2 5/2022 Käsissäsi on Seurakuntasanomien vaalinumero. Tästä lehdestä löydät niin seurakuntavaalien ehdokkaat kuin äänestysaikataulutkin. Uusi nelivuotinen valtuustokausi alkaa 1.1.2023, ja vaaleilla valitaan kirkkovaltuuston jäsenet. Kun uusi valtuusto kokoontuu, nimeää valtuusto kirkkoneuvoston sekä työalojen johtokunnat. Tämän jälkeen kirkkoneuvosto nimeää vielä jäsenet alueneuvostoihin. Alueneuvosto toimii jokaisella kirkkoalueella tarkoituksenaan pitää yllä alueen omia perinteitä ja niihin liittyviä toimintoja. Myös vapaaehtoistoiminta liittyy alueneuvostojen työnkuvaan. Salon seurakunnan organisaatiossa työaloja koskevat talousarvioesitykset ja muut työaloja koskevat esitykset tulevat puolestaan johtokunnista. Seurakunnassa on ollut jo noin kymmenen vuoden ajan toimintaa ohjaava strategia ”Hallitusti huomiseen”. Strategia päivitetään jokaisen valtuustokauden ensimmäisen vuoden aikana, jonka jälkeen strategia ohjaa päätöksentekoa seuraavan kolmen vuoden ajan, kunnes taas uuden valtuustokauden alussa strategia päivitetään jälleen kolmeksi vuodeksi. Uuden valtuuston yhtenä merkittävänä tehtävänä onkin strategian päivittäminen. Myös kiinteistöstrategian hyväksyminen tulee tehtäväksi. Kiinteistöstrategian mittava pohjatyö on valmistunut, ja sen pohjalta valtuusto joutuu merkittävien kiinteistöjä koskevien strategisten päätösten eteen. Tulevia seurakuntaliitoksia on vaikea ennustaa. Toki niitä vielä tulee, mutta tuleeko seuraavan vaalikauden aikana, jää nähtäväksi. Joka tapauksessa 1.1.2023 lähtien Martinkosken seurakunta tulee liitetyksi Salon seurakuntaan. Myös tästä integraatiosta huolehtimisesta on luottamuselinten hyvä olla tietoisia valtuustokaudella ja huolehtia siitä, että liitos tapahtuu jouhevasti. Kuten edellä kerrotusta ilmenee, valtuustokaudella tulee olemaan monia asioita huolehdittavana, mikä tekee luottamushenkilön toiminnasta mielenkiintoista. On kuitenkin hyvä tunnistaa, millaisista asioista eri toimielimissä päätetään. Väärin odotuksin toimeen ryhdyttyä saattaa turhautumisen tunnekin yllättää. Toisaalta ehdokasasettelusta näkee, että valtaosa aikaisemmista luottamushenkilöistä on edelleen listalla, joten ilmeisesti työ on ollut motivoivaa. Jos sen sijaan toimintaan osallistuminen ja käytännön läheisyys tuntuu luontevammalta, kannattaa ennemmin tulla jäseneksi esimerkiksi alueneuvostoon kuin valtuustoon jne. Toivottavasti myös äänestäjät huomaavat, että luottamuselimillä on suuri merkitys, ja käyttävät vaikutusmahdollisuuttaan vaaliuurnilla. Hyvää syksyn jatkoa toivottaen, Timo Hukka, kirkkoherra Hallitusti huomiseen Pääkirjoitus Vain kaksi on tärkeää? TIMO VIITANEN Jerusalemin temppelin tuhosivat roomalaiset miehitysjoukot pari vuosituhatta sitten. Uutta ei ole edelleenkään rakennettu. Vanhanmallinen juutalaisuus ei siitä iskusta koskaan toipunut. Loistavan menneisyyden raunioista nousi kaksi uskonnollista liikettä, jotka tulivat ilman temppeliä toimeen: nykyjuutalaisuuden alkumuoto rabbiininen juutalaisuus ja kristinusko. Mikä oli näiden kahden liikkeen salaisuus? Miksi ne selvisivät? Näitä kahta, rabbiinista juutalaisuutta ja kristinuskoa, yhdisti kannettava uskonto. Juutalainen tuli toimeen, kunhan hänellä oli pyhät kirjoitukset: toorakäärö ei kenties ole helppo tai kevyt kantaa, mutta sitä voi kuljettaa mukanaan. Teräväpäinen ja hyvämuistinen ei tarvitse edes fyysistä kirjakääröä: minkä mieleensä painaa, voi kuljettaa mukanaan aina ja kaikkialle. Päivästä toiseen toistetut rukoukset painuivat mieleen ilman sen suurempaa mieleen painamistakin. Toisaalta kirjapainotaidon kehittyminen toi aikanaan ihmisten ulottuville pienet ja kätevät rukouskirjat. Kristityt puolestaan tulivat toimeen kaikkialla, missä on saatavissa vettä, leipää ja viiniä: välimerellisen elämänmuodon perustarvikkeita, joita joka tapauksessa olisi pitänyt olla. Heille oli tärkeää välittää sukupolvelta toiselle, aina piiriä laajentaen, mitä Jeesus oli opettanut, ja miten apostolit, Jeesuksen ensimmäiset seuraajat, sitä opetusta olivat selittäneet ja uusissa tilanteissa soveltaneet. Samalla tavoin kristityt tulevat toimeen tänäänkin. Luterilainen tunnustus, johon Suomen evankelis-luterilainen kirkko (ja siis myös Salon seurakunta) on sitoutunut, nimittää Kirkon, sen suuren ja pyhän ja maailmanlaajuisen, tuntomerkeiksi kahta asiaa: sitä, että (1) “evankeliumia puhtaasti julistetaan”, ja että (2) kasteen ja ehtoollisen sakramentteja vietetään Kristuksen määräämällä tavalla. Tulemme edelleen toimeen näillä perusasioilla. Tätä kaikkea sopii miettiä myös seurakuntavaaleihin valmistautuessa. Mitä oikeasti tarvitsemme? Mitä ilman tulemme toimeen? Mitä sellaista kristillinen seurakunta tekee, mitä kukaan muu ei tee (eikä voi tehdä)? PIXABAY
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=