Suomi 100

SUOMI 100 6. JOULUKUUTA 2017 13 niitä löytyy edelleen monesta ta- losta. Vanha valimo toimi lähes vuo- den 1968 loppuun, jonka jälkeen Leinon valimotoiminta siirtyi uu- siin modernimpiin tiloihin Lei- nonkadulle. Siellä toiminta jatkuu edelleen, ja nykyisin Leino Group työllistää 110 henkeä. Enää se ei tee käyttöesineitä, vaan suurten koneiden komponentteja metsä- ja energiateollisuuteen, pääasias- sa kansainvälisille markkinoille. Leinon valimo perustettiin 100 vuotta sitten tuottamaan valuosia yhtiön omiin tarpeisiin. –Ajan tyyliin kuului, että kaikil- la valuosia tarvitsevilla yrityksil- lä oli oma valimo. Firmat pyrkivät tuottamaan itse kaiken mitä tar- vitsivat. Puuosat puolestaan teh- tiin omalla sahalla ja verstaalla, Liisa Leino kertoo. Leino-yhtiöt oli saanut alkun- sa jo vuonna 1898, kun ypäjäläi- nen Juho Vihtori Rekola ja hä- nen poikansa Juho Rekola muut- tivat Kuusjoelle ja perustivat sinne viskuukoneverstaan. Vuosina 1895–1896 Juho Rekola oli kehitellyt viskuu- eli viljanpuh- distuskoneeseen uudenlaisen seu- lakoneiston, joka oli aikansa seu- latekniikoita tehokkaampi. Niinpä hän ehdotti isälleen, että perustet- taisiin puusepänverstas, jossa val- mistettaisiin tehokkaita, kotimai- sia viskureita. J.V. Rekolan tuella Juho Reko- lan ideaa ryhdyttiin toteuttamaan Kuusjoella, missä Leinon teh- taiden aloituksessa olivat muka- na myös Leinon veljesten serk- ku, puuseppä Juho Koskinen se- kä hänen veljensä Aalto ja Mat- ti Koskinen . Toimintaan liittyi- vät mukaan myös Juhon vanhem- pi veli Edvard Leino ja nuorempi veli Rikhard Leino . Samoihin ai- koihin veljekset vaihtoivat nimen- sä Leinoksi, ja verstas nimettiin E. & J. Leinoksi. Vuonna 1911 yrityk- sen palvelukseen tuli veljistä nuo- rin, Jalo Leino. Kaksi ensimmäistä vuotta vers- tas teki vain viskureita, mutta vuonna 1900 se ryhtyi tekemään myös viljanlajittelijoita sekä ovia, ikkunoita ja muita rakennustar- vikkeita. Vuonna 1901 yritys siir- tyi parempien kulkuyhteyksien perässä Kuusjoelta Saloon, jonne juuri vuonna 1899 oli saatu rau- tatie. Nykyiseen Helsingintien ja Rummunlyöjänkadun kortteliin nousi Leinojen puunjalostusteh- das. Vähitellen yrityksen tuotanto laajeni, ja uusina tuotteina tulivat mukaan muun muassa potkukel- kat, puutarhakeinut ja -kalusteet sekä käsinkylvökone Sampo. enää ole, mutta sen tuotteita on edelleenmonen suomalaisen käytössä. ONVALETTU 100 VUOTTA Leinon valimon tutuimpiin tuotteisiin kuuluvat pumput, joita alettiin valmistaa jo 1920-luvulla. Niiden valuosat tehtiin valimossa ja kokoonpano tapahtui konepajalla. – Näitä oli monella maatilalla ja oma- kotitalon pihalla, toteaa toimitusjohtaja Liisa Leino ja kokeilee Pohja-pumpun kampea. Vanhan valimon viimeisinä päivinä otetussa kuvassa kupoliuunis- ta kuumaa rautaa kaataa sulattaja Väinö Lindström, jonka otteita seuravat Helge Jalonen (vas.) ja Kaino Iltanen. KUVAT: SSS/MARKO MATTILA Liisa Leino arvelee, että suurin osa Salon seudun vanhoista valu- rautapannuista on Leinon valimossa valettuja. Leino-liesi on suomalaisille tuttu tuote. Tarkkuus-, Siro- ja Leinolux -liedet ovat salolaisia luomuksia, ja niiden kannet ja luukut ovat va- limon käsialaa. Kuvassa Kesämaja-liesi 1940-luvulta. Jatkuu seuraavalla sivulla LEINON ARKISTO