Suomi 100

SUOMI 100 6. JOULUKUUTA 2017 7 säännölliset ruoka-ajat. –Ja kesäisinmeillä syödään pia- poa! Johanna Kärki tykkäsi lapsena piirtää ja lukea. –Ulkona pelattiin ja leikittiin tosi paljon, mutta lapsia ei varoi- teltu yhtä paljon kuin nykyään. Oinasjärven koulussa koulun- käynninohjaajana työskentelevä Johanna näkee lapsissa 30 vuo- dessa tapahtuneenmuutoksen. –Minun aikanani koulussa is- tuttiin kiltisti paikallaan ja odo- tettiin omaa vuoroa. Nyt omaa vuoroa ei jakseta odottaa, vaan puhutaan opettajan päälle. Väli- tunneilla kiroillaan paljon, ja osal- la lapsista ei tunnu olevan mitään rajoja kotona. Toisaalta on menty parem- paan: –Lapset ovat paljon rohkeam- pia, tietävämpiä ja välittömäm- piä, kuinme olimme. Nyt uskalle- taan halata ja kiivetä opettajan ja ohjaajan syliin. Jotkut asiat myös pysyvät. Lii- kunta on kyläkoulun pihalla edel- leen kovassa huudossa ja metsän reunaan nousee koululaistenma- joja entiseen tapaan. Jussin intohimona oli juoksu, jota hän harjoitteli pääosin yksik- seen Somerniemen kentällä. –Oma lapsuus kului aika va- paasti mutta tiesimme hyvin, mi- tä saa tehdä ja mitä ei. Jussin ja Johannan lapsuuteen eivät kuuluneet matkapuhelimet, omilta koululaisilta laitteet löy- tyy. Johannan Maija sai kännykän toisella luokalla, Jussin Vilhelmii- na ensimmäisellä. – Välillä pitää huomauttaa kes- ken Youtube-videoiden tuijotte- lun, että nyt kännykkä pois, Jussi huomauttaa. Mikon, Risto-Matin ja Markun lapsuudessa tärkeässä osassa oli- vat vieressä asuneet isovanhem- mat. –Siellä odotettiin aamulla kou- lutaksia ja pelattiin Maijaa. Aina oli joku saatavilla, Mikko muiste- lee. –Mamman kanssa leivottiin pullaa, lisääMarkku. Mikko kävi isä–poika-kerhossa, jossa ajettiin rc-autoilla. –Muuten minua ei kuskattu harrastuksiin. Risto-Matti rakasti liikuntaa. –KunMikko räpläsi mopoa, mi- nä potkin palloa. Somerniemen Veikkojen kisoissa käytiin joka viikko ja tulokset piti aina juosta kertomaan ensimmäisenä mam- malle ja pappalle. Jääkiekkoa kavereitten kanssa koulun kentällä, luistelua järven jäällä ja isoja lumiluolastoja omal- la pihalla. – Ennen oli kunnon talvia ja lun- ta, nyt on vain loskaa ja märkää, Mikko kuvaa ilmastonmuutosta. Juuret ja kotiseutu ovat Kärjen su- vussa isoja juttuja. Myös satavuo- tiaasta kotimaasta löytyy paljon hyvää ja arvokasta. – Suomessa asiat toimivat ja voi luottaa siihen, että kerran sovittu myös pitää. Meillä on upea luon- to: puut, metsät ja pellot. Tervey- denhoito ja muut palvelut pelaa- vat ja täällä on hyvä ja turvallista kasvattaa lapset. Juhlan hetkellä sakilla on myös toive tulevalle: –Kunpa pärjäisimme toistem- me kanssa ja osaisimme edelleen kohdata toinen toisemme.  Mei- dän ei pidä kaiken tekniikankaan keskellä unohtaa inhimillisyyttä eikä sitä, mistä olemme tulleet. Ja sitä Maijaa Kärjen suvussa pelataanmuuten edelleen. Manu Kärki muistelee vuonna 1961 hankitun puimurin leveyttä, jota hän 14-vuotiaana ajoi. SSS/MINNA MÄÄTTÄNEN Koneiden vuosikymmen – kuuskytluku mullisti arjen Kuusikymmentäluku on Suo- men historiassa ajanjakso, joka hakee vertaistaan. Tuo jääkaap- pien, pesukoneiden, televisioi- den ja minihameiden vuosikym- men mullisti ihmisten arkielämän nopeammin ja perusteellisemmin kuinmikäänmuu aika koskaan. Tutkija Tiina Huokuna kuvaa 1960-luvun vaikutusta ihmisten arkeen sanoilla loikka jamullistus. –Vuosikymmeneen sattui mon- ta keskeistä muutosta, joiden yh- teisvaikutus oli valtava. Elintaso nousi 1960-luvulla ko- histen, mikä merkitsi sitä, että ih- misillä oli rahaa käytössään. Kun varallisuus kasvoi, kasvoivat myös kauppojen valikoimat ja saatavilla olevan tavaranmäärä. –60-luvulla koettiin sellainen elintasoloikka, että sitä ei ole koet- tu ennen eikä jälkeen. Tämä näkyi kodeissa, joissa yleistyivät lämmin vesi, sisävessat ja viemärit, Huoku- na huomauttaa. Ihmisten arki helpottui mer- kittävästi, kun elintason nousun myötä koteihin pystyttiin hankki- maan koneita. Näistä tärkeimpi- en joukossa olivat jääkaappi ja pe- sukone, jotka yleistyivät kodeissa ensimmäisinä. 1960-luvun puoli- välissä jo joka toisessa kodissa oli jääkaappi ja pesukone. Jääkaappi oli vielä 1950-luvul- la kallis hankinta, mutta 60-luvun aikana se levisi vauhdilla. Huo- kuna painottaa, että jääkaappi toi ruokahuoltoon valtavan muutok- sen, kun ruokaa pystyttiin säilyttä- mään kylmässä. –Enää ei tarvinnut suolata, kui- vata eikä hapattaa, ja ruokahuol- toa voitiin suunnitella pidemmäl- le kuin päivän tai kahden päähän. Jääkaappi helpotti jokapäiväis- tä ruuanlaittoa ja vapautti aikaa muuhun. Sama arjen töiden keventy- minen oli alkanut pyykinpesus- sa 50-luvulla ja jatkui 60-luvulla. Muutos oli todella suuri, sillä en- nen koneiden tuloa pyykinpesua verrattiin raskaudeltaan metsätöi- hin ja kivenhakkaamiseen. Pyykinpesussa pulsaattoriko- ne aloitti tekniikan esiinmarssin, ja konetta pidettiin pitkään varsi- naisena ihmeenä. Pyykkiä pyörit- tävä kone pyöri myös maatalojen karjakeittiössä, sillä se ei tarvinnut välttämättä vesijohtoa. Yksi osa 60-luvun arjen suur- ta vallankumousta oli televisio. Huokuna kertoo tarinan lypsyti- lan emännästä aprikoimassa, han- kitaanko olohuoneeseen televisio vai navettaan lypsykone. – Emäntä päätyi televisioon. Hän totesi, että haluaa katsoa tele- visiota ja ehtii kyllä lypsämään leh- mät käsinkin. Televisio laajensi ihmisten elä- mänpiiriä valtavasti. –Television myötä maailma tuli olohuoneen nurkkaan. Neil Arm- strongin vuoden 1969 kuukäve- lyä ja Biafran nälänhätää myöten tapahtumat vyöryivät olohuonei- siin. Elämäntavan murros näkyi leh- dissä ja lehtienmainonnassa. –Lehtiä luettiin paljon ja mai- nonta kasvoi valtavasti, sillä nyt oli tavaroita, joita mainostaa. Koteja paitsi koneistettiin myös kalustet- tiin ja sisustettiin, sillä huonekalu- ja tekstiiliteollisuus kasvoivat no- peasti, Huokuna sanoo. Vaatteissa alkoi olla yhä enem- män valinnanvaraa, kun mallien, kuosien ja värien kirjo lisääntyi. Koneiden ansiosta ihmisten va- paa-aika kasvoi, mutta lisävapaut- ta toivat myös työelämänmuutok- set. 1960-luvun lopulla Suomessa siirryttiin yleisesti viisipäiväiseen työviikkoon, kun lauantait tulivat vapaapäiviksi. – Kaikki nämä arkea ja ansio- työtä helpottavat muutokset va- pauttivat ihmisten aikaa muuhun. Mainonnassa alettiin myydä ih- misille unelmia. Vielä 1950-luvul- la tehtiin valistusta, 1960-luvun murroksesta väitöskirjan tehnyt Huokuna korostaa. Suomi autoistui, ja matkan teko kauemmaksikin kävi helpommak- si. Autojen yleistyminen vaikutti siihen, että 60-luvusta tuli kesä- mökkien vuosikymmen. –Kaupunkiin muuttanut väki palasi loma-aikoina omilla autoil- la juurilleen, Tiina Huokuna ku- vailee. ”60-luvulla koettiin sellainen elintaso- loikka, että sitä ei ole koettu ennen eikä jälkeen.” Tiina Huokuna Jääkaappimainos Salon Seudun Sanomissa vuonna 1960.