Tulevaisuus tehdään yhdessä

35 utta rakennetaan jo tänään Mikä on Carbon Action? ■■ Maaperässä on valtava potentiaali hiilen varastoimiseen ja näin voi hillitä ilmaston- muutosta. ■■ Suomalaisella Carbon Action -alustalla tutkitaan ja kehitetään keinoja, joilla maape- rän hiilen varastointia voidaan nopeuttaa ja tieteellisesti todentaa. ■■ Carbon Action edistää ilmastonmuutosta hillitsevien ja maan kasvukuntoa paranta- vien viljelytoimenpiteiden käyttöönottoa. ■■ Carbon Actionissa tutkijat, viljelijät ja yritykset toimivat yhteistyössä hiiltä sitovan vil- jelyn edistämiseksi. ■■ Hiiliviljely lisää hiilen määrää maaperässä, mikä parantaa maan rakennetta ja pellon tuottavuutta. ■■ Samalla luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemin sietokyky lisääntyvät, ja maape- rän kyky pidättää vettä, kiintoainesta ja ravinteita paranee. ■■ Itämeri hyötyy vähentyneistä ravinnepäästöistä ensimmäisenä, sillä Carbon Action -projekti toteutetaan Suomessa, Itämeren valuma-alueella. Tulevaisuudessa viljelyn onnistuminen on yhä voimakkaammin sidoksissa maaperän kun- too ja siihen, miten maa kestää esimerkiksi sään ääri-ilmiöitä. hintään. – Pitkä viljelyhistoria näkyy myös maaperässä. Tilalla on on- neksi kasvatettumelkomonipuo- lisesti heinää, viljaa, vihanneksia ja erikoiskasveja, joten aivan sur- keassa jamassa pellot eivät ole, mutta tilanne voisi olla parempi, kuvaili Aikola. Kun maa voi paremmin, se myös tuottaa paremmin satoa. Hiiliviljelyn menetelmiä ovat muun muassa toimenpiteet, jotka lisäävät maaperän biolo- gista aktiivisuutta ja kasvien yh- teyttämistä sekä parantavat pel- lon rakennetta – ITSE LÄHDEN tavoittelemaan maksimaalista hiilensidontaa 15-lajisen viherlannoitenurmen avulla. Eli ensi keväänä peltoon kylvetään 15 eri kasvilajin sieme- net. Nämä kasvit itävät hieman eri aikoihin ja myös niiden kas- vukausissa on vaihtelua. Lisäksi niiden juuristot ovat erimittaisia ja, kun kasvu pääsee kunnolla vauhtiin, on näiden kasvien yh- teinenmaanpeittomahdollisim- man hyvä. Tästä kasvustosta osa korjataan syksyllä talteen ja käy- tetään nautojen rehuna, mutta silti pellot jäävät vihreälle talvea vasten. – Viherlannoitenurmi saa tehdä taikojaan pari vuotta ja sitten osa peltolohkoista otetaan luomuvihannesviljelyyn. Kuiten- kin niin, että vihanneslohkoja kierrätetään ja osa pelloista on koko ajan vihreällä. Näin viher- pelto tai viherkaistat kompen- soivat vihannesviljelyn synnyt- tämät hiilidioksidipäästöt, sel- vitti Aikola. HIILIVILJELYN yhteydessä puhutaankin uudistu- vasta eli regenera- tiivisesta maatalo- udesta. Maasta ei revitä kaikkea irti, kuten nykyisessä tehomaatalou- dessa toimitaan, vaan viljelyn yh- teydessä maa- perää hoidetaan kestävästi ja niin, että maaperän kuntoa voidaan jopa kohentaa lähtötilannetta paremmaksi. – Yhdysvalloissa on jo muo- dostunut oma ostajakuntansa esimerkiksi regeneratiivisesti viljellylle viljalle. Suomessa tästä ollaan vielä kaukana, mutta toivottavasti tule- vaisuudessa ku- luttajat ovat kiinnostu- ne i t a, e i vät vain ruoan al- kuperästä, vaan myös siitä, miten ruoka on tuotettu. Miten vil- jelyssä ja ruoantuotannossa on otettu huomioon ekologinen kestävyys eli agroekologia, ko- rosti Aikola. CARBON Action -toimintaan kuuluu myös viljelijöiden koulu- tusta ja keskinäistä tiedonvaih- toa. – Maatalous on hyvin perin- teinen ala. Uutta teknologiaa otetaan kyllä innolla käyttöön, mutta ei uusia menetelmiä. Tarvitaankin sanansaattajia ja käytännön näyttöä hiiliviljelyn eduista. – Suomalaisilla maanviljeli- jöillä on kuitenkin vahva am- mattiylpeys ja halua tehdä asi- oita aiempaa paremmin. Joskus edistys tarkoittaa sitä, että ote- taan käyttöön myös vanhoja, hyväksi havaittuja viljelymene- telmiä, kuten esimerkiksi kier- toviljely, totesi Juha-Pekka Ai- kola.