Tulevaisuus tehdään yhdessä

30 Katse horisonttiin Maija Ala-Jääski Merenkulku elää jälleen suurtamurros- vaihetta. Muutokseen ohjaavat ilmas- tonmuutos ja ympäristökysymykset sekä taloudelliset paineet. Työkaluja uudistumiseen tarjoaa mm. automaa- tiokehitys ja digitalisaatio ja tässä kehi- tyksessä Suomi pyrkii olemaan maail- man johtavia maita. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa vaikkapa lisätyn todellisuuden käyttöä komentosillalla, alusten etäohjaustoi- mintoja tai autonomisia aluksia. Maas- samme on jo toteutettu onnistuneita, täyden mittakaavan kokeiluja autono- misten ja etäohjattujen alusten käy- töstä. Elokuussa liikenne- ja viestintämi- nisteriö tiedotti Suomen lähteneenmu- kaanmaailmanlaajuiseenmerenkulun autonomisten eli itsenäisten alusten ja satamatoimintojen edelläkävijöi- den verkostoon. Ministeriö on asetta- nut tavoitteeksi edistää meriliikenteen automaation kehitystä, sekä EU:ssa että kansainvälisessä merenkulkujär- jestö IMO:ssa yhdessämuidenmaiden kanssa. Tätä kautta uskotaan syntyvän in- novaatioita, jotka vähentävät alusten kasvihuonepäästöjä, laskevat operoin- tikustannuksia ja edistävät meriliiken- teen turvallisuutta. AUTOMAATION lisääntymi- nen merenkulussa on siis il- meistä, mutta miten se tulee näkymään perinteisessä laiva- liikenteessä? Vaihtoehtoja on ainakin neljä: Ensimmäisessä vaihtoehdossa aluk- sessa on automaattisia prosesseja pää- töksenteon tueksi: miehistö operoi ja kontrolloi aluksen järjestelmiä ja toi- mintoja. Jotkin toiminnot voivat olla automaattisia ja ajoittain ilman valvon- taa, mutta miehistö on valmiina otta- maan kontrollin tarvittaessa. Toisessa vaihtoehdossa on etäohjattu alus, jossa on miehistöä. Alusta ohja- taan aluksen ulkopuolelta. Miehistö on valmiina tarvittaessa ottamaan kont- rollin ja operoimaan tarvittavia systee- mejä ja toimintoja. Kolmas vaihtoehto on etäohjattu alus, jossa ei ole miehistöä lainkaan: ihminen ohjaa alusta maista käsin. Neljäs vaihtoehto on täysin auto- nominen alus: ihminen määrittelee vain aluksen lähtö- ja päätesatamat ja aluksen järjestelmät tekevät päätökset jamäärittävät toimenpiteet täysin itse- näisesti. TÄYSIN autonominen alus olisi tekni- sesti mahdollista toteuttaa vaikka tä- nään. Tarvittava teknologia on jo ole- massa. Yleinen käsitys kuitenkin on, ettei täysin autonomisiin aluksiin ole syytä tai tarvetta siirtyä. Tietyissä helpoissa olosuhteissa voidaan sallia aluksen täy- sin itsenäinen kulku, jolloinmiehistölle jää aikaa levätä tai tehdä muita töitä. Kuten vanha sananlasku toteaa ” Jokai- nen pärjää ruorissa silloin, kunmeri on tyyn i”. Suurimmat riskit syntyvät silloin, kun aluksella sattuu jotakin odottamatonta, kuten tulipalo tai ns. blackout eli aluk- sessa sattuu sähkökatko, jonka takia aluksen ohjailukyky on rajoittunut ja MIKAEL RYDENFELT Uudestakaupungista on sanottu kaupungin olleen merikaupunki jo syntyessään. Merestä ja merenkulusta ovat lukemattomat uusikaupunkilaiset saaneet elantonsa, kuka kapeamman ja kuka leveämmän. Mutta miten on tulevaisuudessa?