. Kerro omaisillesi ja hoitajillesi, että olet tehnyt vakaumus- ja musiikkitahdon sekä se, missä vihkosi sijaitsee. Tieto on myös mahdollista kirjata OmaKantaan hoitotahdon yhteyteen. Tahtoni-vihkoa esitellään ja sitä on saatavilla Tahtoni-illoissa, joissa yhdessä laulaen ja musiikkia kuunnellen sukelletaan muistoihin ja elämäntarinoihin. Tapahtumat ovat kaikille avoimia. Erityisesti mukaan toivotaan kerhojen, piirien ja yhdistysten vastuuhenkilöitä, jotta he voivat hyödyntää vihkoa ja jatkaa työskentelyä sen parissa jatkossa myös omassa toiminnassaan. Tahtoni-vihkoon pääsee tutustumaan myös Salon srk-talossa Kabinettikerhon tapaamisissa ja Seurissunnuntaisin. Tahtoni-illat: • To 9.10. klo 18 Kosken srk-talossa Majataloillan yhteydessä. • Ma 3.11. klo 18 Särkisalon srk-talossa. • Ke 5.11. klo 18 Kiskon srk-talossa. Tahtoni-vihko esillä tilaisuuksissa Selkokieli on suomen kielen muoto, jota on helppo lukea, kuunnella ja ymmärtää. Teksti on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Asia esitetään selkeästi ja johdonmukaisesti. Selkokielessä käytetään helppoja ja tuttuja sanoja. Selkokielen lauseet ovat lyhyitä ja yksinkertaisia. Selkokielistä materiaalia löydät kirkon selkosivuilta selko.evl.fi. Varsinais-Suomen seurakuntien kehitysvammatyön papin sivuilla on myös runsaasti selkorukouksia ja selkokielisiä Raamatun tekstejä: paimionseurakunta.fi/tule-mukaan/kehitysvammaistyo Psalmi 139 selkokielellä: Jumala, sinä tunnet minut. Sinä näet, missä olen. Sinä tiedät, minne menen. Sinä tunnet suunnitelmani. Sinä tiedät, mitä teen. Sinä suojaat minua edestä ja takaa. Sinä tiedät kaiken. Se on ihmeellistä. En ymmärrä sitä. Jumala, sinä olet luonut minut. Minä olen ihme, suuri ihme. Minä kiitän sinua siitä. MITÄ ON SELKOKIELI? Selkomessuihin ovat kaikki tervetulleita, toivottaa kehitysvammatyön pappi Pertti Arola. Seuraava selkomessu pidetään Salon kirkossa su 2.11. klo 17. KAIJA VIRTANEN HANNA SIPPOLA
3/2025 6 RIITTA KOIVISTO Salon seurakunnan iso tapahtuma, kesän herättäjäjuhlat, olivat pastori Päivi Pulkkinen-Watsonin viimeinen työtehtävä. Samalla kun hän toissa vuonna suostui juhlien kaksivuotiseen pääsihteerin pestiin, hän päätti eläköitymisestään juhlien jälkeen. Nyt juhlat ovat enää loppuraportointia ja kiitosjuhlaa vaille valmiit. – Juhlaan ovat kaikki tervetulleita, Päivi kutsuu. Mitä elämässä oli ennen herättäjäjuhlia ja mitä on niiden jälkeen? Teologista papiksi Ryhtyminen teologian opiskelijaksi tapahtui vähän yllättäen. Naapurin poika oli menossa tiedekunnan infotilaisuuteen ja Päivi kiinnostui lähtemään mukaan, ja hän tiedekuntaan heistä kahdesta sitten pääsikin. Opiskelussa oli monipuolista, sai lukea myös historiaa, psykologiaa ja kieliä. Helsingin aikaan kuului myös laulaminen Katedraalikuorossa. Pari ensimmäistä työvuotta kului Kirkon ulkomaanavussa ja peräti kaksitoista Skotlannissa: eräässä tietokonefirmassa tarvittiin eri kielten osaajia, muun muassa suomen ja ruotsin. Kun ajatus papin töistä ajankohtaistui, oli muutettava Suomeen, jotta voi hakea virkaa. Sellainen löytyi silloisesta Salo-Uskelasta vuonna 2004. Ei niin pehmeä lasku! – Kun tulin tänne töihin, tunsin että olen ihan eri planeetalla kuin missä olin ollut. Kirkko oli muuttunut paljon sinä aikana, kun olin ollut poissa Suomesta. Työt alkoivat isolla tehtävällä heti ensimmäisenä sunnuntaina: kirkkoherra Pukari oli laittanut Päivin saarnavuoroon. – Seurakuntatyötä olin aiemmin tehnyt vain harjoittelussa opiskelujen päätteeksi – ja se käsitti vuonna 1982 yhden kesän työt viidellä eri rippikoululeirillä. Mahdollisimman pian oli otettava haltuun myös Salon kartta ja työhön liittyvät tilat ja käytännöt, muun muassa ajanvarauskirjan täyttäminen – sähköistä kalenteria ei vielä ollut. – Minua kysyttiin kansainvälisyys- ja lähetyspapiksi, ja kiinnostuin siitä. Seurakuntaliitoksen jälkeen vaihdoin lapsityöhön. – Lapset ovat ihania. Kun heiltä kirkossa kysyi jotain, he vastasivat! Perheasiain neuvottelukeskuskin tuli tutuksi. Herättäjäjuhlat olivat koko seurakunnalta iso ponnistus. Vastuu ja pieni stressinpoikanen painoivat varsinkin ennen kuin toimikunnat saatiin perustettua. Niiden toimintaa Päivi kiittää. Ja Herättäjä-Yhdistyksestä sai paljon tukea. Vapaus tehdä ja suunnitella Parin kuukauden päästä on enemmän aikaa ihmisille, puutarhalle ja talolle. Kaappien siivous on jo alkanut. Vintiltä on lähdössä palapelejä lähetykselle myytäväksi. – Tein palapelin vuodessa, sellaisen 1500 palan. Noin kaksikymmentä niitä siis on kertynyt. Ahkera elokuvissa ja konserteissa kävijä on suunnitellut jo seuraavat konsertit. Museokorttiin on ladattu aikaa vuoteen 2028 asti. Liikunnasta pitävää houkuttaa luonto ja vaeltaminen. – On ihana saada vain kävellä. Skotlannissa työporukka kävi kiipeämässä Munro-vuorilla, eikä niitä siellä ollutkaan vähän, vaan kokonaista 282. – Yksin niillä ei pidä kulkea, sillä sääolot siellä vaihtuvat nopeasti. – Viisi niistä tuli kiivettyä. Kauhean korkeita ne eivät ole, korkein on vähän yli kilometrin. Vaellus Italiassa oli myös hyvä kokemus, ja nyt kiinnostaisi Espanjan Santiago, mutta yhtä hyvin myös Lappi, Repovesi ja monet majakkasaaret. – Suomessa on hienoja paikkoja! Elämä on avoin Elämässä on mentävä eteenpäin ja otettava sen tarjoamia mahdollisuuksia vastaan. – Jumittua ei kannata, kokee Päivi. Esimerkiksi retriittien ohjaus voisi joskus kiinnostaa pätevää ohjaajaa. Tai papin sijaisuus joskus? Pappeushan ei lakkaa. Jokin Merimieskirkkokin olisi mielenkiintoinen paikka nähdä. – Yksinäisyyttä en kaipaa. – Ystäviä on eri puolilla ja käyn seurakuntatalossakin varmasti joskus kahvilla tai keskiviikkokeitolla. Papin työstä vapaalle MERJA LAAKSONEN HERÄTTÄJÄJUHLIEN KIITOSMESSU Su 12.10. klo 10 Uskelan kirkossa. Messussa saarnaa Ylivieskan seurakunnan kirkkoherra ja juhlatoimikunnan puheenjohtaja Eija Nivala. Messu kuultavissa Järviradion taajuudella 102.9 MHz. Messun jälkeen klo 12 kiitosjuhla, ruokailu ja siioninvirsiseurat Salon srk-talossa. Tervetuloa! Päivi puhui kesällä Salon herättäjäjuhlien talkooinfossa juhlien pääsihteerin ominaisuudessa. Päivi Pulkkinen-Watsonilla tulee papin työssä 21 vuotta täyteen lokakuussa. – Työ on ollut monipuolista. Kaikesta olen oppinut jotain, mistä on aina seuraa- vassa tehtävässä ollut hyötyä. Hienointa on ollut ihmisten kohtaaminen. RIITTA KOIVISTO
7 www.salonseurakunta.fi HALIKON KIRKOSSA • 7.9. ja 26.10. Iltamessu klo 18. • 14.9. Messu klo 10. Yhteissyntymä- päiväjuhla. • 28.9. Tuomasmessu klo 17. • 5.10. ja 19.10. Messu klo 10. • 12.10. Kekrikekkerimessu klo 18. KIIKALAN KIRKOSSA • 14.9. Messu klo 10. • 5.10. Messu klo 10. Sadonkorjuun juhla. • 26.10. Tuomasmessu klo 18. KISKON KIRKOSSA • 7.9. Iltamessu klo 17. • 5.10. Pyhiinvaeltajien messu klo 17. • 21.9. ja 19.10. Messu klo 10. KOSKEN KAPPELISSA • 14.9. ja 12.10. Messu klo 10. KOSKEN SEURAKUNTATALOSSA • 28.9. Messu klo 10. Yhteissyntymä- päiväjuhla. KOSKEN HONKAMÄESSÄ • 26.10. Sadonkorjuun kiitosjumalan- palvelus klo 10. Sadonkorjuujuhla. KUUSJOEN KIRKOSSA • 7.9. Messu klo 10, Kuusjoen Karjalaiset 80 v. • 28.9. Keskipäivän kirkko klo 13. MARTTILAN KIRKOSSA • 7.9. ja 21.9. Messu klo 10. • 19.10. Messu klo 10, sadonkorjuujuhla. • 5.10. Messu klo 10. Yhteissyntymä- päiväjuhla. MUURLAN KIRKOSSA • 14.9. ja 28.9. Messu klo 10. • 12.10. Iltamessu klo 17. • 26.10. Messu klo 10. Yhteissyntymä- päiväjuhla. PERNIÖN KIRKOSSA • 7.9., 14.9., 21.9., 12.10. Messu klo 10. • 19.10. Iltakirkko klo 18. PERTTELIN KIRKOSSA • 14.9. ja 12.10. Messu klo 10. • 21.9. Sateenkaarimessu klo 17. • 28.9. Messu klo 10, VPK:n naisten kirkkopyhä. • 26.10. Iskelmämessu klo 14. SALON KIRKOSSA • 7.9. Messu klo 13. Yhteissyntymä- päiväjuhla. • 14.9., 5.10., 12.10., 19.10. ja 26.10. Iltamessu klo 17. • 28.9. Gospel & flight -messu klo 17. • 21.9. Jumalanpalvelus klo 13. Uudenkirkon pitäjän kirkkopyhä. • 2.11. Selkokielinen messu klo 17. SUOMUSJÄRVEN KIRKOSSA • 21.9. Messu klo 10. • 12.10. Messu klo 10. Yhteissyntymä- päiväjuhla. SUOMUSJÄRVEN SEURAKUNTAKESKUKSESSA • 7.9. Messu klo 10. Syyskauden aloitus. SÄRKISALON KIRKOSSA • 14.9. ja 12.10. Messu klo 13. • 28.9. ja 26.10. Messu klo 10. USKELAN KIRKOSSA • 7.9. Messu klo 10, uusien työntekijöiden siunaaminen. • 21.9., 28.9. ja 26.10. Messu klo 10. • 5.10. Messu klo 13. Suomen Kirkkomusiikkiliiton lapsikuorotapahtuma, katso sivu 12. • 12.10. Herättäjäjuhlien kiitosmessu klo 10. Katso s. 6. VASKION KIRKOSSA • 21.9. Messu klo 10. Elojuhla. • 26.10. Messu klo 13. YLIKULMAN RUKOUSHUONEELLA • 5.10. Sadonkorjuun kiitosmessu klo 13. MASS IN ENGLISH • 28.9. and 26.10. Holy Communion in English in Salo Church, Kirkkokatu 6, at 1 p.m. (13:00). Tuomasmessutoiminnan uudelleenkäynnistyminen Salon seurakunnassa lähti liikkeelle pari vuotta sitten, kun yhdelle meistä tarjoutui tilaisuus osallistua Helsingin tuomasyhteisön matkalle Italiaan. Salossa lähdimme liikkeelle muutaman aktiivin joukolla. Olemme saaneet kulkea johdatuksessa ja seurakunnan ammattimaisella tuella. Tähän mennessä takana on toistakymmentä messua ja useita tuomastreffejä. Meillä on koossa noin 90 tuomasystävän joukko. Kutsu mukaan sähköpostilistalle on edelleen voimassa. Ainakin Helsingissä, Tampereella ja Turussa tuomasyhteisöt ovat toimineet jo kymmeniä vuosia. Meillä Salossa mahdollisuudet ja tarpeet ovat erilaiset. Silti haaveenamme on edelleen kehittää ja laajentaa tuomasyhteisöämme. Yhtä messua kohden kolmisenkymmentä vapaaehtoista pääsee mukaan messun toteuttamisen jännitykseen ja iloon. Tuomastreffeillä olemme tutustuneet toisiimme ja järjestäneet kaksi retkeä: Helsinkiin Agricolan kirkon tuomasmessuun ja Tampereen Aleksanterin kirkon messuun. Samalla vierailimme Tampereen tuomiokirkossa. Tuomasyhteisö on vapaamuotoinen vapaaehtoisten joukko. Se ei kutsu suorittamaan, ei edes sitoutumaan. Olet mukana omalla tavallasi joko lyhyen matkaa tai niin kauan kuin sinulle sopii. Mitä sinä toivoisit Salon tuomasyhteisöltä? Minkä toiminnan järjestämisessä sinulla olisi mahdollisuus olla mukana; retkien järjestelyt, musisointi, itse tuomasmessutoiminta? Seuraava tuomasmessu on Halikon kirkossa 28.9. Messussa saarnaa Helsingin tuomasyhteisön toiminnanjohtaja Kati Pirttimaa. Syyskauden muut messut suuntautuvat Kiikalaan ja Uskelaan. 14.9. teemme pienen tutustumismatkan uuden tuomasmessulaulukirjan lauluihin Kaisa-kanttorin johdolla Salon kirkossa heti klo 17 alkavan messun jälkeen. Tule mukaan laulamaan! Terveisin: Airi Maaheimo, airimaa@ gmail.com, 044 292 6884 ja Satu Syrjälä, satu.m.syrjala@gmail.com, 040 734 6849. SATEENKAARIMESSU Su 21.9. klo 17 Perttelin kirkossa. Pyhän otsikkona on kiitollisuus, kun vietämme yhdessä sateenkaarimessua, kiitollisina Luojasta, toinen toisistamme ja koko luomakunnasta; sen moninaisuudesta ja sateenkaarenväreistä. Liturgina sateenkaarimessussa on Kira Knuutila, saarnaajana Elina Kannisto, musiikissa nuorten bändi Minttu Orvaston johdolla. KEKRIKEKKERIMESSU Su 12.10. klo 18 Halikon kirkossa kurpitsaviikkojen iltakirkko kaikenikäisille. Mukana mm. Helinäiset-kuoro ja Henni Isojunno. Kirkonmäen valojuhla alkaa, katso s. 3. GOSPEL & FLIGHT -MESSU Su 28.9. klo 17 Salon kirkon messussa nähdään muun muassa MAFin lentovideoita Etelä-Sudanista ja Tansaniasta. Messussa mukana nuorten bändi. ISKELMÄMESSU Su 26.10. klo 14 Perttelin kirkossa. Messussa mukana Salon Laulu-Sepot Joonas Pyölin johdolla. AVOIMET OVET JA HILJAINEN EHTOOLLINEN SALON KIRKOSSA • Avoimet ovet tiistaisin klo 12– 13.30. Vietä hetki arkipäivän retriitissä musiikin hoivassa. • Arkipäivän hiljainen ehtoollinen parillisilla viikoilla torstaisin klo 11. KUOLLEIDEN LASTEN MUISTOPÄIVÄ Mahdollisuus hiljentymiseen, hartauteen ja muistokynttilän sytyttämiseen ti 23.9. klo 17 Salon kirkossa. PYHÄINPÄIVÄ 1.11. Pyhäinpäivän kirkkotilaisuuksissa luetaan niiden vainajien nimet, jotka on viime pyhäinpäivän jälkeen haudattu kyseisen seurakunta-alueen hautausmaille. Jokaiselle sytytetään myös muistokynttilä. Pyydettäessä voidaan lukea myös sellaisen salolaisen vainajan nimi, jonka arkku tai uurna on viety jonnekin muualle kuin Salon hautausmaille. Tällaisista toiveista pyydetään ilmoittamaan seurakuntatoimistoon puh. 02 774 5206. Pyhäinpäivän kirkot viikkoilmoituksissa ja netissä. MARTTI SANTAKARI Tulevat jumalanpalvelukset Jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10 Järviradiossa taajuudella 102,9 MHz (Halikon tai Uskelan kirkosta). Salon seurakunnan YouTube-kanavalle tulee katsottavaksi jumalanpalveluksia. Messut Marttilan kirkosta striimataan kanavalla @srkKoskellajaMarttilassa. Jumalanpalvelustiedot: www.salonseurakunta.fi/tapahtumat. PIXABAY PIXABAY Tule mukaan tuomasystäviin! Helluntaina 8.6. Salon tuomasystävien joukko teki matkan Tampereelle. Matkalla tutustuttiin Tampereen tuomiokirkkoon, josta löytyy mm. Magnus Enckellin alttaritaulu Ylösnousemus. Aleksanterin kirkossa osallistuttiin tuomasmessuun. SATU SYRJÄLÄ
3/2025 8 RIITTA KOIVISTO Jännittäminen on tullut tänä vuonna keskustelun aiheena vastaan ainakin kanttori Aija Haapalaista. Ehkä siksi, että hän aloitti tammikuussa Marttilassa uuden kuoron ja sai kuulla, että kuoroon tai muihinkin seurakunnan tilaisuuksiin voi olla jännittämisen takia vaikea tulla. No, siksi hän kertookin uudesta Phenomena-kuorostaan seurakunnan nettisivulla, että ”kuoro sopii myös jännittäjätyypeille, sillä opettelemme rentoutumaan yhdessä ja haastamme itseämme jakamaan osaamistamme toisille pikku askel kerrallaan”. Juuri niin. Mutta onko jännittäminen tullut vastaan meitä muitakin? Psykologi Minna Martin on kirjoittanut kirjan ”Saa jännittää – Jännittäminen voimavarana”. Sen mukaan monet luulevat olevansa ryhmänsä ainoita jännittäjiä. Kirjassa muistutetaan, ettei jännittäminen aina näy päälle päin eli toisesta ihmisestä ei välttämättä näe, miltä hänestä tuntuu ja miksi. Ja että joskus ihmiset eivät tunnista omaakaan jännittämistään. Toisaalta – monet tunnistavat sen oikein hyvin. Myös kirkossa. Tervetuloa kirkkoon – saa jännit Suomusjärvellä asuva laulupedagogi, musiikin maisteri Kaarina Ollila työskentelee laulun lehtorina ja on tehnyt töitä jännittämisen kanssa ja luennoinut siitä paljon myös ammattimuusikoille. Se, mikä jännittää, on hyvin henkilökohtainen asia, samoin kuin se, mitä vaikutuksia jännittämisellä on ja se mikä siihen auttaa, hän tiivistää. Juuri siksi esiintymisjännitystä tutkiviin ryhmiin on hyvä kuulua monen ammatin edustajia: muusikoita, pedagogeja, lääkäreitä, psykologeja ja ortopedejä. Haastattelussa selvisi siis, että jännittäminen on perin monitahoinen asia, mutta voisiko näistä keskustelun pienistä nostoista olla hyötyä, iloa ja toivoa? ♥HENGITÄ Ruumis ja mieli vaikuttavat toisiinsa. Oikea hengitys luo rentoutta. Hengitysharjoituksia käytetään menestyksekkäästi paitsi laulajien, myös jo pikkupianistien ja urheilijoiden valmennuksessa. Rentoutta voi auttaa myös lihasharjoituksilla. Asentoa ylläpitävät lihakset tarvitsevat venytyksiä, toiset vahvistamista. ♥KUUNTELE ITSEÄSI Pitkäaikainen stressi vaikuttaa ruumiiseemme, mutta nykyajan ihminen ei aina osaa pysähtyä eikä kuunnella sen viestejä. Mielen paineet voivat tulla yhtä hyvin ulkoisesta kuin sisäisestä maailmasta: Meille asetetaan vaatimuksia, joita emme tunne pystyvämme täyttämään. Tai ehkä olemme aiemmin saaneet liian ankaraa kritiikkiä tai – yhtä hyvin – hienovaraista mitätöimistä ja väheksyntää. Pelkäämme hylkäämistä? Onko epäonnistunut suoritus meistä sama kuin epäonnistunut ihminen? Ja jos huonoja esiintymisiä on paljon, niin jo keikan ennakointi voi aktivoida ahdistusta. Ehkä se, mitä tunnen ja itselleni haluaisin, ei sovi siihen, millainen mielestäni minun pitäisi olla, jotta voisin tuntea kuuluvani joukkoon ja olevani hyväksytty. Tällöin psyyken säätely häiriintyy ja tuottaa esiintymisjännitysoireita. Ihminen kestää aika paljon stressiä, jos siitä voi myös palautua. Jos paineet ovat liian suuret ja pitkäaikaiset, löydämme omat oireemme tältä listalta: vatsa sekaisin, unettomuus, pää särkee, hartiat jumissa, sydän tykyttää, pulssi nousee, on palan tunne kurkussa. Ja siinä ei äly auta: fysiologinen reaktio on aivan samanlainen, olipa kyse karhunmetsästyksestä, hissifobiasta tai jostain esiintymisestä. ♥TÄHTÄÄ MIELEN HALLINTAAN Stressitilanteessa automaattiset ajatukset singahtavat päähän, ja niitä on vaikea hallita, jos ei löydä niiden juurisyitä, jotka tulevat usein lapsuuden kokemuksista. Mielen hallintaa voi kuitenkin oppia. Monissa itämaisissa kulttuureissa siinä ollaan pitkän perinteen takia paljon taitavampia kuin meillä lännessä. Toisaalta jo keskiajan kirkko tunsi kontemplatiivisen tai mietiskelevän rukouksen. Hengitysharjoituksilla pääsemme sellaiseen rentoutumisen tilaan, joka mahdollistaa tarkkaavaisuuden suuntaamisen oikein. ♥”UNOHDA ITSESI, MUISTA ASIASI” Sitaatti on Kim Borgilta. Esiintymiseen liittyvässä stressissä kysymys on paljolti huomiokyvyn suuntautumisesta. Jos ihminen pelkää tulla vaikka kirkkoon tai kuoroon, hänellä on tunne Ihminen on herkkä olento Joskus jännitys iskee aivan yllättäen, huomasi eräs seurakuntalaisemme. Eikä hänen ollut helppo ymmärtää, miksi niin kävi. Omassa työssään hän on tottunut olemaan esillä, johtamaan toisia, ottamaan puheenvuoroja, tekemään yhteenvetoja ja luotsaamaan tilanteita eteenpäin. – Kaikkeen oppii, kun sitä tekee! Luontaisesti hän tuntee olevansa vetäytyvämpi. Lempipaikka vaikka jumalanpalveluksessa on omassa rauhassa seinän vieressä. – Kuorossa ollaan kyllä esillä, mutta siinä voi ottaa paikan takarivistä, ja siinä on tuki vieressä toisen laulajan äänestä. Yhdessä harjoitellaan, ja auttaa, kun tekee parhaansa ja asettaa itselleen realistiset odotukset. Kerran seurakuntalaistamme pyydettiin toivottamaan väki tervetulleeksi tilaisuuteen. Hetken emmittyään hän suostui, vaikka ensimmäinen reaktio mielessä oli ollut ”en halua”. – Suomalaiset ovat yleensä aika velvollisuudentuntoisia. Hän käveli kirkon eteen ja tunsi siinä, että paniikki alkoi nousta, kädet alkoivat täristä ja pulssi kiihtyi. Juuri ja juuri hän sai sanottua ”tervetuloa” ja käveltyä paikalleen. Miksi näin? Eihän kukaan odottanut häneltä mitään, ei asetettu korkeaa rimaa, ei tarvittu pitkiä puheita. Syy oli ehkä siinä, hän miettii, että kirkossa hän on tottunut olemaan ”saajan paikalla”, jossa saa olla sellainen kuin on eikä tarvitse pinnistellä, mutta nyt hän oli ”henkilönä esillä” niin isossa tilassa kuin kirkko on. Vastuunkantajan rooli pelotti, mutta ei hän osannut kuvitella jännittävänsä tuolla tavoin. – Se vain tuli. – Ja jälkeenpäin nolotti ja harmitti. Tapahtumasta voi hänen mukaansa oppia, että kun ihmisiä pyytää vapaaehtoistehtäviin, on tärkeää myös kuunnella heitä herkällä korvalla. – Ihmiset ovat erilaisia. Toiselle kolehdin keruussa ei ole mitään ihmeellistä, ja toinen sanoo jännittävänsä sitä, jolloin hänelle voi varmaan miettiä sopivamman tehtävän. – Kenenkään ei ole hyvä tehdä sellaista, mitä jostain syystä ei halua, sillä pienet asiat voivat kasvaa tosi suuriksi. Joskus vaikka osallistumisen esteiksi. Kun yllätys- paniikki iski… RIITTA KOIVISTO
www.salonseurakunta.fi 9 ttää! ”olen kauhean näkyvillä ja kaikki katsovat minua”. Hengitys, rentoutuminen ja keskittyminen ovat suorassa yhteydessä toisiinsa. Keskittynyt osaa suuntautua olennaiseen. Kaarina kertoo tutkimuksesta, jossa tutkittiin esiintyviä taiteilijoita. Pulssin ja verenpaineen nousu ja muut fyysiset tuntemukset ovat samanlaisia niin niillä, jotka kokevat jännityksen voimaannuttavana, kuin niillä, jotka kokevat suurta esiintymispelkoa. Toiset vain keskittyvät esitettävään asiaan, ja toiset keskittyvät niihin oireisiin. Seurakunnan kuorot ovat hyviä harjoittelupaikkoja, kun niissä aspekti on ennen kaikkea hengellinen! ♥HYVÄ HARJOITUS ALKAA HYMYLLÄ Asioita voi oppia. Tarvitsemme realistista ja kannustavaa palautetta. Pelko epäonnistumisesta on luovuuden ja oppimisen este. Huippuviulisti Isaac Stern sanoi: ”Jos ei uskalla epäonnistua, niin ei voi onnistua. Virhe on oppimismahdollisuus.” Olemme Jumalan luomina arvokkaita. Meidän ei tarvitse lunastaa olemistamme esityksellämme. Siinä on vastalääkettä kulttuurissamme vallitsevaan vertailuun ja täydellisyyden tavoitteluun. Raamatussa törmää Kaarinan mielestä tämän tästä positiiviseen ajatteluun. Toivo ja luottamus Jumalaan ovat kristillisen uskon ydintä. Ja jo erämaaisät tunnistivat samoja asioita, joita nykyajan psykoterapia pitää olennaisina. Englannin ”Let’s play” tarkoittaa sekä ’soitetaan’ että ’leikitään’. Se kuvaa hyvin musisoinnin iloa ja mielihyvää. Musiikki on tunneasia. Se vaikuttaa suoraan sydämeen ei-verbaalisella tasolla. Vilpittömyys ja aitous puhuttelee aina! Marika Huhtasalo on Muurlan ja Kiskon aluekappalainen. Hänen kanssaan mietitään jumalanpalvelusta ja sitä, miksi kirkkoon on joidenkin vaikea tulla. Hän on tehnyt papin työtä pitkään ja ollut jo pienestä innokas laulaja ja esiintyjä, mutta sanoo silti, että jännitys on aina läsnä, kun täytyy julkisesti olla esillä, puhua ja laulaa. Siihen täytyy valmistautua ja keskittyä. – Varsinkin silloin jännittää, jos on jotain tavallista juhlavampaa, kuten joulu, itsenäisyyspäivä tai konfirmaatiomessu. Pappina hän haluaa luoda hyvää ilmapiiriä, mutta samalla pitää muistaa, että jumalanpalvelus on livetilanne, jossa pappi on yhteistyössä niin kanttorin ja suntion kuin koko läsnä olevan seurakunnan kanssa. – Siinä on kysymys luottamuksesta. – Joskus mikrofonit vinkuvat ja on kesken liturgian kysyttävä, että kuuletteko te! – Toisaalta, se on työtä, ja kaikkeen oppii, kun sitä tekee. Mitä seurakuntalaiset jännittävät eniten? – Sitä, milloin pitää nousta seisomaan. Papit usein näyttävät sen. Jotkut jännittävät eri syistä ehtoolliselle tulemista tai polvistumista alttarilla, mutta ehtoollisen saa nauttia seistenkin tai penkissä: – Joskus ehtoolliselle kutsuessani sanon, että nostakaa käsi ylös, niin tulen luoksenne. Toisaalta tuntuu hyvältä välttää liikaa neuvomista. Jokainen uusi ympäristö jännittää aluksi, mutta kirkossa oppii käymään käymällä kirkossa. Opimme käymään kaupassakin tai konsertissa tai tanssipaikalla… Vähitellen voi huomata erilaisia kirjoittamattomia sääntöjä – mutta ollaanko niistä kaikista aina samaa mieltä, esimerkiksi siitä, miten minnekin pitää pukeutua? – Istua siis saa vaikka koko jumalanpalveluksen ajan. Jos tekee eri lailla kuin muut, se ei ole vaarallista. Kirkkokulttuuri on vapautunut Kirkko on muuttunut paljon ”vanhoista ajoista”. – Tilojen esteettömyyteen on kiinnitetty paljon huomiota. Ja lapset saavat näkyä ja kuulua, heille on omia leikkinurkkauksia. – Alttari ei ole niin koskematon kuin ennen; tämä näkyy vaikka Uskelan kirkon isoissa konserteissa, joissa kuorolaiset voivat olla alttarikaiteen sisällä. Joskus sinne eivät saaneet mennä maallikot, vain pappi, ja tietysti suntio töitään varten. – Nykyään ajatellaan, että kirkossa saa viihtyä. Ennen sinne tultiin istumaan kapeilla, kylmillä puupenkeillä, ja jos nukutti, niin lukkari tuli herättämään. Nyt jopa nukutaan kirkossa! Ainakin yksi Yö kirkossa -tapahtuma on taas tulossa. Jumalanpalvelus ei ole esitys Kirkko on kuitenkin juhlava tila – mitä jos siellä mokaa? Papin mokista Marika on huomannut, että ne usein rentouttavat seurakuntaa. Marika miettii, ettei jumalanpalveluksen tarvitse olla yhtä tarkka kuin lapsen iltarituaali. Että ensin katsotaan Pipsa-possu, sitten on puuro, pesut, satu ja iltarukous. Vasta sitten mieli voi rauhoittua ja uni tulla. Jumalanpalveluksen kaavan toistuminen luo turvallisuutta aikuisillekin, mutta jos Isä meidän jää lukematta, kirkossa on kuitenkin rukoiltu, ja jos Herran siunaus jäisi lausumatta, seurakunta on jo siunattu monessa muussakin kohdassa: ”Herra olkoon teidän kanssanne.” – Tapakulttuuri on paljon vapautunut ja rentoutunut, niin, että minusta kirkkoon voi tulla pelkäämättä. – Kirkko on Jumalan huone ja seurakunnan koti. Jännittävä jumalanpalvelus HENNA SEPPÄLÄ RIITTA KOIVISTO
3/2025 10 Tänä vuonna vietetään päiväkerhon 80-vuotissynttäreitä! Salon seurakunnassakin päiväkerhoja on järjestetty jo monta vuosikymmentä. Marraskuussa Lapsen oikeuksien päivän tienoilla su 16.11. kutsumme nykyiset ja entiset päiväkerholaiset ja kaikki muutkin yhteisille synttärijuhlille Salon seurakuntatalolle ja kirkkoon! Päiväkerhon synttäriseurissunnuntaissa tapahtuu kaiken- ikäisille jotakin. Ohjelmaa on valmisteltu yhdessä Salon seurakunnan varhaiskasvatuksen väen ja päiväkerholaisten kanssa. • Galleriasalissa sukelletaan päiväkerhotyön historiaan ja nykyisyyteen. Tutki päiväkerhotyön historiaa Salossa, ihaile Salon seurakunnan nykyisten päiväkerholaisten tekemää taidetta ja leiki vanhempien ja isovanhempien lapsuuden retroleluilla. Entä tunnistatko seurakunnan työntekijöitä heidän kerhokuvistaan? Samalla voi lukea, mitä työntekijät muistavat omista päiväkerhoajoistaan. Näyttely on avoinna klo 15–17. • Lasten roolivaatemuotinäytös seurakuntatalon aulassa klo 16. • Kakkukahvit kahvio Mannassa klo 15–17. • Juhlat huipentuvat Piilosilla -kirkkoon Salon kirkossa klo 17. Kirkossa on mukana Tampereelle muuttanut kirkkonukke Pekka sekä Salon uudempi asukas kirkkonukke Aulis. Mutta löytyykö Pekan vanha kaveri Klaara jostakin? Ja mahtaako pappikin olla piilossa? • Kirkon jälkeen iltatee Salon kirkon sivusalissa Salon seurakunnan entisille ja nykyisille varhaiskasvatuksen työntekijöille. Iltateelle ennakkoilmoittautuminen viim. 9.11. nettisivujen kautta tai suoraan kasvatuksen ohjaaja Johanna Rytköselle, p. 044 774 5334. Kirkon päiväkerhotoiminta 80 vuotta Tiistai-iltaisin harrastaminen onnistuu samalla, kun Salon seurakuntatalon Kasvatuksen siivessä kokoontuu 3–8-vuotiaiden lasten oma Suuri Leikki -kerho klo 17.30–19.30. Lapsen kerhoajan voi siis käyttää omaan virkistäytymiseen! Suuri Leikki -kerhoon mahtuu vielä lapsia mukaan. ”Luvassa on leikkiä, luovuutta, tarinoiden taikaa ja yhteistä juhlaa”, lupaa kerhon ohjaaja Johanna. Kerhon toisena ohjaajana toimii lastenohjaajaopiskelija Mari Kettunen. Lisätietoja ja vapaita kerhopaikkoja voi tiedustella lastenohjaaja Johannalta, johanna.routasalo@evl.fi, p. 044 774 5544. Samaan aikaan, kun lapset kerhoilevat, aikuiset pääsevät liikkumaan, laulamaan tai pohtimaan syntyjä syviä: GOSPELTANSSI NAISILLE tiistaisin klo 18–19 Salon srk-talon Kuparisalissa. Gospeltanssissa liikutaan reippaan hengellisen musiikin tahdissa, ja se sopii myös esim. äidin ja teinityttären yhteiseksi harrastukseksi. Hinta 5 €/kerta menee Yhteisvastuukeräykselle (3 €/kerta opiskelijat, eläkeläiset, työttömät). ”Aikaisempaa tanssikokemusta ei tarvita, tärkeintä on iloinen yhdessäolo”, vinkkaa Niina, toinen tanssin ohjaajista. Lisätietoja diakoniatyöntekijöiltä niina.jyllila@evl.fi, p. 041 442 4747 tai taina.lindholm@evl.fi, p. 044 774 5385. SEKAKUORO ANDANTEN HARJOITUKSET tiistaisin klo 18–19.30 Halikon srk-talossa, stemmaharjoitukset klo 17.30 alkaen. Andantessa lauletaan monipuolista sekakuoro-ohjelmistoa perinteisestä kirkkomusiikista uudempaan hengelliseen musiikkiin. Kuoro koostuu eri-ikäisistä laulajista ja esiintyy pääasiassa Halikon alueen jumalanpalveluksissa. Andante tekee myös yhteistyötä lapsikuoro Allegron kanssa. Kuoronjohtaja Jukka rohkaisee mukaan: ”Tule nauttimaan laulamisen terapeuttisesta ilosta ja hyvästä seurasta!” Lisätietoja kanttori Jukka Saariselta, jukka.saarinen@evl. fi, p. 044 774 5346. TYÖIKÄISTEN NAISTEN KERHO MARIAT kerran kuukaudessa tiistaisin klo 17.30– 19.30 Salon srk-talon Kasvatuksen siiven kappelissa. Kerho tarjoaa hetken hengähdyksen hektisen arjen keskellä. Ilta alkaa yhteisellä tuokiolla, jossa syvennytään päivän teemaan Godly Play -kertomuksen äärellä. Sen jälkeen ilta jatkuu tarjoilun, vapaamuotoisen keskustelun ja yhdessäolon merkeissä. ”Marioissa sukelletaan välillä syvälle ja jaetaan elämän isoja kysymyksiä, mutta myös nauretaan paljon”, kertoo kerhon toinen vetäjä Annukka-pappi. Syksyn kerhokerrat 9.9., 7.10., 4.11. ja 9.12. Lisätietoja: annukka.saarinen@evl.fi, p. 044 0272 219 tai katja.nurmio@evl.fi, p. 044 774 5253. Haaveissa oma harrastus lapsiperhearjen piristykseksi? TOIMINTAA LAPSILLE JA PERHEILLE www.salonseurakunta.fi > Tule mukaan > Lapsille ja lapsiperheille Instagramissa: salonseurakuntalapsetjaperheet KYLMÄUINTIA JA SAUNOMISTA LAPSIPERHEILLE Ti 9.9., 23.9., 7.10. ja 21.10. klo 17–19 Naarilan leirikeskuksessa. LAPSIPARKKI Marttilan srk-talossa noin joka toinen viikko ke klo 15–18. Katso tarkemmat tiedot netistä. MONIKKOPERHEIDEN KAHVILAILTA Ti 23.9. ja 21.10. klo 17–19 Halikon Pikkupappilassa. Järj. Turun seudun monikkoperheet. MUSIIKKIHETKI LAPSIPERHEILLE Ti klo 10 Salon srk-talon kahvila Mannassa. Vaihtuvan teeman mukaista yhteistä toimintaa klo 9.30–11.30. PERHEIDEN ASKARTELUILTA To 2.10. klo 17–19 Marttilan srk-talossa. Hartaus ja iltapalaa. PERHEIDEN AVOIN AAMUPÄIVÄ Ke klo 9 Ollikan srk-kodissa. Yhdessäoloa, vertaistukea ja aamupalaa. PERHEIDEN ELOKUVAILTAPÄIVÄ Su 26.10. klo 15 Salon srk-talossa. Tarjolla myös lastenhoito ja päivällinen. Tilaisuus maksuton, ilmoittautuminen etukäteen. Lisää tietoa netissä lähempänä. PERHEJUMALANPALVELUKSIA • Perheiden retkipyhän messu Naarilan ruuhikirkossa su 7.9. klo 11. • Mikkelinpäivän messu Uskelan kirkossa su 5.10. klo 13. Liittyy valtakunnalliseen lapsikuorotapahtumaan. • Kekrikekkerimessu Halikon kirkossa su 12.10. klo 18. PERHELEIRIT NAARILAN LEIRIKESKUKSESSA • 11.–12.10. Isovanhempien ja lastenlasten leiri teemalla Tarinatupa. Ilmoittautuminen netissä 8.–28.9. Tiedustelut Anne-Maarit 044 774 5341. • 22.–23.11. Kouluikäiset lapset perheineen (ilmoittautuminen alkaa noin kuukautta ennen leiriä). PIKKUHELPPI Maksutonta ensisijaisesti perheiden kotona tehtävää lastenhoitoa. Lastenhoidon lisäksi on mahdollisuus myös keskustella arjen asioista työntekijän kanssa. Yhdelle perheelle tarjotaan apua 1–4 kertaa kaudessa, yhden kerran pituus on maksimissa kolme tuntia. Pikkuhelpin työntekijät ovat Salon seurakunnan koulutettuja lastenohjaajia. Lisätietoa ja ilmoittautuminen netissä. PYHÄKOULUT Pyhäkoulussa touhutaan yhdessä, tutustutaan Raamatun kertomuksiin ja vietetään kirkkovuoden juhlia. Jos haluat tietää lisää, ota yhteyttä Johanna Routasaloon p. 044 774 5544. Koko perheen pyhäkoulu Su 14.9., 21.9. ja 19.10. klo 15–17 Salon srk-talossa. Leikitään, taiteillaan, musisoidaan, jutustellaan. Tarjolla välipalaa. Lopettelemme siten, että on mahdollisuus ehtiä Salon kirkon messuun. Voit liittyä Whatsapp-ryhmään QR-koodin kautta. Jos liittymisessä on ongelmia, ole yhteydessä Johannaan. Pyhäkoulu Angelniemellä Ke 17.9. ja 8.10. klo 17.30–19 Angelniemen seurojentalossa. Leikitään, leivotaan, liikutaan, lauletaan ja askarrellaan. Tarjolla iltapalaa. Mukaan voi tulla n. 4-vuotiaasta alkaen itsenäisesti ja oman aikuisen kanssa sitä nuoremmat. SYKSYN REPPURETKET Pieni pyhiinvaellus koko perheelle la 20.9. ja la 29.11. klo 10–13. Yhteistä ihmettelyä, luonnossa kulkemista ja Pyhän äärellä olemista. Retkikohteet ja muut tarkemmat tiedot myöhemmin seurakunnan nettisivuilla, viikkoilmoituksissa ja somessa. Tiedustelut: Anne-Maarit Pesola, puh. 044 774 5341. TOIMINTAA KOULULAISILLE www.salonseurakunta.fi/koululaisille KOULULAISTEN KERHOT Kerhoissa touhuillaan turvallisesti yhdessä ryhmän kanssa tietyn teeman ympärillä. Vetäjinä on koulutettuja kerhonohjaajia, jotka pitävät huolta, että kaikki pääsevät osallistumaan, eikä kukaan jää yksin. Kerhot on tarkoitettu alakouluikäisille, ja joissain kerhoissa on tarkennettu ikäryhmä. Lisätietoa nettisivuilla. KUOROTOIMINTA Lapsikuoro Crescendo, kuoro- ja läksykerho Laurin lapset ja lapsikuoro Allegro. Katso tiedot s. 12. KOULULAISTEN LEIRIT Lisätiedot ja ilmoittautuminen netissä. Naarilan leirikeskuksessa • Leirit syyslomalla: 7–9-vuotiaille 13.–15.10. ja 10–13-vuotiaille 16.–18.10. • Tähtileiri 7–13-vuotiaille 12.–14.12. Perniön leirikeskus Reilassa • Leirit syyslomalla: 7–9-vuotiaille 13.–14.10. ja 10–13-vuotiaille 15.–16.10. RETKI TURKUUN Kouluikäisten (1.–6.lk) retki 15.11. Tutustutaan Turun tuomiokirkkoon, ruokaillaan ja päivän päätteeksi mennään Superparkkiin. Hinta 25 € sis. ruokailun, sisäänpääsymaksut ja bussimatkat. Ilmoittautuminen netissä viim. 2.11. TOIMINTAA NUORILLE www.salonseurakunta.fi/nuorille AVOIMET OVET Ti-pe klo 15–18 Salon srk-talon Satamassa. NUORTENILTA Pe klo 18–22 Salon srk-talon Satamassa. NUORTEN MESSU Pe 19.9. ja 10.10. klo 18 Salon kirkossa. MUSAILUILTAPÄIVÄ Ke klo 16.30–17.45 Salon srk-talon musatilassa. NUORISOKUORO Diskantti ke klo 18–19.30 Salon srk-talon musatilassa. NUORTEN SAUNAILTA Ma 15.9. klo 17 Naarilan leirikeskuksessa. Ilmoittautuminen netissä. NUORTEN LEIRI 31.10.–2.11. Naarilan leirikeskuksessa. Hinta 20 €. Ilmoittautuminen netissä lokakuussa. MAATA NÄKYVISSÄ TURUSSA Retki tapahtumaan pe 21.11. ja la 22.11. (joko pe/la tai pe+la). Ilmoittautuminen netissä lokakuussa. LASTENKIRKKO Perhekerho tarjoaa seuraa, virkistystä ja virikkeitä lapsille ja aikuisille. Ohjelmassa leikkiä, seurustelua, laulu- ja kädentaitotuokioita sekä alustuksia eri aiheista. Lisäksi hartaushetki tai varttikirkko. Kerhot ovat maksuttomia, tarjolla kahvia, mehua ja pientä syötävää. Mukaan voi ottaa myös omat eväät. • Halikon Pikkupappila, to klo 9–13, maksuton ruokailu klo 11. Ruokailuun ennakkoilmoittautuminen viimeistään edellisenä keskiviikkona puh. 044 774 5393/Jaana. • Kiikalan srk-talo, to klo 9–11. • Kosken srk-talo, ma klo 9.30–11.30. • Kuusjoen srk-talo, to klo 9–11. • Marttilan srk-talo, ke klo 10–12. • Perttelin srk-talo, ke klo 9–11. • Salon srk-talo, ke klo 17–19. • Suomusjärven srk-keskus, parittomilla viikoilla ke klo 17–19, yhteistyössä MLL:n kanssa. • Särkisalon srk-koti, to klo 17–19. SALON SEURAKUNTA KERHOJA PERHEILLE LASTENKIRKKO
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=