SEURAKUNTASANOMAT

15 www.salonseurakunta.fi 1/2024 Julkaisija Salon seurakunta www.salonseurakunta.fi Toimitus Päätoimittaja Kirkkoherra Timo Hukka p. 0400 784 322 timo.hukka@evl.fi Toimitussihteeri Marja Roiko p. 044 774 5305 marja.roiko@evl.fi Sivunvalmistus Salon Seudun Sanomat Oy Ari Hakulinen Jakelu Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy ja Posti Oyj Paino Salon Lehtitehdas, Salo 2024 Painos 26 552 kpl TIEDOTUS JA VIESTINTÄ tiedotus.salo@evl.fi Seurakunnan toiminnasta ilmoitetaan: • Viikkoilmoituksissa Salon seudun Sanomissa, Auranmaan Viikkolehdessä, Salonjokilaaksossa ja Perniönseudun Lehdessä • www.salonseurakunta.fi Seuraava Seurakuntasanomat-lehti ilmestyy 1.6.2024. SEURAKUNTA SOMESSA Pilattu pääsiäinen meistä vieras maa ja kulttuuri. Ennen illallista afganistanilainen pastori kaatoi käsiemme päälle koristeellisesta kannusta vettä, joka symboloi puhtautta. Perheen äidin kokkaama illallinen oli taivaallista ja suussa sulavaa. Perhe oli sympaattinen ja vieraanvarainen. Viimeisenä päivänä kävimme Malakasan pakolaisleirillä Helping Hands -avustusjärjestön kanssa. Leikimme lasten kanssa, letitimme heidän hiuksiaan, jaoimme teetä ja naposteltavaa sekä kuuntelimme heidän tarinoitaan. Kaikki pakolaisista eivät puhuneet englantia, mikä vaikeutti kommunikaatiota, mutta ei ollut kuitenkaan esteenä lasten kanssa leikkimiselle. Moni meistä nuorista ehtikin jo luoda ystävyyssiteitä pakolaisten kanssa. Matka pakolaisleirille oli silmiä avaava kokemus. Vaikka pakolaisista kerrotaan uutisvälineissä, oli hyvin erilaista nähdä ja kokea kaikki silmiensä edessä. Kokonaisuudessaan matka oli ainutlaatuinen, ja saimme uusia kokemuksia. Porukkamme oli energinen ja meininki oli loistava. Olimme kaikki erilaisia, mikä teki koko porukasta mielenkiintoisen ja ikonisen. Kiitos Salon seurakunnalle matkan mahdollistamisesta. Suosittelemme jokaista lähtemään samankaltaiselle matkalle, jos sellainen mahdollisuus tulee vastaan. Illallinen afganistanilaisen perheen luona aloitettiin kaatamalla käsien päälle vettä symboloimaan puhtautta. Kuva: Sanna Kotiranta. TEKSTI: TIMO VIITANEN KUVA: DESCENT TO HELL, PAINTED BY DUCCIO IN 1308–11 Perkele tunsi luissansa – mikäli siis henkiolennoilla on luita – että kaikki ei ollut kunnossa. Jotakin epätavallista oli ilmassa, se oli selvä. Mutta mitä? Niin epämääräistä, ettei siitä saanut otetta, mutta niin todellista, että aiheutti erittäin todellista levottomuutta. Olihan tilanne tietysti vähän epätavallinen jo ihan tiedetyistäkin syistä. Hän oli nimittäin vihdoinkin onnistunut saamaan hengiltä Sen – vieläkään hän ei halunnut sen nimeä mainittavan täällä, ei edes omissa ajatuksissaan. Mutta ei se mitään, ei kauan ainakaan. Se oli kuollut ja se siitä. Ajatus tuntui hyvältä, mutta vaati totuttelemista. Sitä ei osannut uskoa vielä todeksi. Mutta kuollut Se oli, ja vieläpä tuskallisesti. Tuskissaan ja omiensa hylkäämänä! Voisiko enempää toivoa? Se – Hirvittävä meteli keskeytti saatanallisen pohdiskelun. Ainahan täällä tietysti oli meluisaa, se kuului paikan liike- ideaan, mutta tämä oli erilaista. Ensinnäkin se tuntui kuuluvan ulkopuolelta: oven takaa? Piru lähti ottamaan metelin alkuperästä selvää. Oven takaa se tosiaan kuului, ja se vain voimistui. Asialle pitäisi tehdä jotain, oli metelin syy mikä tahansa. Perkele ei kuitenkaan ehtinyt tehdä mitään, kun ovi jo aukesi. Tai oikeastaan se ei auennut: se pirstoutui auki. Oven takana – siis siinä, missä ovi oli vielä hetki sitten ollut, ja missä nyt oli oviaukko, jota ympäröi sälöytynyt puu ja piloille vääntyneet saranat – oli joku, ja se joku säteili kirkkautta, joka häikäisi. Saatana yritti suojata silmiään kädellään, mutta ymmärsi saman tien yrityksen turhaksi. “Sinä!” “Niinpä niin. Minä. Ketä odotit?” “Mutta sinä olet kuollut!” “Minä olin kuollut, mutta kuten huomaat, minä elän. Ja he” – tässä kohden Kirkkaus ilahduttavan dramaattisesti osoitti ihmisjoukkoa, joka kyhjötti kahleissaan Pirun residenssin pimeimmässä nurkassa – “lähtevät mukaani.” Piru ei ollut hyvä häviäjä, mutta sitä vastoin kyllä reaalipoliitikko, ja tiesi, milloin oli pakko tunnustaa hävinneensä. Kirkkaus lähti ja vei saaliinsa mukanaan. Jäljelle jäi pimeys ja katkeruus, se sama, joka täällä oli vallinnut aina. Näin ristiinnaulittu Kristus pilasi Perkeleen pääsiäisen. Sinun iloksesi, hyvä lukija, ja minun – ja koko maailman.

RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=