47 ■■KIRJAILIJA Kaari Utrio ■■s. 28.7.1942 Helsingissä, asuu Somer- niemellä liki kesätoria, kirkkoa ja Ämyriä ■■opiskeli historiaa Helsingin yliopistossa, valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1967 ■■kirjoittanut historiallisia romaaneja ja historiaan liittyviä tietokirjoja ■■hänen teoksissaan nousee esiin arkisen elämän historia, arkea tarkastellaan naisen näkökulmasta ■■ensimmäinen romaani Kartanonherra ja kaunis Kirstin, v. 1968 ■■37 romaania, joista kirjailijan itsensä mielestä pääteos on Vaskilintu, muita romaaneja muun muassa Sunneva Jaarlintytär, Vehkalahden neidot, Aatelisneito, porvaristyttö, Pirkkalan pyhät pihlajat, Pappilan neidot, Rautalilja, Isabella, Vanajan Joanna, Tuulihaukka, Yksisarvinen ja Hupsu rakkaus ■■useita tietokirjoja, joista vuonna 1984 ilmestynyt Eevan tyttäret: Eurooppalaisen naisen, lapsen ja perheen historia pääteos, se on käännetty useille kielille, kuten saksaksi, japaniksi, koreaksi, liettuaksi .... Tietokirjoja myös muun muassa Venus: Naiskauneuden tarina, Kalevan tyttäret: Suomen naisen tarina, Familia, eurooppalaisen perheen historia I–VI ja Perhekirja: Eurooppalaisen perheen historia ■■Pro Finlandia vuonna 1993 ■■taiteilijaprofessori 1995–2000 ■■Valtion kirjallisuuspalkinto vuonna 1973, Kirjapöllö 1992, valtion tiedonjulkistamispalkinto elämäntyöstä 2002, Suomen Kirjailijaliiton palkinto 2014 ■■luennoinut pitkin Suomea ja muissa maissa, eri toten naisen asemasta ja elinoloista ■■monia luottamustoimia, esimerkiksi Valtion kirjallisuustoimikunnan jäsen 1982– 1988, Suomen Kirjailijaliiton johtokunnan jäsen 1987–1991, Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlatoimikunnan jäsen 1985–88, Someron kunnanvaltuuston jäsen (sitoutumaton demariryhmässä) 1980–1988, Minna Canthin Seuran pj. 1999–2005 ■■kahdesti naimisissa, ensimmäinen puoliso Jaakko Virkajärvi, jonka kanssa pojat Karri ja Antti, toinen puoliso Kai Linnilä, jonka kanssa poika Lauri ■■perusti puolisonsa Kai Linnilän kanssa kotinsa yhteyteen Amanita-tuotantoyhtiön, jonka toimitusjohtaja poikansa Lauri Linnilä nyt on ■■kirjailijauran päätös vuonna 2017 Kaari Utrioon kirjoittanut Olympia Splendid 66 kirjoituskoneella kirjojaan vuosina 1968–1985. Tämä kirjoituskone ei ole sama yksilö, vaan on näyttelyssä lainassa Somero-Seuralta. KUVAT MERJA RYHTÄ varsinaista suunnittelua, ja sitten romaanisuunnitelmia, joihinUtrio on listannut paperille kunkin romaanissa esiintyvän henkilön luonteenpiirteet, ulkonäön, sukulaisuussuhteet, taustat, ammatin, miljööt missä asuu, mitä tapahtuu ja miten tämä henkilö juoneen liittyy. On sekä historiallista että kirjoittamisen aikataulua. Näyttelyssä on esimerkkinä romaanisuunnitelma Yksisarvisesta. Kaari Utrio on käynyt esitelmöimässä muun muassa kirjoittamisesta, naisen asemasta ja perheen historiasta. Galleriassa on malliesimerkkejä, millaisia muistiinpanoja hän on tehnyt esitelmiään varten. Hän on ollut myös useiden lehtien kolumnistina. Näyttelyssä on esimerkkikappaleita Utrion kirjallisesta tuotannosta. Historiallisista romaaneista on esillä ainakin Vaskilintu ja tietokirjoista Eevan tyttäret. Kumpaakin Utrio pitää pääteoksinaan. Galleriassa näkee, millaisia kirjan muotoja on olemassa, kuten sidottu, nidottu, pokkari, kasettikirja ja CD-kirja. Kaari Utrion kirjoja on käännetty useille kielille. Eniten käännöksiä on Eevan tyttäret -teoksesta. ENSIMMÄISESTÄ leikekirjasta näkee, millaista kirjailijan elämä oli vuosina 1968–72 ja uran 40-vuotisleikekirjasta vuosina 2007–2008. Esillä on samanlainen kirjoituskone Olympia Splendid 66, jolla Utrio takoi kirjansa vuosina 1968–1985. Kone on lainassa Somero-Seuralta. Näytillä on kirjanen ylioppilaskirjoitusten valioaineista 60 vuoden takaa. Siellä on Utrion ylioppilasaine Munkki ja ritari, kaksi keskiajan ihmisihannetta. Löytyypä näyttelystä Seiskan julkaisema Julkkiskirja 100 suosittua suomalaista 1993. Kaari Utrio on heidän joukossaan. Vuonna 1997 SuomenKirjailijaliitto täytti 100 vuotta. Juhlan kunniaksi julkaistiin postimerkkejä, joissa oli kuvina kirjankansia. Niiden joukossa on Utrion romaani Haukka, minun rakkaani. Esillä on Pieni pelikirja, jonka kansi on myös Haukka, minun rakkaani (v. 1990). Kutomaansa huivia ja käsilämmittimiä hän tarvitsee kirjoittaessaan vanhassa talossa. Nuo tärkeät lämmittimet voi nähdä näyttelyssä. l
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=