Tulevaisuus tehdään yhdessä

11 hyvänä työllisyytenä, mutta ei kaivattuna asukasmää- rän kasvuna. Tänne kuljetaan muualta töihin, mutta ei jäädä asumaan. –Kaupungin väkiluku on laskenut muuttotappiosta ja negatiivisesta väestömäärän muutoksesta johtuen. Syntyvyys on laskenut aiempiin vuosiin verrattuna noin kolmanneksen. Samalla väestömuokkaantuu siten, että maahanmuuttajien osuus kasvaa ja työikäisten määrä lisääntyy, koska monet tulomuuttajista ovat työikäisiä, Vainio kuvailee. Maahanmuuttajat kasvun mahdollisuutena Maahanmuuttajien osuus kaupungin asukkaista on noussut nopeasti yli viiteen prosenttiin. Moni heistä on töissä autotehtaalla. – Ja luku tullee kasvamaan. Nykyisin joka kolmas uu- sikaupunkilainen lapsi syntyymaahanmuuttajaperhee- seen. Tämä näkyy jo päiväkodeissa ja pian lisääntyvissä määrin myös koulujen alaluokilla, Vainio toteaa. Vainio näkee, että strategiassa esitetyn väkilukuvi- sion saavuttamisen edellytyksenä on maahanmuutta- jien määrän kasvu. –Tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa avointa keskus- teluamaahanmuutosta.Myös kriittisiämielipiteitä tulee sallia, sillä maahanmuuttoon sisältyy sekä mahdolli- suuksia että epävarmuustekijöitä. Tärkeintä on onnistua kaupunkiin muuttavien maa- hanmuuttajien kotouttamisessa. Keskeisiksi kysymyk- siksi nousevat Vainionmukaan sosiaalisen eriytymisen ehkäiseminen ja myönteisen vuorovaikutuksen edis- täminen. –Uudet asukkaat ovat kaupungillemme iso voima- vara. Yhteisö monipuolistuu ja uudet asukkaat mahdol- listavat osaltaan paikallisten yritysten kilpailukyvyn, sillä kärsimme ajoittain työvoi- mapulasta. Uudet asukkaat vahvistavat kaupungin elin- voimaa, Vainio lisää. Verotuloja ja lisämenoja Vainio toivoo, että kaupungin hyvä työpaikkaomavaraisuus kasvattaa tulevaisuudessa asukaslukua ja samalla pal- kansaajien kautta tulevien verotulojen määrää. – Tämä on tärkeää, koska kuntien valtionosuuksia on leikattu ja niiden osuus kun- tien tuloista on pienentynyt. Kunnan järjestämien pal- veluiden määrä ja taso ovat tulevaisuudessa entistäkin kiinteämmin sidoksissa työl- lisyyden ja verotulojen kehit- tymiseen, Vainio toteaa. Toteutuessaan kaupungin asukasmäärän kasvu ei kas- vata vain verotuloja, vaan se tuo mukanaan myös uusia menoja. –Vakituiset ja kaupungissa tilapäisesti asuvat lisäävät yk- sityisten palveluiden kysyn- nän lisäksi myös kunnallisten palveluiden tarvetta ja se kasvattaa menoja. Puolueiden kaupunkipolitiikka pettymys Uusikaupunki sijaitsee Suomen kasvukaupunkialueen ulkopuolella, mutta on selkeästi oman seutukuntansa veturi ja keskuskaupunki. Täällä tuotetaan nyt jo yhteisiä palveluita yli kunta- rajojen. Tästä esimerkkinä Uudenkaupungin vetämän U-soten salue, johon kuuluvat myös Vehmaa, Kustavi, Taivassalo ja Pyhäranta. Kunnallisista palveluista puhuttaessa on mietittävä myös kaupunki- ja aluepolitiikka. Onko ylipäätänsä järkevää tuottaa usean vierekkäisen kunnan alueella samantyyppisiä peruspalveluita? Tähän tarvitaan val- tiontason linjauksia muutenkin kuin sote-kysymyk- sissä. Vainio toteaa, ettei puolueita ei tunnu ainakaanhäirit- sevän se, että Suomenkokoisessamaassa väestö sijoittuu enenevissämäärinTurku–pääkaupunkiseutu–Tampere- kasvukolmion kaupunkeihin sekä Oulun seudulle. –Moni sanoo, ettei kaupungistumisen kehitykselle voidamitään, mutta nyt ei taida olla olemassa edes val- tiotason visiota siitä, mitä Suomen ja kaupunkien kehi- tykseltä ylipäätänsä halutaan. –Nykymeno näyttää siltä, ettei maan johtavilla puo- lueilla ole aikomustakaan tehdä aktiivista valtiollista kaupunkipolitiikkaa tai ylipäätänsä linjata, mihin alue- politiikalla pyritään. Ilmeisesti puolueet välttävät otta- masta näihin aivan keskeisiin yhteiskunnallisiin kysy- myksiin kantaa, koska se heikentäisi niiden kannatusta, Vainio lisää. Väistämätön kaupungistuminen Kunnallisalan kehittämissäätiön tammikuisen kyselyn mukaan puoluejohtajat taklaisivat taantuvien alueiden eriytymiskehitystä sote-uudistuksen, korkeakouluver- koston kehittämisen, liikenneinfran, nopeiden raideyh- teyksien ja alueellisen polttoaineveron avulla. Onpa puoluejohtajien vastauksissa väläytelty myös ilmastopoliittisia kysymyksiä, maakunnallista autono- miaa, kuntaliitoksia, toisen asteen lähiopiskelumallia, syrjäseutujenmadallettua tuloveroa ja palkkauksen syr- jäseutulisää. Vainion mukaan on sinänsä hyvä alku, että nykyi- sessä hallitusohjelmassa tunnistetaan erilaiset seudut ja alueet. –Koko Suomea voidaan varmasti kehittää, mutta alu- eiden ja seutujen erityispiirteet on huomioitava, Vainio lisää. Uusikaupunki on teollisuusvetoinen ja täällä on pal- jon pienyrittäjiä ja maanviljelyä. Kuntaliitosten jäljiltä täällä on myös vanhoja keskustaajamia ja kyliä. Puhutaan siitä, että viihtyisä kaupunki syntyy keskus- tan, taajamien ja kylien kehittämisestä. Mitä se sitten tarkoittaa? –Ainakin kaupunkilaiset luovat tulevaisuudessa en- tistä enemmän omaa kotikaupunkiaan ja yhteisölli- syyttä nähdään vielä nykyistäkin enemmän. Ravintola-jasiivouspäivientyyppisetyhteisöllisettapah- tumatlisääntyvätjakaupunkikulttuuriatuotetaanasukkai- denavulla.Monimuistaaparinvuoden takaiset Demoka- dun erilaiset kokeilut. Se on tulevaisuuden suunta. –Kaupunkia tulee kehittää kokeilujenkin kautta. Ko- keilut ovat harvoin toteuttamiskelpoisia sellaisenaan, mutta niistä voidaan saada arvokasta palautetta, Vai- nio toteaa. Kaupungille vahvempi brändi Uudenkaupungin on erotuttava muista, jopa oman brändinsä avulla. Tällä hetkellä kaupungin tunnuslause taitaa olla ”Näkemist ja tekemist meremparttal.” Vähän niin kuin kaikissa muissakin merikaupungeissa. Toi- saalta moni muistaa myös ”Meil on meri ihan rannas” -toteamuksen. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että kaupun- gilla ei ole tällä hetkellä selkeää mainoslausetta. Esimerkkinä onnistuneesta brändäämisestä voisi nostaa esille vaikkapa Kainuussa sijaitsevan Puolan- gan. Puolanka on 2 500 asukkaan kunta, joka on onnis- tuneesti mainostanut itseään Suomen pessimismipää- kaupunkina ja saanut ankeudellaan jopa kansainvälistä näkyvyyttä. Maankuuluja Pessimismipäiviä vietetään Puolangalla vuosittain 1.1.–31.12. KeksittäisiinkömyösUuteenkaupunkiinjokuomajuttu, joka kiinnostaisi laajemminkin? Jos ei nyt omaa brändiä mietittäisi ihan negaation kautta, mutta jospa kaupun- gillaolisi jotakinmuuta tarttuvaa jahuomiotaherättävää. Ainakin Vainio korostaa, ettei uusikaupunkilaisten pidä käpertyä rannalle ruikuttamaan, vaan mieluum- min huolehtia kaupungin profiloitumisesta. –On huolehdittava siitä, että meidät määritellään dy- naamisena ja kehittyvänä seutukaupunkina. Kaupunki- kuvamme on viihtyisä ja veto- voimainenniin luontoarvojen kuin infrastruktuurinkinpuo- lesta, Vainio pohtii. Sijainti mahdollistaa kehityksen Vainio toteaa, että Suomi on nyt joka tapauksessa eriyty- mässä ja suurten kaupunki- seutujen kilpailukyky on jat- kuvasti kasvamassa, jotenmo- netpienet kunnat jakaupungit kuihtuvat ja näivettyvät. –Aiemmin ihmistenmuut- topäätöksiin eivät juurikaan vaikuttaneet koulut, päivä- kodit tai harrastusmahdolli- suudet. Tämä on nyt muuttu- nut, kun kunnat kehittyvät eri tahtiin ja ihmisten odotukset asuinympäristöään kohtaan ovat kasvaneet. Uudenkau- pungin sijainti lounaisranni- kolla Turun ja Rauman kau- punkiseutujen välissä antaa myös hyvät mahdollisuudet kehitykselle, Vainio lisää. Hän korostaa, kuinka esi- merkiksi nyt kuumana pu- heenaiheena oleva sivistys- ja hyvinvointikeskus (sihy) vah- vistaa merkittävästi kaupun- ginpito- ja vetovoimaa tulevia vuosikymmeniä ajatellen. – En väitä, että tänne tulevaisuudessakaan muutet- taisi siksi, että meillä on hienot koulut ja hyvät harras- tusmahdollisuudet, mutta jos niitä ei ole, tänne jätetään muuttamatta, Vainio huomauttaa. Kohtaamispaikkoja ja liikennettä Kaupunkilaisille syntyy sihyn lisäksi seuraavan kym- menen vuoden aikana muitakin uudenlaisia kohtaa- mispaikkoja. Niinhän siinä kaupungin tulevaisuusstra- tegiassakin lukee. Kohtaamispaikkoja voisivat käyttäämyös lähikuntien asukkaat, jos he pääsisivät julkisella liikenteellä järke- västi kaupunkiin. Turku–Uusikaupunki-junaradan säh- köistys valmistuu ensi vuonna. Pääseekö kaupunkiin 10–20 vuoden päästä henkilö- junalla? OnkoUudestakaupungista tullut luonteva jatke Helsinki–Salo–Turku-akselin tunnin juna -hankkeelle? –Kilpailukykyisen henkilöjunaliikenteen käynnistä- minen Uusikaupunki–Turku-radalla vaatisi merkittä- viä investointeja radan parantamiseen. Mitä enemmän kaupungissa olisi asukkaita, sitä realistisempaa näiden investointien toteuttaminen olisi. Kaupungin saavutet- tavuuden osalta kriittinen menestystekijä olisi yhteys Suomen kasvukolmioon, Vainio toteaa. ”Tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa avointa keskustelua maahan- muutosta.” Iso osa uusikaupunkilaisista työskentelee tällä hetkellä Valmet Automotiven tehtaalla tekemässä Mercedes-Benz-henki- löautoja. Onko näin myös tulevaisuudessa? Sitä on mahdotonta vielä ennustaa.​ JATKUU