Luonnollisesti Loimaa

Pian kiinteä netti tavoittaa meidätkin! Jarkko Kantola ja Heikki Huhtanen odottavat jo innolla, että valokuitua aletaan kaivaa Ristimäenkulmalle sekä lähialueelle Korven kylään. Loimaalaisten kiinnostus valokuitua kohtaan on kasvanut valtavin harppauksin. Liittyminen nähdään kannattavana, kyliltä katsottuna jopa elinehtona. V irttaalaiset toivovat olevansa siir- tymässä valokuituaikaan ensi vuonna. Kuitua on yritetty saada kylälle jo pariin otteeseen, mutta liittyjiä ei aiemmin ollut riittävästi. Ajat ovat Pentti Jussilaisen mukaan muuttuneet, ja nimiä saatiin tänä vuonna kerättyä yli 60. Rei- pas kiinnostus ja perinpohjaiset paperityöt poiki- vat valokuituhankkeelle EU-rahoitusta. Sitä haki ja sai paikallinen verkkoyhtiö Lounea, mutta asia on vielä kesken, sillä nyt myös muu taho on il- moittanut olevansa kiinnostunut yhteyksien ra- kentamisesta. – Vielä joudumme jännittämään. Virttaalaiset olivat joka tapauksessa onnelli- sia ja helpottuneita myönteisestä rahoituspäätök- sestä, vaikka kuidun peittoaluetta ei tarkalleen vielä tiedettykään. – Ensimmäisessä vaiheessa emme ainakaan saaneet moottoriurheilukeskusta ja mökkikylää kuidun piiriin, mutta pyrimme edistämään asiaa, sillä valokuitu on elinkeinoelämän kannalta tar- peen ja tätä päivää. ELPYMISRAHAA YHTEYKSIIN Metsämaan Korven kylässä asuvat Jarkko Kan- tola ja Heikki Huhtanen näkevät valokuidun vält- tämättömänä elinvoiman ja pitovoiman kannalta. Tietoliikenneyhteydet mahdollistavat töiden teon kyliltä käsin. Kuidutettu Loimaa voi näyttäytyä houkuttelevammalta niidenkin silmissä, jotka ovat lähteneet täältä maailmalle. Korven kuitu ry haki samaa rahoitusta kuin Lounea. Lehden ilmestymishetkellä rahoituksen saaminen pitäisi olla jo takuuvarmaa. – Ennakkopäätökset on tehty, ja sieltä on näy- tetty vihreää valoa, Kantola ja Huhtanen iloitse- vat. – Olisi hienoa, jos valokuidun saisi vaikka ensi syksyksi. Olen vähän kyllästynyt siihen, että netti pätkäisee, kun ison bussifirman auto ajaa ohi, val- tatie 9:n tuntumassa asuva Kantola huokaisee. Sekä Korven että Virttaan hankkeille myön- netyt tukisummat tulevat Ely-keskukselta, mutta tarkalleen ottaen projektit rahoitetaan EU:n elpy- misrahoista. Rahoituspaketti on ainutlaatuinen siinä mielessä, ettei hankkeissa ole lainkaan kun- tarahoitusosuutta. Valokuitua on Suomessa perinteisesti edistetty avustuksilla, joista kolmanneksen maksaa valtio, kolmanneksen kunta ja viimeinen kolmannes on omarahoitusosuutta. TAUSTATUKEA KAUPUNGILTA Kehittämisjohtaja Paavo Laaksonen kiittelee ky- lien aktiivisuutta. Kaupungille kannattaa kehittä- misjohtajan mukaan vinkata, jos valokuituhank- keet alkavat ottaa tuulta alleen. Kaupungilla voi olla omia yhteystarpeita, jotka osaltaan kasvatta- vat kuidun kysyntää. Myös neuvontaa on tarjolla. – Kaupunki suhtautuu erittäin positiivisesti tällaiseen aktiivisuuteen. Kaupungilla ei ole re- sursseja toimia näissä projekteissa veturina, mutta juuri tällaisissa kohdissa, kuten väliaikaisrahoitus tai oikeiden yhteistyötahojen löytäminen, au- tamme mielellään. Loimaan kaupunki myönsi syksyllä Korven kuitu ry:lle väliaikaisrahoitusta 126 000 euroa, sillä myönnetty tuki maksatetaan vasta projektin päätteeksi. – Hyvä, ettei meidän tarvitse hakea ulkopuolista lainaa tai kerätä mukaan tulijoilta etukäteen rahaa. Jos raha tarvitsisi ensin lainata liittyjiltä, hanke ei olisi mahdollinen, Huhtanen ja Kantola toteavat. Paavo Laaksonen suosittelee juttelemaan kui- tuasioista kyläläisten kesken ja olemaan yhtey- dessä Lounean suuntaan. Huhtanen, Kantola ja Jussilainen ovat samaa mieltä. Kuitu saattaa kiin- nostaa jo yllättävän montaa, vaikka aiempi kiin- nostus olisi ollut nihkeää. – Jos operaattori saa varmuuden, että jollain alueella piisaa tilaajia, he myös lähtevät rakenta- maan sinne tai hakevat hanketta, jonka avulla ra- kentaa, Laaksonen näkee. Kuitua kaivetaan kiihtyvällä tahdilla 17 LUONNOLLISESTI LOIMAA | ASUKASLEHTI 2021