Suomi 100

SUOMI 100 SSS 20 Halikon Vartsalan ja Kokkilan välisellä me- rialueella on pitkä kapea saari, jonka kalliolla seisoi yli 40 vuoden ajan Häst- holman luotsiasema. Univormuun pukeu- tunut kruunun virka- mies tähyili pienen vahti- tuvan ikkunoista kolmeen ilman- suuntaan: Saloon, Strömmaan ja Kokkilansalmelle päin. Puhelinta ei vielä ollut, joten luotsi tarkkaili kaukoputkella, oli- ko ohikulkevan laivan mastos- sa lippu, joka kertoi luotsin tar- peesta. Jos lippu näkyi, luotsi läh- ti veneellä laivaa vastaan, nou- si sen kyytiin ja opasti turvallises- ti eteenpäin. Toinen luotsi jäi tu- valle vahtiin. Jokainen ohikulkeva laiva merkittiin luotsituvassa päi- väkirjaan. Luotsitoiminta loppui Luot- sisaaressa jo vuonna 1933, mut- ta luotsitupa on edelleen olemas- sa. Enää sen paikalta ei kuitenkaan näy merelle, sillä puut ja pensaat ovat peittäneet näkyvyyden. Luotsisaaressa asuvalla Ja- ri Achrénilla on hallussaan päi- väkirja, joka on kirjoitettu Luot- sisaaren luotsiasemalla vuonna 1917. Päiväkir- jaan luotsit ovat kir- janneet, mikä alus on mihinkin aikaan kul- kenut aseman ohitse ja mihin ilmansuun- taan se on ollut mat- kalla. – Vuonna 1917 elettiin Suomessa kriisiaikaa, ja päiväkir- jaan ei saanut merkitä sen tarkem- pia tietoja. Aikaisempina vuosi- na kirjattiin ylös myös laivan ko- tipaikka, päämäärä ja mitä sillä oli kyydissä, Achrén kertoo. Hästholmasta luotsi saatteli alukset joko Strömman, Paraisten tai Jungfrusundin luotsiasemille. Achrénilla on vieläkin vanhempia luotsipäiväkirjoja, joiden merkin- nöistä käy ilmi, että Halikosta sei- lattiin aina Englantiin ja Espan- jaan saakka. Satavuotiaan päiväkirjan mer- kinnöistä selviää monenlaista. Vuonna 1917 Hästholman luot- seja olivat Felix Hermansson ja Otto Westerberg , ja lisäksi Her- manssonia tuurasi välillä Alfons Artzén. Purjehduskausi alkoi tuona keväänä 7. toukokuuta, ja ensimmäisenä matkaan lähti Sa- losta matkustajaliikennettä ajanut höyrylaiva Angelniemi, joka ohitti Luotsisaaren klo 7.30. Ensimmäisinä päivinä laivoja kulki vain muutamia, mutta kesän edetessä liikenne vilkastui. Eniten laivoja liikkui heinä-elokuussa. Viimeinen laiva, moottoriproomu Siber, kirjattiin ylös 14. joulukuu- ta, ja 16. joulukuutameri meni jää- hän. Jari Achrén on laskenut, että vuonna 1917 Hästholman luotsi- asemalla havaittiin 32 höyrylaivaa, 40 kaljaasia, 40 jahtia, 3 mootto- riproomua, 5 sumppualusta sekä yksi kuunari, joka oli hinauksessa. Lähes kaikki alukset ovat kuljetta- neet tavaraa. –Monet laivat kuljettivat Vart- salan sahalta haettua puutava- raa. Jotkut alukset kuljettivat hiiliä Mathildedalin ruukkiin, Achrén kertoo –Myös juurikaskuljetuksia oli, ja Turkuun vietiin halkoja, mainit- see Juha Westerberg , jonka iso- isä luotsi OttoWesterberg oli. Elämä Luotsisaaressa ja sen ympäristössä oli sata vuotta sitten vireää. Luotsisaaressa asui tuol- loin lähes 90 ihmistä. Juha Wes- Luotsipäiväkirja säilyi kuin Hästholman luotsi Otto Westerberg, Juha Westerbergin isoisä. Hästholman luotsi Johan August Achrén, Jari Achrénin isoisoisä. Salon torin laidalla asuneessa kauppiasperheessä, Ragnar ja Elna Axelssonin luona, elettiin vuonna 1917 ilon aikaa. Perhee- seen oli juuri syntynyt esikoispoi- ka, joka sai kasteessa nimen Åke Kustaa Ragnar. Vastasyntynyt poika sai lahjak- si pienen hopeisen mukin 72-vuo- tiaalta isoisoäidiltään Selma Nordlinilta , jolle vauva oli ensim- mäinen lapsenlapsenlapsi. Selma oli kaiverruttanut mukin kylkeen tekstin: åt Barnabarnets barnet Åke Axelsson 1917. Åke Axelssonista tuli aikuise- na kauppias, ja lähes kuusi vuot- ta hänen elämästään kului puolus- taessa itsenäistä Suomea rintamal- la. Muki oli Åke Axelssonin kotona koko hänen elinaikansa, vuoteen 2002 asti. Nyt se on hänen pojallaan, salolaisella Markku Axelssonil- la . Selma-mamma kuoli vuonna 1928. Markku Axelsson kertoo hä- nen olleen yritteliäs toimen nai- nen. Selma oli kauppiaana Turussa ja Maarianhaminassa. Hän sai ha- likkolaissyntyisen miehensä Gus- taf Nordlinin kanssa yhdeksän lasta, mutta jäi leskeksi ja yksin- huoltajaksi vuonna 1887. Hän hoi- ti kuitenkin sinnikkäästi yksin sekä kauppaansa että pieniä lapsiaan. Selman esikoistytär Paula muutti Saloon 1900-luvun alus- sa kolmen lapsensa kanssa. Näistä lapsista vanhin oli Åke Axelssonin isä Ragnar. Selma-mamma asui Turus- sa, mutta hän huolehti kuitenkin ahkerasti jälkikasvustaan ja kävi muun muassa Salossa katsomas- sa ja hoitamassa lapsenlapsenlap- siaan. Hopeamuki juhlisti poikavauvan syntymää Åke Axelssonin syntymälahjaksi saama hopeamuki on hieman kol- hiintunut, mutta kaiverrus näkyy selvästi: åt Barnabarnets barnet Åke Axelsson 1917. MARKKU AXELSSON Selma-mamma kävi Salossa hoitamassa lapsenlapsenlapsiaan. Kes- kellä on hopeamukin saanut Åke, vasemmalla serkku Per-Olof ja oi- kealla veli Nils. Kuva on otettu noin vuonna 1923 Horninkatu 9:ssä, missä Åke Axelssonin perhe asui ja piti kauppaa. MARKKU AXELSSONIN ARKISTO