Suomi 100

SUOMI 100 SSS 24 SSS | Lasse Kylänpää lasse.kylanpaa@sss.fi Kuusjokelainen maanviljelijä Tuomas Salomaa ei ollut kos- kaan nähnyt valkohäntäpeuraa, kun hän lainasi kyläkauppiaal- ta pakettiautoa ja lähti hakemaan peuroja Pirkanmaalta. –Monta reissua tehtiin, Salo- maa muistelee. Autokyydillä Vesilahdelta tuo- dut kolme naarasta olivat Salon seudun ensimmäisiä valkohäntä- peuroja. Niiden avulla oli tarkoi- tus auttaa eläintä leviämään näil- le main. ”Valkohäntäpeura tulossa Sa- lon seudunkin metsiin. Peuratarha Kuusjoella ja Kemiössä”, Salon Seu- dun Sanomat otsikoi 10. maalis- kuuta 1963. Valtion apulaismetsästyksen- valvoja puhui lehtijutussa ”eteen työnnetyistä peura-asemista”. Tuomas Salomaa oli pystyttänyt kanaverkosta parintuhannen neli- ön aitauksen kotitilalleen Kuusjo- en Kuttilassa. Peurakolmikko ele- li Kaurialan tilalla vuoden päivät, keväästä kevääseen. –Ruokin niitä kauroilla, veh- nänjyvillä ja pajunversoilla. Leipää ne tulivat ottamaan kädestä, Salo- maa kertoo. Koko Suomessa arveltiin tuol- loin olleen vain 1500 valkohäntä- peuraa. Kanta oli saanut alkunsa muutamasta Laukon kartanoon 1930-luvulla Minnesotasta tuo- dusta yksilöstä. ”Salomaa on täysin vakuuttunut siitä, että Salon seudun metsiä val- kohäntäpeura vielä tulee kaunista- maan. Se vaatii vain kärsivällisyyt- tä ja koko seudun asujaimiston ym- märtämystä”, SSS kirjoitti 54 vuot- ta sitten. Kuusjoella vapautetut valkohän- täpeurat saattoivat lyöttäytyä yh- teen seudulle omin jaloin astellei- den peurojen kanssa. Salomaa sai seurata, miten kanta vuosien aika- na kasvoi. Peurajahti häntä ei hu- vittanut.  –Se oli lukkarinrakkautta peu- raa kohtaan. Tuomas Salomaa on nyt 90-vuotias. Iäkkään erämiehen sydämessä läikähtää yhä, jos hän pääsee näkemään valkohäntä- peuran. –Kyllä ne omaksensa tuntee. Valkohäntäpeura on tänä päivä- nä yksi näkyvimmistä nisäkkäis- tä, joka on saapunut Salon seu- dulle sadan vuoden aikana. Mui- ta nelijalkaisia tulijoita ovat muun muassa siili, rusakko, piisami, minkki ja supikoira. Jokaisella eläinmaailman maa- hanmuuttajalla on oma tarinansa, jonka kulkua ihminen on ohjaillut. Suhteemme eläinmaailman maahanmuuttajiin on ristiriitai- nen. Se on sekoitus tunteita, mie- likuvia, asenteita, omia kokemuk- sia, tutkimustietoa ja viranomais- päätöksiä. Yhdestä tykätään, tois- ta vihataan. Siili oli vielä 1800-luvun loppu- puolella niin harvinainen, että siitä julkaistiin uutisia sanomalehdissä. ”Siili saatiin täällä kiini metsästä läheltä rautatietä mennä keskiwiik- kona. Näitä eläimiä ei ole tawat- tu Suomesta muualta kuin Uudel- tamaalta, mihin niitä joskus sano- taan tulewan Wirolaisten aluksista. Tämä lienee siis marsinut tänne Hel- singin seuduilta, wai lieneekö wallan ajanut junassa, koska täällä jo ker- ran ennenkin semmoinen eläwä löyt- tiin. Mahdollista on, että niitä tänne saapuu wenäläisen sotawäen muas- sakin”, Hämäläinen-lehti kertoi kesällä 1879. Siiliä on pidetty ihmisen tuoma- na vieraslajina. Turun yliopiston eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti on kertonut, että sii- lejä myytiin jopa toreilla. Kartanot halusivat niitä puutarhoihinsa. ”Harvinainen matkustaja”, Sa- nomia Turusta -lehti otsikoi kesäl- lä 1888: ” Toissapäivänä toi eräs her- ra Tukholmasta höyrylaivalla erään siilin. Harvoin nähtynä herätti se monessa ihmettelyä.” Siilin historia tunnetaan huo- nosti, mutta 1960-luvulle tultaes- sa se oli levinnyt jo Ouluun ja Ka- jaaniin saakka. Siili on ollut rauhoitettu vuo- desta 1923, jolloin presidentti K. J. Ståhlberg allekirjoitti maamme ensimmäisen luonnonsuojelulain. Rusakko on tulokas idästä. Pitkä- korvan vyöry Karjalankannaksel- ta länteen alkoi vuoden 1910 paik- keilla. Karamellitehtailija Karl Fa- zer keksi myös tuoda rusakoita Jo- kioisten kartanon maille vuonna 1913. Ennen talvisotaa rusakko oli Lounais-Suomessa jo metsäjänis- tä tavallisempi. Metsästäjien ensikosketuk- set ”ryssänjäniksen” kanssa olivat hämmentyneitä. Salolainen erä- historian tallentaja Pentti Kata- ja haastatteli aikoinaan sauvolais- MITÄ EROA? Tulokkaat ja vieraat u  u Tulokaslajit ja vieraslajit menevät puheessa helpos- ti sekaisin, eikä niiden erot- teleminen toisistaan ole ai- na yksinkertaista. u  u Tulokaslaji on levittäytynyt maahamme parin viime vuosisadan aikana itse, il- man ihmisen apua. u  u Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka ihminen on tahattomasti tai tarkoituk- sella tuonut lajin luontai- sen levinneisyysalueen ul- kopuolelle. u  u Kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia. Haitallisella vie- raslajin on todettu uhkaa- van luonnon monimuotoi- suutta. Tässä on se mammapeura, salolainen Tuomas Salomaa esittelee. Kuusjoella vuonna 1963 otettu mustavalkokuva on näkyvällä pai- kalla Salomaan kodin seinällä. SSS/MINNA MÄÄTTÄNEN Siilejä tuotiin ainakin Saksasta, Ruotsista ja Virosta. Rusakko pomppi Suomeen Karjalankannakselta. SSS/LASSE KYLÄNPÄÄ PEURATULI SALOON PAKETTI- AUTOLLA Luontoon on ilmestynyt kirjava joukko nelijalkaisiamaahanmuuttajia sadassa vuodessa. SSS/LASSE KYLÄNPÄÄ