Tammi-maaliskuu 2023 4 Kristityn elämä on sen todellisuutta, mitä toivotaan (Hpr 11:1). Se on kuuliaisuutta Jumalan Sanalle, elämää Pyhän Hengen hallinnassa, elämää rukouksen ja uskon varassa, sieluja voittavaa elämää ja herätystä odottavaa elämää. Jotta tämä elämä voisi muuttua todeksi, meidän tulee huomata yksi suuri totuus. Se on edellytys kaiken toteutumiselle. Tämä totuus on, että ”Jos minulla olisi ollut paha mielessä, ei Herra olisi kuullut minua.” (Ps 66:18.) Sisäinen ihmisesi on äärettömän merkityksellinen Herralle, vaikka Hän tuntee myös pinnallisemman minuutesi. Hän tietää kaiken. Tämän vuoksi Hän saPäästä Jumala tutkimaan sydämesi noo: ”Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu.” (Mt 12:34); “Juuri sydämestähän lähtevät pahat ajatukset. murhat. aviorikokset, siveettömyys, varkaudet, väärät todistukset ja herjaukset.” (15:19); “Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta sen sydän on kaukana minusta.” (15:8). Mitä tarkoitetaan sillä, että ”olisi ollut paha mielessä”? Se on sitä, että tiedetään, onko paha mieleistä, ja että se on epämieleistä. Se merkitsee, että ihminen tajuaa, että hänen elämässään on jotain väärää. Se sisältää myös mahdollisuuden, että ihminen voi jättää tekemättä tai tehdä jotakin tuon pahan suhteen. “Joka tietää, mitä on tehtävä, mutta ei tee, se syyllistyy syntiin” (Jk 4:17). Kietova ja salainen synti Meitä kehotetaan Heprealaiskirjeessä 12:1: “Pankaamme pois kaikki, mikä painaa ja synti, joka niin helposti kietoutuu meihin. Juoskaamme sinnikkäästi loppuun se kilpailu, joka on edessämme” Synnin pois paneminen on meidän erityinen heikkoutemme alue. Juuri synti lyö meitä, pettää, turmelee ja johtaa lopulta syntiseen tyytymättömyyteen. Se on synti, jonka minä jätän huomiotta, mutta jonka Jumala tuntee. On pidettävä mielessä, että Saatan tekee kaiken aikaa havaintoja Jumalan lapsista ja solahtaa liukkaasti sisään heikkouden kohdasta. Varautuakseni sellaista heikkoutta vastaan, minun on ponnisteltava tunnistaakseni sen elämässäni Jumalan omana: ”Petollinen on ihmissydän, paha ja parantumaton vailla vertaa! Kuka sen tuntee?” (Jer. 17:9). Kuka siis tuntee? Herra tuntee heikkoutemme, synnin, josta kuvittelimme, että se on peitetty. ”Herra sinä olet minut tutkinut, sinä tunnet minut. Missä olenkin, minne menenkin, sen sinä tiedät, jo kaukaa sinä näet aikeeni.” (Ps 139:1-2). Hän tuntee meidän ajatusmaailmamme. “Näin sanoo Herra: ‘Minä tunnen teidän puheenne, minä tiedän, mitä teidän mielessänne liikkuu.” (Hes 11:5) Jumala tuntee kaikki salaiset syntimme [, mutta antaa katuvalle anteeksi]. ”Sinä tarkkaisit kyllä askeleitani, mutta et pitäisi kirjaa synneistäni.” (Job 14:16). Pystymme kyllä piilottamaan salaiset syntimme seurakunnalta, perheeltämme ja rukouskokoukseltakin, - mutta emme koskaan Jumalalta, joka vihaa syntiä. E. D. Hettinger Jatkuu alla otsikolla Tutki minua, Jumala! Tutki minua, Jumala! Psalmin kirjoittaja rukoili: “Tutki minut, Jumala, katso sydämeeni. Koettele minua, katso ajatuksiini. Katso, olenko vieraalla, väärällä tiellä, ja ohjaa minut ikiaikojen tielle.” (Ps 139:23-24). Rakkaat ystävät, kuinka suuri tarve meillä onkaan päästä henkilökohtaisesti kohtaamaan yksin Jumala. Ja, mikä tarve meillä onkaan pyytää Häntä tutkimaan sydämemme, jotta siellä mahdollisesti oleva synti paljastuisi! Jumala tuntee minut ja sinut. Hän voi tutkia meidät, kun sallimme sen, että Hän paljastaa alueen, joka tarvitsee puhdistusta. On tärkeää muistaa, että: ”Joka rikkomuksensa salaa, ei menesty, joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon.” (Snl 28:13). Vuosia sitten eräs seurakuntani miesten ryhmä antautui rukoilemaan herätystä ja sielujen pelastusta. Eräänä iltana, kun yksi heistä nousi polviltaan ylös ja keskeytti toisten rukouksen sanoen: ”Miehet, en voi jatkaa rukoilemistani teidän kanssanne, sillä, sillä yksi synti ei jätä minua rauhaan, sellainen, jonka vain Jumala tietää.” Hän kertoi itseään kietovan synnin ja tunnusti sen Herralle ja pääsi jatkamaan toisten kanssa. Sinä iltana tuo ryhmä iloitsi! Seuraavana päivänä oli pyhäpäivä, Herran päivä, niin kuka olikaan aamupalveluksessa läsnä, muu kuin hänen poikansa, jonka pelastumista mies oli rukoillut. Kun sitten mahdollisuus tulla rukoiltavaksi esitettiin kirkossa, kuka muu alttarille tulikaan kuin hänen poikansa! Kun hän oli tunnustanut itseään kietoneen synnin, saanut anteeksi ja puhdistunut Karitsan veressä, isän rukoukset poikansa puolesta saivat vastauksen. Todella: ”Jos minulla olisi ollut paha mielessä, ei Herra olisi kuullut minua.” (Ps 66:18.) Paha sydämessä erottaa Näin luemme Sanasta: ”Ei Herran käsi ole lyhyt pelastamaan eikä hänen korvansa kuuro kuulemaan. Ei, vaan teidän rikkomuksenne erottavat teidät Jumalastanne. Teidän syntinne ovat saaneet hänet kääntymään pois, niin ettei hän teitä kuule.” (Jes 59:1-2). Kristityn elämässä oleva synti estää häntä pysymästä Herrassa Jesuksessa Kristuksessa. ”Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja, jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään.” (Jh 15:5.) Paha erottaa voimasta, hedelmästä, rukouksesta, uskosta, rakkaudesta, Hengessä vaeltamisesta ja Jumalan tahdosta. Se kaikki huipentuu tähän: Ei Kristus, vaan Minä, sen sijasta, että olisi, “En minä, vaan Kristus.” Paha sydämessä tekee kuuroksi Synti tekee hfitaaksi kuulemaan. Apostoli Paavali toivoi voivansa levittää niitä syviä totuuksia, jotka ovat korvaamattomia uskoville, jotta he voisivat kasvaa Herrassa. ”Meillä olisi tästä paljonkin sanottavaa, mutta ei ole helppo selittää niitä asioita teille, koska olette tulleet niin haluttomiksi kuulemaan.” (Hpr 5:11.) Jumalan Sana kertoo, mitä seurauksia tulee haluttomuudesta kuulla. ”Veljet ja sisaret, en voinut puhua teille niin kuin hengellisille ihmisille puhutaan. Puhuin teille kuin ruumiillisille ihmisille, kuin pikkulapsille, jotka eivät vielä kunnolla tunne Kristusta. Juotin teille maitoa enkä antanut kiinteää ruokaa. Te ette näet olisi pystyneet sitä syömään, ettekä pysty vieläkään, koska ruumiinne hallitsee teitä yhä. Eivätkö keskinäinen kateutenne ja riitanne johdukin siitä, että elätte ruumiin ehdoilla niin kuin ihmiset elävät?” (1Kr 3:1-3 ut2020). Sana paljastaa, että synti aiheuttaa kuuroutumista. Me menetämme herkkyytemme kuulla Pyhän Hengen ääntä ja sen seurauksena on, että jäämme keskenkasvuisiksi Kristuksessa. Mutta synti ei ainoastaan tee ihmistä hitaaksi kuulemaan, vaan myös hämärtää hänen asioiden näkökykyänsä. Se estää rakkauden syntymistä. Se ohjaa uskovan kulkua väärään suuntaan. Se myrkyttää hänen kielensä puheen. Se anastaa häneltä Jumalan yhteyden. E. D. Hettinger Jatkuu alla otsikolla Tule Jumalan kuulemaksi Synti sydämessä sulkee Jumalan korvat ”Jos minulla olisi ollut paha mielessä, ei Herra olisi kuullut minua.” (Ps 66:18.) “Nyt minä annan vihani puhua. Sen teen, en sääli enkä säästä. Huutakoot minun korviini, miten kovaa tahansa, minä en heitä kuule.” (Hes 8:18). ”Ei, vaan teidän rikkomuksenne erottavat teidät Tule Jumalan kuulemaksi Jumalastanne. Teidän syntinne ovat saaneet hänet kääntymään pois, niin ettei hän teitä kuule. ” (Jes 59:2). Kun elättelemme syntiä sydämessämme, se on vahva este, meitä pääsemästä yhteyteen Herramme Jeesuksen Kristuksen kanssa. Hän ei vahvista syntiä vastaamalla silloin, kun synti täyttää sydämen. Synnistä parantava lääke Mikä on syntisen sydämen parantava lääke? Ensiksi, aloita pyytämällä Jumalalta: “Tutki minut, Jumala, katso sydämeeni. Koettele minua, katso ajatuksiini. Katso, olenko vieraalla, väärällä tiellä, ja ohjaa minut ikiaikojen tielle.” (Ps 139:2324). “Kuinka paljon tililläni on rikkomuksia ja syntejä? Sano minulle, mitkä ne ovat.” (Job 13:23). Toiseksi, tunnusta rikkomuksesi ja syntisi: “Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.” (1Jh 1:9). Synnin tunnustaminen tuo meidät takaisin Jeesuksen Kristuksen yhteyteen. Entä se paha, mitä on sinun sydämessäsi? Rukoilen, että olisit rehellinen Jumalan edessä, niin että voit olla rehellinen myös toisten ihmisten edessä. Ottakaamme tämä vakavasti, Hänen edessään. Antakaamme pyhän Jumalan tutkia sydämemme. Ja sitten ”Mitä hän teille sanookin, tehkää se.” (Jh 2:5). E. D. Hettinger
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=