Suomi 100

SUOMI 100 SSS 18 Suuri mansardikattoinen talo Perniön keskustassa, Kahvila Pa- pua vastapäätä, paljastaa kasvon- sa pääkadulle, kun lehdet putoa- vat puista. Tämän talon 100-vuoti- aat seinät ovat kuulleet paljon ko- meaa mieslaulua, sillä sen raken- nutti kodikseen vuonna 1917 kant- tori Oskari Valfrid Viljanen. –Olen kuullut, että talon flyy- geli olisi edelleen paikkakunnalla, mutta se ei ole myytävänä. Olisin mielelläni ehkä ostanut sen taloon takaisin, hymyilee talon nykyinen omistaja Anne Hoikkala-Savo- lainen. Hoikkala-Savolainen osti ta- lon vuonna 1996miehensä Jorma Hoikkalan kanssa, ja he alkoivat kunnostaa sitä vanhaa kunnioit- taen. Mitään alkuperäistä esineis- töä ei talon mukana tullut, mutta vintiltä on löytynyt vanhoja sano- malehtiä sekä painolevy, joka viit- taa Oskari Viljasenmonipuoliseen työuraan. Viljanen nimittäin oli paitsi Perniön suuri musiikkivai- kuttaja myös innokas lehtimies. Hän toimitti Perniön kunnan kuu- lutuslehteä, josta myöhemmin tu- li Perniön Kuulutuksia. Viljasen ajasta kertoo myös ta- lon alakerran alkuperäinen valkea kaakeliuuni. –Talossa on ollut tulisija joka huoneessa ja keittiössä leivinuuni, mutta 1950-luvulla niitä on puret- tu, kun taloon on laitettu keskus- lämmitys. Ainoaa säilynyttä kak- luunia käytämme talvisin joka päi- vä, Hoikkala-Savolainen kertoo. Hänellä on talon alkuperäiset piirustukset, joiden mukaan talon piirsi vuonna 1916 Rihko . Myös joidenkin tulisijojen piirustukset ja käyttöohjeet ovat tallessa. –”Paistinuunissa ei saa kuivat- taa halkoja”, Hoikkala-Savolainen lukee käppyräisestä paperista va- roituksen sadan vuoden takaa. Nastolassa vuonna 1875 syntynyt Oskari Viljanen oli monen toimen mies, joka muutti Perniöön vuon- na 1904. Hän tuli pitäjään kant- tori-urkuriksi, jota tehtävää hoiti vuoteen 1952 asti. Jo ensimmäisenä työvuotenaan Viljanen oli perustamassa Perni- ön Laulukuoroa ja parin vuoden päästä Perniön torvisoittokuntaa. Myöhemmin, vuonna 1931, hän oli perustamassa myös Perniön suojeluskunnan mieskuoroa, joka suojeluskunnan lopettamisen jäl- keen jatkoi PerniönMieskuorona. Talonsa valmistumisen aikaan Viljanen oli myös Perniön kun- nanvaltuustossa, jossa hän vaikut- ti vuosina 1913–18. Viertolaksi ni- metystä talosta näkee, että sen ra- kennutti aikansa mahtimies, sillä senmitat ovat vaikuttavat. Leveyt- täkin on kymmenisenmetriä. –Talo on rakennettu hirrestä. Kun avasimme seiniä, näimme, et- tä siihen on käytetty tummunutta hirttä, todennäköisesti puretus- ta riihestä tai muusta vanhasta ra- kennuksesta, Hoikkala-Savolai- nen kertoo. Taloon käydään sisään suuren pikkuruutuisen lasikuistin kaut- ta. Alakerrassa on kuusi huonet- ta ja eteinen, ja yläkerrassa on nel- jä huonetta, joista kaksi Hoikkalat ovat rakentaneet. Asuinneliöitä on vajaat 300. –Aluksi vuonna 1917 huoneita oli vain talon alakerrassa.Yhdessä huoneista Viljanen piti kirjakaup- paa ja sen viereisessä huoneessa oli kirjakaupan konttori. Vuonna 1920 on rakennettu makuuhuo- neet yläkertaan, kun perheeseen oli syntynyt kaksi poikaa, Hoikka- la-Savolainen kuvailee. Hoikkalan viisihenkisessä per- heessä makuuhuoneita tarvittiin vieläkin enemmän. Jorma Hoikka- lalla oli lisääkin remonttisuunnitel- mia, mutta ne katkaisi hänen kuo- lemansa auto-onnettomuudessa. Nyt perheen kolmesta lapsesta viimeinenkin on lentänyt pesästä, ja talossa asuvat Hoikkala-Savo- lainen ja hänen nykyinen miehen- Kanttori Viljasen talossa riittää valoa Anne Hoikkala-Savolainen on palauttanut miehensä kanssa talon eteisen vanhaan huonekorkeuteensa. Yläkerran portaikko kaiteineen on alkuperäinen. Sopivan jyrkät por- taat ovat innostaneet perheen lapsia pieninä laskemaan niitä pitkin milloin patjalla, milloin pyykkikorilla, Hoikkala-Savolainen muistelee nauraen. Viertolan ulkoasu on samanlainen kuin se oli 100 vuotta sitten. Sen ympärillä on vehreä puutarha vanhoine hedelmäpuineen. KUVAT: SSS/MARKO MATTILA Makuuhuoneen seinän ylälaidassa on pieni ikkuna, jota peittää al- kuperäinen koristepaperi.