43 KESÄ 2023 Nauti Kemiönsaaren tunnetuista metsistä Ilma tuoksuu sammaleelta ja kostealta maalta. Matala suhina puiden latvoissa säestää lintujen hiljaista sirkutusta. Olemme sadan hehtaarin kokoisessa Masuunimetsässä Taalintehtaalla. Näinkin suuret metsät ovat melko harvinaisia Kemiönsaarella. KEMIÖNSAAREN metsistä tuli tänä keväänä muutamassa päivässä kansallinen julkkis. Tämä johtuu kunnan historiallisesta päätöksestä suojella lähes kolmasosa kunnan noin 300:n hehtaarin metsämaasta ja luopua kokonaan avohakkuista. Kemiönsaaren suurin metsänomistaja, Konstsamfundet (7 000 hehtaaria), ilmoittikin samaan hengenvetoon, että he tulevat suojelemaan vielä enemmän omistamistaan metsistä. PANU Kunttulla (maa- ja metsätaloustieteen tohtori) ja Sanna-Mari Kunttulla (asiantuntija, Kimitoön retkeilyreitit) on useita suosikkimetsiä Kemiönsaarella, muun muassa Purunpäässä, Piispansaaressa ja Kullassa. Tällä alueella on useita merkittyjä luontopolkuja, mutta nyt pysymme niiden ulkopuolella ja menemme metsään Hertsbölentien länsipuolelta suuntana Stora Masugnsträsket. Kunttut pitävat masuunimetsän luonteesta muun muassa sen monipuolisuuden vuoksi. Täällä on vuoria, vettä, sekametsää, kuusi- ja mäntymetsää ja puut ovat erikokoisia ja -ikäisiä. PYSÄHDYMME valtavan männyn luo, jonka arvioidaan olevan 120 vuotta vanha, ja nostamme katseemme sen majesteettisiin oksiin. – Nautin tämän metsän ilmapiiristä. Olemme lähellä Taalintehdasta, mutta silti keskellä metsää. Tämä on henkireikä, joka on suosittu sekä asukkaiden että vierailijoiden keskuudessa, Sanna-Mari sanoo. Panu on ylpeä kaikista Kemiönsaaren suojelluista metsistä ja toivoo, että Masuunimetsä voisi myös olla yksi niistä. Sekä luonnon- kuin virkistysarvojensakin vuoksi. Konstsamfundet on Masuunimetsän omistaja. SANNA-MARI huomauttaa, että metsä on miellyttävä paitsi esteettisesti myös tunnelmansa vuoksi. – Vuodenaikakin vaikuttaa. Joskus tammi on parhaimmillaan, näin keväällä kukkivat valkovuokot ja syksyllä taas on ruska. Juuri tämä metsä on parhaimmillaan talvella, kun on hiljaista ja lumisohjoa maassa. Tutkimukset ovat osittaneet, että ihmiset viihtyvät parhaiten luonnontilaisessa metsässä, jossa on erilaisia biotooppeja. Silloin myös terveysvaikutukset ovat suurimmillaan. PANU on inventoinut useita Kemiönsaaren metsiä, mutta ei juuri tätä. Hän tietää, että täällä on monia sellaisia lajeja, jotka viihtyvät isommissa metsäkokonaisuuksissa, esimerkiksi metso, teeri, pyy, palokärki ja töyhtötiainen. Kunttu näkee metsän tärkeänä osana arkea – siellä on helppo rentoutua työpäivän jälkeen. Metsä antaa inspiraatiota ja elinvoimaa ja auttaa keskittymään. Emilia Örnmark 050-4546606 emilia.ornmark@aumedia.fi Suomentanut: Kaj Wallenius »»Kemiönsaaren metsistä tuli keväällä valtakunnanjulkkiksia muutamassa päivässä. 120-VUOTIAS. Vanhoissa majesteettisissa puissa on jotain niin maagista. EMILIA ÖRNMARK MASUUNIMETSÄSSÄ. Panu ja Sanna-Mari Kunttu viettävät mielellään aikaa tässä monipuolisessa metsäympäristössä.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=