Tulevaisuus tehdään yhdessä

31 Satamassa liikkuu rahti ja tieto Maija Ala-Jääski – On selvää, että digitalisaatio, eli digitaalisen tietotekniikan yleistyminen arkisissa toiminnoissa, tuleemuuttamaanmer- kittävästi myös satamien toimintaa ja toimintaympäristöä, myöntää Uudenkaupungin sataman toimitusjohtaja Teemu Vaahtera. – Tämä tekee tulevaisuuden ennustamisen käytännössä mahdottomaksi, sillä me emme vielä edes tunnista niitä kaikkia mahdollisuuksia, mitä digitalisaatio, esimerkiksi esineiden internet, antaa, Vaahtera lisää. SATAMIEN perustehtävä, eli toimia porttinamaa- jamerilii- kenteen välillä, säilyy, mutta rahdin liikkumisen ohella aiem- paamerkittävämpään asemaan nousee tiedon liikkuminen. – Satama voi toimia tiedon välittäjänä ja osinmyös tallen- tajana varustamoiden, huolintaliikkeiden, kuljetusyritysten ja asiakkaiden, kuten meidän tapauksessa sataman palve- luja tarvitsevien alueen teollisuusyritysten, välillä, selvittää Vaahtera. –Tämä vaatii asiakkaiden tarpeiden ymmärtämistä ja koko kuljetusketjun tuntemusta. Vaahtera korostaa, että uutta teknologiaa ei kannata ottaa käyttöön vain siksi, että se on mahdollista, vaan siitä pitää ollamyös todellista hyötyä. Se, mikä on järkevää esimerkiksi massiivisessa Hampurin satamassa, ei välttämättä ole tar- peen Uudessakaupungissa. MUTTAMYÖS Uudenkaupungin satamassa otetaan jo ensi askeleita digitalisaation hyödyntämiseksi. –Olemme pilotoimassa yhteistyökumppanimme kanssa konenäön käyttöä. Visiona on luoda virtuaalinen, reaaliai- kainen kuva satamakentän parkkitilasta. Kun tähän kuvaan yhdistetään linjalaivojen aikataulut jamuu tarpeellinen tieto, pystymme myös ennakoimaan tulevia tilanteita. Jos järjes- telmä näyttää, että meiltä loppuu parkkitila ensi viikon per- jantaina kello 12, niin meillä on aikaa tehdä asialle jotain, havainnollistaa Vaahtera. – Järjestelmään kirjataan ylösmyös trailerin sijoituspaikka satamakentällä ja tieto siitä, koska kyseinen traileri haetaan. Tämä vähentää turhaa ajoa alueella, lisää turvallisuutta ja vähentää lähipäästöjä, lisää Vaahtera. YMPÄRISTÖN huomioiminen kaikissa toiminnoissa onkin yksi satamien kehityskohteista. – Uudenkaupungin satamassa aloitimme tänä syksynä mittavan valaistusprojektin, missä koko satamakentän ja hallien valaistusmuutetaan älyohjatuiksi led-valoiksi. Tämä säästää sähköä ja siten ympäristöä ja parantaa turvallisuutta, kertoo Vaahtera. Toinen mittava projekti on ollut sataman omaisuuden hallinnan siirto digitaaliseen pilvipalveluun. Tämä mah- dollistaa sataman toimintojen ja tietojen etäkäytön. Myös esimerkiksi kaikki tehdyt huoltotyöt kirjataan nyt välittö- mästi ylös pilveen. Tarvittaessa tiedot ovat nopeasti nou- dettavissa MUTTA digitalisaatioon liittyy myös uhkia. –Kyberturvallisuus on asia, mihin meidän kaikkien on suhtauduttava äärimmäisellä vakavuudella, painottaa Vaahtera. Se, miten vaikkapa 3D-tulostuksen yleistyminen vaikuttaa satamien tavaravirtoihin, on vielä täysi arvoitus. –Toki vähintään raaka-aineita on kuljetettava tulevaisuu- dessakin jamerikuljetukset ovat tähän ympäristön kannalta kaikkein järkevin ratkaisu, muistuttaa Uudenkaupungin sa- taman toimitusjohtaja Teemu Vaahtera. Uudenkaupungin sataman toimitusjohtaja Teemu Vaahtera uskoo digitalisaation muuttavan satamatoimintoja merkittä- västi jo lähivuosina. tämä voi johtaa vaaratilanteisiin. Jo näiden poikkeustilanteiden sekä pakollisten huol- totoimien takia aluksilla tarvitaan tulevai- suudessakin jonkin verran miehistöä. Kansainvälisen, pääosin meritse kulke- van kaupan kasvu tulee jopa lisäämään alan ammattilaisten kysyntää. Hyville me- rimiestaidoille on tarvetta tulevinakin vuo- sikymmeninä. KEHITTYVÄ teknologia tulee kuitenkin vaatimaan myös aivan uudenlaista osaa- mista. Tulevien merimiesten on ymmär- rettävä esimerkiksi automaation toimin- talogiikkaa ja sen poikkeamia, hallita IT- osaamista ja ymmärtää myös kybertur- vallisuutta. Tällä hetkellä merenkulun koulutus ei kuitenkaan vastaa näihin tarpeisiin. Kansainvälinenmerenkulkujärjestö IMO määrittelee merenkulun koulutuksen si- sällön, eikä koulutuksessa vielä huomioida esimerkiksi autonomisten alusten miehis- töjen osaamistarpeita. Koulutuksen uudis- taminen vie käytännössä vuosia, samalla kun alusten tekninen kehitys laukkaa kau- kana edellä. Merenkulussakin ihminen ja kone täy- dentävät toisiaan. Miten tämä kokonai- suus toimii, riippuu ihmisen tiedoista ja taidoista, mutta myös koneen ominai- suuksista ja siitä, miten nämä kaksi pelaa- vat yhteen. ANTIIKIN AJALTA on peräisin sananlasku Navigare nescesse est, vivere non eli Meren- kulku on tärkeää, elämä ei. Karuudessaan tämä kertoo siitä, miten arvoton oli me- rimiehen henki. Merenkulku onkin ollut kautta aikojen yksi vaarallisimmista am- mateista. Teknologian kehittyminen tekee merenkulusta, jos ei täysin vaaratonta, niin ainakin turvallisempaa. Tosin tätä kehitystä seuraa uudet vaarat. Uusi teknologia kuten etä- ohjatut alukset, tekoäly, ro- botiikka, esineiden inter- net, uuden sukupolven 5G-verkosto, dronet, edullinen anturi- teknologia ja mo- net muut keksinnöt ovat osa tulevaisuu- den merenkulkua. Myös meriväy- lät voidaan valjastaa osaksi älyliikennejär- jestelmiä. Esineiden in- ternet mahdollistaa sen, että esimerkiksi väylän var- rella olevat turvalaitteet voivat ja- kaa aluksille reaaliaikaista tietoa vaikka säästä tai aallokosta. Suuri kysymys on, miten tämä kaikki vaikuttaa merenkulun turvallisuuteen, tuleeko hakkereista uuden ajan meriros- voja? Tästä on olemassa jo merkkejä, sillä ky- berhyökkäykset merenkulun yrityksiin ja aluksiin ovat monisatakertaistuneet muu- taman vuoden aikana. Kyberhyökkäyksellä tarkoitetaan yleensä tietoverkon kautta ta- pahtuvaa tekoa tai toimintaa, jolla pyritään tietoverkon, tietojärjestelmän, laitteen tai datan vahingoittamiseen tai oikeudetto- maan käyttöön. Alan toistaiseksi tunnetuin kyberhyök- käys tapahtui kesäkuussa 2017. Tuolloin hyökkäyksen kohteeksi joutui tanskalai- nen varustamojätti A.P. Moller-Maersk. NotPetya -hyökkäys tuhosi tietokoneita ja ICT -laitteita peräti 574 toimistossa 130 eri maassa. Kyberhyökkäysmaksoi varustamo- jätille vahinkoina vähintään 300miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria. Tämän vuoden lokakuunalussa kansainvälinen merenkulku- järjestö IMO joutui laajan verkkohyökkäyksen koh- teeksi. Kyberhyökkäys voi- daan tehdä myös muulla tavoin kuin tietoverkon kautta. Aluksen miehis- tön tietämättömyys ja varomattomuus on myös merkittävä riskitekijä. Kun ajat- telemattomuuttaan yh- distää aluksen verkkoon oman päätelaitteen tai muisti- tikun, saattaa näin saastuttaa aluk- sen kaikki tietojärjestelmät arvaamatto- mia seurauksia. Kyberturvallisuus onkin väistämättä myös merenkulun suurimpia haasteita. MERENKULUN osuusmaailmanlaajuisista ilmastopäästöistä on noin 4–5 prosenttia kokonaispäästöistä. Meret ovat tärkein kul- jetusväylä, yli 80 prosenttia maailman kul- jetustarpeista toteutuu meritse ja globaa- lien merikuljetusten määrän ennustetaan siis kasvavan. Samaan aikaan Kansainvälinen meren- kulkujärjestö haluaa alan pienentävän hii- lidioksidipäästöjä puoleen vuoteen 2050 mennessä. Jatkossa hiilidioksipäästöjen tulisi laskea nollaan. Merenkulkusektorilla tavoitteet eivät ole jääneet vain puheiden asteelle. Päästöjen rajoittamiseksi laivoihin on muun muassa asennettu erityisiä savukaasupesureita ja raakapolttoöljystä on siirrytty puhtaam- paan matalarikkiseen dieseliin. ALUSTEKNISTEN edistysaskeleiden li- säksi tarkasteluun on otettu koko logisti- nen ketju. Tulevaisuuden ihannetilanne olisi se että laivat saapuvat satamaan juuri oi- keaan aikaan, eli just-in-time. Tämä an- taisi mahdollisuuden optimoida laivojen nopeuden merellä niin, että laivan saapu- essa satamaan olisi lastin purku mahdol- lista aloittaa välittömästi. Näin alusta voidaan hidastaa merellä ja saavuttaa huomattavia säästöjä poltto- ainekustannuksissa sekä vähentää pääs- töjä. Tämä edellyttää satamien ja alusten tie- donvaihdon kehittämistä. Lisäksi tarvitaan älykkäitä lastinkäsittelyjärjestelmiä, sata- man rekkaliikenteen sujuvoittamista, siis koko logistisen järjestelmän toimimista saumattomasti yhteen. Näin alusten ja merenkulkijoille asetet- tavien taitovaatimusten ohella ovat myös satamat uudistumisen kohteena. MUTTA maantieteelliselle sijainnillemme me emme voi mitään, vaan jatkossakin Suomi on riippuvainen merikuljetuksista niin tavaraviennin kuin -tuonninkin osalta. Meri tuo uusikaupunkilaisille siis elantoa tulevaisuudessakin. Artikkelissa on asiantuntija-apuna ollut merikapteeni ja Kaakkois-Suomen ammat- tikorkeakoulun GET READY -projektipääl- likkö Vesa Tuomala. Automaation kehitystä esitellään mm. Traficomin julkaisussa ”Meriliikenteen au- tomaation kehitys” 122/2019. Alustavaa tutkimusta merenkulun äly- väylistä on tehty mm. Liikenne- eli nykyi- sessä Väylävirastossa.