rekryexpo 14 26.4.2022 Laitilalainen Veme Oy tekeemetallialan alihankintaa, autoteollisuuden osista kiukaisiin. Työntekijöitä yritys rekrytoi suoraan ulkomailta. Tällä hetkellä töissä on noin viittätoista eri kansallisuutta. Bristolin läheltä kotoisin oleva britti Pete Crutcher toimii Vemessä laserleikkaajana. Talon kirjoillamies on ollut kolme vuotta. –Ensin matkustelin ympäri Australiaa parin vuoden verran. Siellä kohtasin suomalaisen tyttöystäväni. Sitten menimme Uuteen-Seelantiin vuodeksi ja sieltä hetkeksi Englantiin, kunnes päätimme muuttaa Suomeen ja Paraisille, Crutcher kertoo. Hän on mielissään siitä, että Vemessa puhutaan englantia. –Suomeakin yritin oppia, mutta se on vaikeaa. Maalaamossa työskentelevä virolainen Monika Jakubcová on ollut Vemessä kuusi vuotta. –Välillä olin koulussa ja sain lapsen. Sitten tulin takaisin. Maalaamisen lisäksi johdan ja opastan uusia työntekijöitä. Jakubcová kertoo, että pienen lapsen takia hän tekee nyt vain aamuvuoroja. –Työt alkavat joko kello 5.00 tai 6.30. Päivä kestää kymmenen tuntia. Jakubcová paljastaa, että hän tutustui slovakialaiseen puolisoonsa Vemen maalaamossa. –Olin juuri menossa kouluun ja minun piti opettaa uusi työntekijä tilalleni. Se oli sellainen Veme-romanssi! Vemen tiloissa työskentelee siis monia kansallisuuksia. Minkälaista arki on? –Meillä on aina kova kiire ja paljon töitä. Kansalaisuuksille ei siihen varmaan ole mitään vaikutusta. Työkielenä käytetään englantia suomen lisäksi. Olemme etsineet tänne osaajia, eikä ole väliä, mistä maasta he ovat. Rekrytoimme ammatti-ihmisiä, jotka pääsevät heti tekemään töitä, työnjohtaja ja yhtiön HR-puolesta vastaava Laura Grönros kertoo. –Ulkomaalaisilla näkyy olevan reippaampi asenne tekemiseen. Aikanaan Laitilaan vastaanottokeskukseen saapuneita pakolaisia on myös työllistynyt Vemessä. –He vastasivat hyvin silloiseen työvoimatarpeeseen. Heistä monet ovat vieläkin meillä töissä. Ulkomaan rekryistä osa on niin sanottuja komennusmiehiä. He ovat tietyn ajanjakson ulkomailla töissä. He tulevat Suomeen tekemään rahaa ja perhe on siellä kotimaassa. –Sellaisiakin on, jotka ovat tulleet samalla ajatuksella tänne, mutta sitten tuoneet myöhemmin perheensä tänne tai ovat löytäneet täältä puolison ja asettuneet tänne, Laura Grönros toteaa. Mistä työntekijöitä on saatu? –Totta kai tästä Laitilan ympäriltä. Turku, Rauma ja Uusikaupunki ja niin edelleen, Grönros toteaa. –Ulkomailta rekrytään suoraan. Pääasiassa nyt on tullut väkeä Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Slovakiasta ja Tsekistä. Myös Ukraina oli yksi maa, mutta nyt on arvatenkin sen suhteen vähän haasteita. Käytämme vuokrapalveluita, joilla on yhteyshenkilöt näissä maissa. He etsivät työntekijöitä paikallisesti, me saamme CV:t, teemme puhelinhaastattelut ja jos henkilö on sellainen, mitä etsitään, niin sitten tänne vaan, avaa Grönros rekrytointiprosessia. Grönrosinmukaan hallin puolella työskentelevistä noin 60 prosenttia on ulkomaalaisia. Osaajia kaivataan lisää. –Voisin heti tältä istumalta palkata kymmenen. Mutta niitä on vaikea löytää. Esimerkiksi Suomesta ei ole vuosiin löytynyt särmääjiä tai koneistajia. Kaikki ovat olleet ulkomaan rekryjä. Se on toisaalta valitettavaa, mutta näin se menee, Laura Grönros pyörittelee. Metallialalla onmaan länsirannikollakin kova kilpailu ja yritykset tavoittelevat samoja työntekijöitä. –Meidän etuna on se, että olemme pitkäikäinen ja vakaa yritys. Pystymme tarjoamaan vakituisia työpaikkoja. Suomessa ei metalliala nuoria kiinnosta. Se huolestuttaa alan yrityksiä. –Opiskelijoita on tosi vähän ja koulutusta on supistettu. Koulussa ei opeteta edes sellaisia perusoppeja. Se on vaan sitä työharjoittelua ja oikeastaan homma on ulkoistettu yrityksille. Metallialalta ei metallimiehiä valmistu, näkee Grönros. Toimiiko oppisopimusjärjestelmä vielä? –Joku voi kokea sen toimivaksi. Riippuu, minkälainen firma on kyseessä. Se vaatii firmalta sitoutumista opettamiseen. Nykyään ei tahdo resurssit sellaiseen riittää. Toisaalta meille ei ainakaan kauheasti ole tullut kyselyitäkään. Ari Anteroinen teksti ja kuvat Kansainvälisessä työporukassa voi kokea vaikka Veme-romanssin Metallialalla on jatkuva pula ammattilaisista. Laitilalaisfirma on löytynyt apua ulkomailta. Veme Oy ■■Tekee metallialan alihankintaa, ”metallista lähes mitä tahansa asiakkaan tarpeiden mukaan”. ■■Tuotteita ovat esimerkiksi autoteollisuuden osat tai vaikkapa saunakiukaat. ■■Yritys on toiminut jo yli 40 vuotta. ■■Henkilöstön määrä vaihtelee. Tällä hetkellä väkeä on noin 130 henkeä. ”Enemmänkin saisi olla”, sanoo Laura Grönros. ■■Tällä hetkellä työntekijöistä on noin 30 prosenttia naisia.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=