Tulevaisuus tehdään yhdessä

39 Robotiikkaa ja uusia rakennuksia Päivi Sappinen – Ihanmeikäläistä tämä kyllä kuvaa, kun on näin lyhyt ja ytimekäs. Olen aina ol- lut kova puimaan asioita, muttamikään runoilija enole koskaanollut. Aika haus- kaa, että tällainen on säilynyt, tuumaa Pekka Jokimutka omaa kutosluokan ainekirjoitustaan lukiessaan. 12-VUOTIAAN Veli-Pekka Jokimutkan ajatuksenjuoksu on tallentunut pape- rille napakoina, kauniilla käsialalla kir- joitettuina virkkeinä. Monin paikoin nuoren miehen ounastelut ovat myös tulleet tavalla tai toisella todeksi – jos ei- vät aivan vuoteen 2000 mennessä, niin ainakin nykyhetkeen tultaessa. “Saab-Valmetissa on tehtaan puolella robotteja enimmäkseen ja työntekijät tekevät helpompia töitä. Autot toimivat valokennolla ja vedellä. Mopolla ajon ikärajaksi tulee 14 vuotta, ajokortin saa ajaa 17-vuotiaana. Pahoihin risteyksiin tulee liikennevalot”, ennusti Jokimutka 12-vuotiaana. – On tänne parit liikennevalot tuon jälkeen rakennettu ja ajokortteja aje- taan erityisluvilla nykyään aika pal- jonkin. Autotehtaallakin työt ovat au- tomatisoituneet paljonkin. Aika hyvin pitäneet paikkansa nämä ennustukset, Jokimutka huomaa. KUTOSLUOKKALAINEN Veli-Pekka on myös ennustanut kaupunkiin runsaasti uutta rakennuskantaa, kuten uuden ve- sitornin, jäähallin, Pohitullin ala-asteen, rautatieaseman, urheilukentän ja leipo- moita sekä laskettelurin- teet. Asukasluvun hän arvioi kasvavan tuhannella. –Osa näistä on toteutunutkin tai to- teutumassa nyt, kuten uusi koulu. Jää- hallia ei toki ole kokonaan rakennettu uusiksi, mutta sielläkin on uudet put- kitukset ja joustokaukalot. Muihin lä- hialueen halleihin verrattuna meillä on oikeasti tosi hyvä jäähalli isoine koppeineen, katsomoineen ja kahvi- loineen, kiekkomiehenä tunnettu Jo- kimutka sanoo. HÄN USKOO , että parinkym- menen vuoden kuluttua Uu- sikaupunki on edelleen rauhal- linen pikkukau- punki, jonka lip- pulaivana Valmet Automotive pors- kuttaa. – Luulen, että a u t o t e h d a s o n alansa tulevaisuu- den huippu sähkö- autoissa ja akkuteol- lisuudessa. Senmyötä kantaväestö muuttuu, koska osaamista tulee enemmän myös ulko- mailta. Peruspalvelut täällä on varmasti edel- leen, Pekka Jokimutka arvelee. MIKKO SIIVOSEN KOTIALBUMI PEKKA JOKIMUTKAN KOTIALBUMI 11-vuotias Mikko Siivonen arveli lasten nousevan kapinaan. Siivo- nen tunnistaa kirjoituksesta itsensä. Pekka Jokimutka ennusti kaupunkiin uutta rakennuskan- taa 12-vuotiaana. Kuritonta nuorisoa ja pujottelukeskus Päivi Sappinen Kuudesluokkalaisen Mikko Siivosen aineessa ennustetaan paitsi ilmas- ton saastuminen myös nuor- ten voimakkaaseen kapinaan nousu. 11-vuo- tias Mikko tuumi, että “koulussa lapset ovat tottelematto- mia ja määräi- levät opetta- jaa. Ruokalassa pelataan ruo- kasotaa ja hei- tellään tuoleja. Koulusta lintsaa no i n v i i s i kym- mentä oppilasta joka päivä.” Siivosen suupielet kaartuvat huvittunee- seen hymyyn hänen silmäillessään vanhaa kirjoitustaan. – Vähän niin kuin näkisi itsensä näissä nuorisokuvauksissa, hän myön- tää, mutta vakavoituu sitten. – En koe, että me olisimme olleet pahoja, vaikka ilkikurisia olimmekin. Jameillä oli hyvä opettaja, Viran Maija, jolla oli selkeästi kuri ja järjestys. Jos sääntöjä rikkoi, seu- rasi rangaistus. Se oli kaikille päivänsel- vää. AINEESSAAN Mikko Siivonen on poh- tinut teollisuuden saasteiden pilaavan kauniit puut ja metsiköt. Hän on arvel- lut Kemiran laajentuvan merkittävästi ja myrkkyrekkojen jyräävän halki öisen kaupungin. –Aihe on varmaan silloin ollut joten- kin pinnalla, mutta edelleen olen sitä mieltä, että luontoa pitää suojella. Nyt tämä tuntuu tosin kääntyneen vähän päälaelleen, ja ne, jotka elävät merestä, metsistä ja viljelystä, ovatkin pahiksia. Josmaanviljelijän pääoma on luonnosta kiinni, ei se sitä itse pilaa, Siivonen sum- maa ajatuksiaan. Lapsena innokkaasti lasketelleena hän ennakoi aineessaan myös Lasa- mäen kasvavan tulevaisuudessa huip- puluokan pujottelukeskukseksi. –Laskettelu oli silloin lähellä sydäntä. Käytiin perheen kanssa Lapissa ja osal- listuin Himokselle järjestetyille lasket- telureissuille. Muuten vietinkin aikaa Pohitullissa koripallon parissa. Siellä pukuhuoneissa sitä tuli maailmaa pa- rannettua, Siivonen muistelee. KIRJOITUKSENSA lopussa kutosluok- kalainen Mikko ennusti, että Uudesta- kaupungista tulee ajan saatossa Suomen pääkaupunki. “Oli se aika rauhallista en- nen kuin tästä tuli pääkaupunki, ja op- pilaat ja nuoretkin oli tottelevaisia. Kyllä se vanha Uusikaupunki oli paras kau- punki”, hän päätti aineensa. –Olen edelleen samaa mieltä, nykyi- sin Raumalla asuva Siivonen sanoo. – Minulla on Uuttakaupunkia kohtaan aika ristiriitaiset fiilikset. Näen tämän edelleen paikkana, jolla olisi ollut mahdollisuuksia enempäänkin. Tun- tuu, että pienen kaupungin kilpailu- valtit on vähän hukattu. Palveluihin ja liikenneyhteyksiin kannattaisi edel- leen panostaa, jotta tästä ei ihan pelk- kää eläkeläisten paratiisia tule. Ihan yhtä positiivinen en taida ennusteessa enää olla kuin 11-vuotiaana, Siivonen myöntää.