53 Festivaali vaatii tuhansia tunteja työtä Karjurockin siivousurakoissa on löytynyt jopa sohvia ja taulutelevisioita. Tapahtuma ei onnistuisi ilman urheiluseuroja. Risto-Matti Kärki Tavallinen festivaalivieras ei välttämättä ymmärrä, kuinka moni ihminen on tehnyt töitä, jotta hänen festarikokemuksensa onnistuisi. Tapahtuma ei koostu vain bändeistä, makkaraperunoista ja oluesta, vaikka osalle ne riittävätkin tuomaan täydellisen elämyksen. –Työtuntimäärä lähentelee 10 000:ta, mitä kirjataan ylös. Tekijöitä on lähempänä 80. Se on yllättävän iso määrä, mitä tarvitaan tapahtuman pyörittämiseen, kertoo Mikko Siivonen, joka on vuosien ajan koonnut porukkaa rakentamaan Karjurockia. Lukemassa eivät olemukana järjestyksenvalvojat ja kojumyyjät. Siivonen järjestää ryhmiä erilaisiin tehtäviin, kuten siivoamiseen, leirintäalueen hoitoon ja liikenteenohjaukseen. Kolmasosa työstä tapahtuu festivaalin ulkopuolella ja loput tapahtuman aikana. –Perjantain ja sunnuntain välinen yö on lyhyt, Siivonen heittää. SIIVONEN on ollut mukana Karjurockin taustatöissä jo vuosia. Pitkään festivaalin promoottorin Robert Sainion tuntenut Siivonen aloitti varavoimakoneen käyttäjänä ja päätyi lopultamuihin hommiin. – Ihan ensimmäisissä en ollut vielä mukana, mutta yli kymmenen vuotta kuitenkin, hänmuistelee. Hän on yhteydessä urheiluseuroihin jamuihin porukoihin, joita jaetaan eri tehtäviin. Mukana ovat vuosien saatossa olleet esimerkiksi Vehmaan Kiiston, Uudenkaupungin Jää-Kotkien ja Korihaiden joukkueita sekä myös Rauman Lukon juniori- ja naisten joukkueita. Seurojen jakaminen eri tehtäviin onmolemmin puolista oppimista. –Oppii mitä ja mihin aikaan pitää tehdä. Se on kehittynyt vuosien aikana. Aikataulujen sovittaminen alkaa jo varhain. –Puolin ja toisin otetaan yhteyttä. Laitan verkkoja vesille, mutta toiset seurat ovat hyvissä ajoin varaamassa tehtäviä. MONET SEURAT ovat olleet mukana vuosia, jolloin heihin on helppo luottaa. – Oleellista on, että vaikka puhutaan talkootyöstä, se on urheiluseuroille merkittävä tulonlähde, Siivonen muistuttaa. Seurat saavat työstä rahaa, mutta yksittäiset henkilöt ovat mukana vapaaehtoisesti. Seuraavia festivaaleja aletaan suunnitella käytännössä jo edellisten ollessa käynnissä. Keväällä työtä tehdään päivittäin. –Koko ajan. Ei se viimeiseen lauantaihin jää, Siivonen naurahtaa. Karjurockin rakentaminen ei ole Siivosen päätyö, mutta hän suhtautuu siihen oikealla arvokkuudella. –Tosissaan, muttei totisesti. Perjantain ja sunnuntain välinen yö on lyhyt. SAMUEL NYROOS
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=