Kesäjussi

25 SANAVASARA ALUSLAUTANEN MÄÄRÄYKSIÄ KUORENALAISKERROS OSA MASKUA SIELTÄ KUULU HELENA ALATYYLISTÄ PUHETTA KOULUISTA KELLOISTA SAAKKA VAILLA VANHEMPAA VALMIINA PUSSAILUUN KIIHKEYTTÄ MYRKKYKÄÄRME KIINAN RAJAJOKI TUOKSU TUIKE PUHELIN- KASVAA TYYLI PAINOTUOTTEITA? VALLOILLAAN KARSIA VAIVA ARMIAITA TYYTYMÄTTÖMÄN VERBI AVUSTAJA - MARTIN VAPINAT TAITAVA “KIITOS” VILKKAUS RISTO REIPPAAN KAVERI USKALIAS ALOITTAVA TAIKASANA TUTTIVOIMIA LUMIMIES VAILLE JÄÄNEITÄ VEISTÄJÄN TUOTTAMIA? MAAVÄRI LÄÄKE ASTIANPESIJÄLLE TEKI ENNEN TUPAKKAA NIMITTÄIN JULMA HARMITTELEVIA SEPÄLLÄ TIENESTEJÄ RANTALINTUJA KASVAVIA LOPPUU KUOLEMAAN IRLANNIN KIELI JEKKU OLIPA HYVÄ LUENTO! SAIN SIITÄ PALJON IDEOITA! Yhden sanan muuttaminen saa aikaan dominoefektin. ole hyvä nostaa framille. – Ristikontekijän on pysyttävä neutraalina, eikä ketään saa loukata. Laadin ristikoita myös salanimellä ja silloin ristikkoni ovat kovinkin eri tyylisiä kuin Reijana tekemäni työt. RUNSAAT kymmenen vuotta ristikoita laatineen Marjoluodon oma tyyli on selkeä ja graafinen. Tämä juontaa käsityöalan artenomikoulutuksesta, mutta myös työhistoriasta mainos- ja lehtitaloissa sekä kirjapainossa. –Monet tekevät ristikoita laatija ja kuvittaja -pareina, mutta minä teen ristikkoni yksin. Aukeaman kokoisen ristikon laatimiseenmenee noin työpäivän verran. Ei tämä työ kultakaivos ole, mutta toimin yrittäjänä ja sillä saan maksettua minun ja Ossi-koirani elämisen. SUOMESSA ei ole kouluja, joissa opetettaisiin ristikoiden laadintaa. Työn opettelu on enemmänkinmestari–oppipoika-järjestelyn takana. –Ristikontekijä opettaa toiselle alan salat. En ollut juurikaan täyttänyt ristikoita, ennen kuin aloin itse laatia niitä. Sen jälkeenkin olen vältellyt muiden ristikoiden tekemistä, etten huomaamattani omi toisten tyylistä usein käytettyjä sanoja, Marjoluoto lisää. SUOMALAISISSA ristikoissa toistuvat usein samat sanat, kuten eros, amor, amin ja attu. – Esimerkiksi amor-sana päättyy R-kirjaimeen. Sellaisia sanoja ei ole kovinkaan monta suomen kielessä, joten sana väistämättä esiintyy usein ristikoissa, hän kertoo. Sen sijaan fakkisanoja on vältettävä viimeiseen asti. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi atta, tata, ista ja tuta. – Fakkisanoiksi ammattipiireissä kutsutaan sanoja, jotka ovat normaalissa kielenkäytössä harvinaisia, mutta elävät sitkeästi sanaristikoissa. RISTIKOIDEN laadinnassa on tärkeää, ettei esimerkiksi yhdyssanan alku- tai loppuosa toistu muualla samassa ruudukossa. – Samassa ristikossa ei saa olla esimerkiksi sanoja maajussi ja irtomaa, mutta maajussi ja Ambomaa ovat jo sallittuja, koska toinen on erisnimi. Myöskään saman sanan monikkoa ja yksikköä ei saa olla samassa ristikossa, kuten esimerkiksi lohi ja lohet, vasa ja vasat. MARJOLUOTO seuraa aktiivisesti Kotimaisten kielten keskuksen uusien sanojen listaa. Lisäksi hän käyttää ristikoiden laatimisessa kokoamaansa noin 140 000 sanan listaa, josta hän käy tarvittaessa poimimassa hieman harvinaisempia sanoja. Valmistuneet ristikot hän ratkaisee ensimmäisenä itse, jotta saa tarkistettua työnsä jäljen. – Jos ristikossa on virhe, niin usein yhden sananmuuttaminen saa aikaan dominoefektin ja korjaamiseen saattaa mennä useita tunteja. ●●Ristikon ratkaisu on Kesäjussin sivulla 58.

RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=