Suomi 100

SUOMI 100 6. JOULUKUUTA 2017 21 terberg ja Jari Achrén ovat molem- mat luotsien jälkeläisiä, ja heidän- kin lapsuudessaan Luotsisaaressa oli vielä 60 asukasta. Nyt saaren ainut vakituinen asukas on Jari Achrén, joka muut- ti takaisin saareen jäätyään eläk- keellle. Myös Westerberg viihtyy paremmin saaressa kuin kaupun- kiyksiössään. OttoWesterberg oli Luotsisaaren viimeinen luotsi, jonka isä Johan Severin Westerberg oli myös ol- lut Hästholman luotsi. Juha Wes- terberg muistaa, että hänen lap- suudessaan kotona oli vielä talles- sa luotsin virkapukuun kuulunut valkoinen koppalakki, jota hänkin joskus sovitteli päähänsä. Kun ko- titalo paloi vuonna 1959, virkalakki ja kaikki muukin vanha tuhoutui. Jari Achrénin isoäidin isoisä Jo- han Abrahamsson Achrén oli Hästholman ensimmäinen luotsi. Hästholman luotsiasema perus- tettiin alun perin mantereen puo- lelle Vartsalaan, entisen Wiurilan kartanon hevoshaan paikalle, mis- tä tuli nimi Hästholma. Paikka oli kuitenkin luotsien mielestä huonosti valittu, ja niin- pä asema siirrettiin Luotsisaa- reen, jonne valmistui uusi vahtitu- pa vuonna 1892. Luotsiaseman ni- mi säilytettiin samana. – Johan Abrahamsson aloit- ti luotsitoiminnan Hästholmassa vuonna 1850, eikä hänellä silloin ollut vielä edes sukunimeä. Mutta koska keisarikunnan virkamiehillä piti olla sukunimi, hän otti sukuni- mekseen Achrén, Jari Achrén ker- too. Hänen pojastaan Johan Au- gust Achrénista tuli myös luot- si, ja niin piti tulla myös tämän po- jasta Veikko Achrénista, mut- ta luotsiasema loppui ja Veikko Achrén ryhtyikin omenatarhuriksi viereiseen Angelansaareen. Veikko Achrén oli Jari Achrénin isän eno. Veikko Achrén osti vanhan hir- sirakenteisen luotsituvan, kun se 1930-luvulla huutokaupattiin, ja siirrätti sen parinkymmenen met- rin päähän, suvun talon pihamaal- le. Sittemmin se on toiminut ome- navarastona, ja nyt se on perikun- nalla kesähuoneena. Achrénien hallussa on säilynyt muun muassa vanha kaukoputki, jolla luotsit tähystivät merelle. Jari Achrén muistaa myös luotsin vir- katakin, joka löytyi talon vintiltä hänen lapsuudessaan 1950-luvul- la ja päätyi poltettavaksi. Hästhol- man luotsipäiväkirjat olivat myös vähällä tuhoutua. Oikeastaan nii- den säilyminen on ihme, joka ta- pahtui näin: Luotsi Felix Hermanssonin ta- lo myytiin 1950-luvun lopulla ke- sämökiksi salolaiselle ostajalle. 1960-luvun alussa uusi omista- ja ryhtyi siivoamaan talon pihara- kennusta, ja Jari Achrén auttoi kul- jettamaan pikkuproomulla tava- raa kaatopaikalle, joka tuolloin oli Halikonlahden rannalla. –Olin utelias, ja matkalla katse- lin, mitä tavaraa kyydissä oli. Pah- visesta kapsäkistä pilkisti luotsi- päiväkirjan kulmaa, ja otin kapsä- kin talteen. Jos olisin ollut vähän ronskimpi, päiväkirjat olisivat pää- tyneet Salon kaatopaikalla tuohon aikaan palaneeseen ikuiseen tu- leen, Jari Achrén toteaa. ihmeen kaupalla Halikon Angelniemi tunnetaan omenatarhoistaan, joiden juuret ovat yli sadan vuoden takana Luot- sisaaressa. Samaa tarinaa ker- too Paula Achrénin valmistama Luotsi-siideri. –Luotsi-siiderin etiketissä on isoisäni isän, luotsi Johan Au- gust Achrénin kuva. Hän istutti Luotsisaareen omenapuita, Paula Achrén kertoo. –Setäni Reino Achrén on tut- kinut sukumme historiaa ja kir- joittanut siitä tarinoita. Niistä sain ajatuksen Luotsi-siideriin, sillä ha- lusin tuotteen taustalle paikalli- sen tarinan. Lisäksi on olemassa myös omenalajike nimeltä luotsi, Achrén jatkaa. Johan August Achrénin poika Väinö Achrén perusti 1930-lu- vulla Luotsisaareen Metsolan tai- miston, josta on peräisin suuri osa Vartsalan ja Angelniemen hedel- mäpuista. Väinöltä hankki taimia myös veli Veikko Achrén , joka perusti omenatarhan Luotsisaaren viereiseen Angelansaareen. Hänen poikansa Jaakko Achrén perus- ti oman omenatarhan mantereen puolelle vuonna 1965, ja vuodesta 2007 sitä on pyörittänyt Jaakon ty- tär Paula Achrén. Paula Achrén sai luvat ome- nasiiderin valmistukseen vuosi sitten, ja ensimmäiset 2000 pul- loa tulivat myyntiin viime kevää- nä. Valikoimaan kuului kolme eri siideriä: Luotsi, Pläkä ja Reimari. –Kävin jo vuosina 2007–2008 alkoholijuomien valmistuskurs- sin. Kun vuonna 2015 jäin pois töistä Microsoftilta ja omistau- duin omenanviljelylle, ajattelin, että nyt on aika ryhtyä valmista- maan siideriä. Ensimmäinen erä on jo myyty loppuun, ja se loppui kesken. Ensi kevääksi Achrén aikoo moninker- taistaa siiderin tuotannon. –Teemme sitä niin paljon, että se tyydyttää kysynnän. Siideriä oli- si haluttu Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun, puhumattakaan Salon ravintoloista. Nyt suurin osa myy- tiin Kokkilan Lossirannassa. –Suomessa valmistetaan kui- tenkin aika vähän aitosiideriä eli sellaista siideriä, johon ei ole lisät- ty tippaakaan vettä ja sokeria ja jo- ka tehdään tuoremehusta eikä tii- visteestä, hän toteaa. SSS/MINNA MÄÄTTÄNEN Hästholman vuonna 1892 valmistunut luotsitupa sekä Hästholman luotsien jälkeläiset Juha Wester- berg ja Jari Achrén. Molemmat ovat asuneet lapsuutensa Luotsisaaressa ja palanneet sinne aikuisina takaisin. SSS/MINNA MÄÄTTÄNEN Isoisoisä antoi kasvot Luotsi-siiderille Paula Achrén valmistaa Luotsi- nimistä siideriä, jonka etiketis- sä on hänen isoisoisänsä kuva. Siideriin on käytetty kolmea omenalajiketta: jaspia, luotsia ja paratiisiomenaa. SSS/MINNA MÄÄTTÄNEN Hästholman luotsiaseman päiväkirja vuodelta 1917 on kirjoitettu ruotsiksi, sillä ruotsi oli Suo- men suuriruhtinaskunnan virkakieli. Merkinnät ovat tehneet pääasiassa luotsit Felix Hermans- son ja Otto Westerberg.