15 www.salonseurakunta.fi 3/2022 Julkaisija Salon seurakunta Torikatu 6, 24100 Salo www.salonseurakunta.fi Toimitus Päätoimittaja Timo Hukka p. 0400 784 322 timo.hukka@evl.fi Toimitussihteeri Marja Roiko p. 044 774 5305 marja.roiko@evl.fi Sivunvalmistus Salon Seudun Sanomat Oy Ari Hakulinen Jakelu Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy ja Posti Oyj Paino Salon Lehtitehdas, Salo 2022 Painos 26 552 kpl PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUS Kauppakeskus Plaza, Vilhonkatu 8, kolmas kerros ajanvaraus ti ja to klo 12–13 puh. 044 774 5217 perheneuvonta.salo@evl.fi VAPAAEHTOISTYÖ Koordinaattorina diakoni Sanna Saramo puh. 044 774 5296 Tehtäviä tarjolla verkkosivustolla vapaaehtoistyo.fi/salo. SEURAKUNTA SOMESSA Selittämättömiä ilmiöitä TIMO VIITANEN Nimimerkki Epätietoinen kyselee, ettämiksi messun aluksi pappi toivottaa rauhaa ja sitten vielä myöhemmin lisää rauhaa? Eikö kerta riitä? Juuri nyt maailmamme toki tarvitsisi todella paljon enemmän rauhaa kuin pelkät toivotukset voivat antaa. Messun rauhantervehdyksillä on kuitenkin kaikilla oma, historiallinen taustansa. Oikein kauan sitten näet kristityt viettivät säännöllisesti kahta erilaista ja erillistä jumalanpalvelusta. Toinen niistä muistutti nykyistä juutalaista synagogajumalanpalvelusta, lieneekö siitä muodostunutkin: siellä luettiin Raamattua ja rukoiltiin. Toisessa jumalanpalveluksessa sitten vietettiin vain kristityille tyypillistä juhlaa, ehtoollisen sakramenttia. Molempien tilaisuuksien aluksi niiden johtaja, pappi tai kenties itse piispa toivotti kokoontuneelle seurakunnalle Jumalan rauhaa. Normaalisti kristityt osallistuivat molempiin jumalanpalveluksiin. Hyvin pian todettiin käytännöllisimmäksi viettää molempia sunnuntaipäivänä peräkkäin, jotta kauempaa tulevienkaan ei tarvitsisi kuluttaa aikaa kahteen eri reissuun. Ja pian sitten nämä kaksi palvelusta yhdistyivät yhdeksi ainoaksi, mutta tervehdykset kummankin alussa jäivät elämään omaa elämäänsä. Kolmannen kerran messussa tervehditään rauhalla ennen ehtoollisenviettoa, siis sakramentin vastaanottamista. Tässä ei ole kysymys vain historiallisten muotojen eloonjäämisestä, vaan ihan suoraan Jeesuksen omasta käskystä. Jeesushan kehotti seuraajiaan ensin sopimaan riitansa ja vasta sitten, rauhassa ja sovinnossa, saapumaan ”Jumalan kasvojen eteen”. Rauhantervehdys muistuttaa tästä käskystä. Toive rauhasta on nyt meillekin ajankohtaisempi kuin vuosikausiin. On hyvä muistuttaa itseään ja toisia siitä, että rauha ei ole itsestäänselvyys. Rauhaa ei synny, ellei sitä tahdota tehdä. ”Autuaita ovat rauhantekijät.” UNSPLASH Rauhan asialla? Teatterin maailmaan sukelsimme heti tammikuussa 2021. Vetäjänä toimin minä, mutta samaan aikaan etsin miimikkoa, joka lähtisi kouluttamaan meitä. Miimi oli kaikille meille täysin uusi alue. Apu löytyi lähempää kuin arvattiinkaan: seurakunnan vanhoista nuorista. Nuorisotyön ammattilainen ja nykyisin teatterialan opiskelija Rami Laaksonen suostui kouluttamaan, ja hänen johdollaan sukelsimme kehon kieleen ja mimiikkaan. Hänen otteensa oli innostava, ryhmää kuunteleva ja kannustava. Toisena pääsiäispäivänä oli Salon kirkon pihalla yleisökenraali. Neljä erilaista esitystä ilman sanoja. Neljä tarinaa, joissa jokaisessa tuotiin esille anteeksianto ja armo. Me olimme valmiit matkaan! Madridissa asuimme viikon ajan pääkatu Gran Vian varrella metroaseman kupeessa. Metromatkat ovat varmasti jääneet myös paikallisten mieleen. Matkustaessamme nuorilla oli mukanaan ukuleleja ja Nuoren seurakunnan veisukirjoja ja laulu raikui! Miimimaskeissa nuoret heittäytyivät miimin maailmaan ja ottivat rohkeasti kontaktia ihmisiin. Puistossa päädyimme moniin valokuviin vieraiden ihmisten kanssa. Saatoimmepa päästä jopa taidegallerian seinälle erään valokuvataiteilijan iskiessä silmänsä meihin! Usein matka on tärkeämpi kuin päämäärä. Ja totisesti me tarvitsimme tämän puolentoista vuoden matkan ollaksemme valmiit Madridiin. Yhteinen kasvu, ryhmän hioutuminen, uurastus ja itsensä antaminen: se oli huikeaa! Valtavia kasvutarinoita, itsensä ylittämisiä ja omalle epämukavuusalueelle astumista, huikeita onnistumisia ja heittäytymisiä. Toisaalta myös hienoista väsymystä ja tunteiden vuoristorataa. Tiiviin viikon aikana meistä tuli kuin yksi perhe. Me nuorisotyönohjaajat olimme erittäin ylpeitä nuoristamme. Matkan pääpointti oli esiintyminen Retiro-puistossa. Matkalaiset osallistuivat myös Kaleo Madridin järjestämään kolmipäiväiseen tapahtumaan, jossa oli osallistujia eri maista. MARIKA LÄHTEENMÄKI KALEO MADRID
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=