Tulevaisuus tehdään yhdessä

34 Maatalouden uutta tulevaisu Maija Ala-Jääski Ilmastonmuutoksen hillitsemi- sestä puhuttaessa nostetaan aina esiin tarve vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Onmyös olemassa muita ilmastonmuu- tosta kiihdyttäviä tekijöitä, kuten esimerkiksimaankäyttö ja ruoan- tuotanto. Maailmanlaajuisesti ruokajärjestelmä tuottaa 25–30 prosenttia kasvihuonepäästöistä. Tehoviljely kiihdyttää maa- perän köyhtymistä, mikä joh- taa satojen laskuun. Alentuneita tuottoja kompensoidaan raivaa- malla metsistä lisää peltomaata. Maailman keuhkoina toimivien metsien tuhoaminen lisää kier- roksia ilmastonmuutokseen. Ruoantuotannonpäästöjen vä- hentäminen jamaaperän köyhty- misen pysäyttäminen ei kuiten- kaan yksin riitä ilmastokriisin ratkaisemiseksi, vaan lisäksi on löydettävä keinoja saada varas- toitua hiiltä ilmakehästä takaisin maaperään. Tämä päämäärä on saavutettavissa uudistuvanmaa- talouden keinoin. Maatalouden uutta tulevaisuutta tehdään jo tänään. YKSI ON kansainvälistäkin kiin- nostusta herättänyt, Suomessa kehitetty Carbon Action -alusta. Carbon Actionissa etsitään ta- poja, joilla voidaan vauhdittaa hiilen varastoitumista ilmake- hästä peltomaahan ja todentaa varastoituminen tieteellisesti. Mukana on yli sata viljelijää, tut- kimuslaitoksia sekä elintarvike- alan suuryrityksiä. – Carbon Actionissa tutkijat, viljelijät ja yritykset toi- mivat yhteistyössä hiiltä sitovan ja mo- nihyötyisen vilje- lyn edistämiseksi. Itse lähdin tä- hän hankkee- seen mukaan juuri vahvan tieteellisen nä- kökulman in- noittamana, kertoi viljelijä Juha-Pekka Aikola . Aikolan omistama Ylipihan- perän tila Kalannissa on yksi sa- dasta Carbon Actionin hiilipi- lottitilasta. Ympäri Suomea si- jaitsevilla tiloilla toteutetaan ja kokeillaan kyseisen tilan tarpeisiin soveltuvia viljelytoimia, jotka tähtäävät hiilen varastoimiseen ja maan kasvu- kunnon paran- tamiseen. Tätä kutsutaan hiili- viljelyksi. HIILEN varastoitumi- nen maahan parantaa maan rakennetta, lisää mo- nimuotoisuutta, ehkäisee hu- muksen valumista vesistöihin ja suojele näin tärkeitä vesistöjä. Hyvässä kasvukunnossa oleva maaperä kestää paremminmyös sään ääri-ilmiöitä. – Maan kasvukunnon pa- rantaminen oli minulle toinen vahva syy kiinnostua hiilivilje- lystä. Ylipihanperän tilan his- toria on pitkä. Tilan maat on merkitty jo vuoden 1783 isoja- kokarttaan ja näitä samoja pel- tolohkoja ovat ihmiset hyödyn- täneet siis reilut 230 vuotta, vä- Carbon Actionin tieteellisenä tavoitteena on kehittää hiilen- sidontaa nopeuttavia regeneratiivisia eli uudistavia viljely- menetelmiä yhteistyössä hiilipilottitilojen kanssa sekä luoda erilaisia mittauksia ja mallitusta hyödyntävä käytännöllinen järjestelmä hiilensidonnan ja ilmastovaikutusten määrittä- miseksi ja todentamiseksi. HIILEN VIRTOJA ja varastoitumista sekä kasvillisuuden ja maaperänmonimuotoisuudenmerkitystämitataan tutkimus- tiloilla maaperä- ja mikrobianalyysein, ilmakehämittauksin sekä mallinnuksin. LISÄKSI TUTKITAAN ravinteiden huuhtoutumista sekä sa- don ravitsemuksellista laatua. Talousvaikutusten analyysien avulla varmistetaan, että kehitettävät hiiliviljelyn keinot ovat tehokkaita ja, että niitä voidaan soveltaa käytännössä. CARBON ACTIONIN tieteellistä tutkimustyötä koordinoi Il- matieteen laitos. Tutkimustyössä ovat mukana Luonnonva- rakeskus (LUKE), Suomen ympäristökeskus (SYKE), Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto, Zürichin yliopisto ja Ruralia- instituutti. Verkosto tekee myös laajaa kansainvälistä tutki- musyhteistyötä. Lähde: Carbonaction.org Viljelijä Juha-Pekka Aikolan hakee hiiliviljelystä keinoa parantaa peltojensa maaperän kuntoa ja tuottavuutta. Monialaista tutkimustyötä KOTIMAISET KASVIKSET: TEPPO JOHANSSON ”Viherpelto tai viherkaistat kompensoivat vihannesviljelyn synnyttämät hiilidioksidi- päästöt.” Toimivassa hiiliviljelyssä voittavat niin ilmasto, ympäristö kuin viljelijäkin