Tulevaisuus tehdään yhdessä

42 ”Liigakoripallon säilymiseen pystyy vaikuttamaan” Risto-Matti Kärki Uusikaupunki onkuulunut Suomen koripallokartalle tiukasti yli neljän vuosikymmenen ajan. Uudenkau- punginUrheilijat, nykyiseltä viralli- selta nimeltään UU-Korihait, pelaa maan pääsarjassa jo 37. kautta. Uusikaupunkilaissyntyinen Tom Westerholm on nähnyt läheltä pai- kallista koripalloa valmentajana, ja nykyisessä virassaanKoripalloliiton kilpailujohtajana hän osaa arvioida koko lajin tulevaisuutta Suomessa. Miesten maajoukkueen eli Susi- jengin menestyksen ansiosta Suo- messa nousi koripallobuumi viime vuosikymmenellä. Lisenssiharrastajien määrä on noussut viimeisen viiden vuoden aikana 15 000:sta yli 20 000:een. Suosio on näkynyt myös miesten Korisliigassa. – Korisliigan yleisökeskiarvo nousi vuoden 2013 Koparin kiso- jen jälkeen 757 katsojasta 941 kat- sojaan vuoteen 2017mennessä. Sen jälkeen on ollut pari viime kautta lievää laskua ja nyt olemme noin 900 katsojan keskiarvossa, Wester- holm kertoo. Westerholm muistuttaa, että Ko- risliiga ja Susijengi ovat kaksi eri tuotetta. – Siinä, missä Susijengi pelaa Hartwall Areenan kirkkaissa va- loissa, loistavissa olosuhteissa, yli 12 000 katsojan edessä, pela- taan Korisliigaa pääosin edelleen 1960–70-luvuilla rakennetuissa lii- kuntasaleissa, joissa fasiliteetit ei- vät millään muotoa mahdollista samanlaista kokemusta, mitä maa- joukkue tarjoaa. KORIHAIDEN katsojakeskiarvo oli viime kaudella sarjan heikoin. Ot- teluissa kävi keskimäärin 418 kat- sojaa. 1990-luvulla ja vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Korihaiden keskiarvot pyörivät 900– 1000 katsojan välillä, ylittäen välillä tuhannen katsojan rajan. Menestysvuosina katsojia on luonnollisesti enemmän, mutta katsojakato ei johdupelkästäänhei- kommasta menestyksestä. Westerholm sanoo suoraan, että Korihaiden kotipyhättö, Pohitullin palloiluhalli, on aikansa elänyt. –Pohitulli ei täytä enää vaateita, jota liigatason ammattiurheilujouk- kue vaatii. Myynti- ja ravintolatilat sekä saniteettitilat eivät vastaa riit- tävyydeltään eikä olosuhteilta sitä, millä tavalla seura voi asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla palvella. Katsomotilat penkkeineen sekä turvallisuusratkaisuineen ei- vät täytä enää ottelutapahtuman kriteereitä. HALLIAON Westerholminmukaan päivitetty kiitettävästi sääntöjen mukaisesti,mutta esimerkiksi hallin minimikorkeus ei riitä. Hän muistuttaa, että hallin val- mistuessa koripallokenttä oli eri kokoinen. –Tuolloin kenttä oli 24x12metriä, kun senykypäivänä on28x15metriä ja siihen päälle vaaditaan kahden metrin suoja-alueet eli kokonais- tarve on 32x19 metriä. Pituudessa tilatarve on 40 vuodessa kasvanut 33 ja leveydessä peräti 58 prosent- tia. Korihaiden otteluissa eturivissä istuvat ovat tottuneet siihen, että pelissä pitää olla hereillä tai osumaa tulee pallosta tai pelaajasta. Nykyi- sin urheilijoiden ja katsojien väli- nen koskemattomuus tulisi Wester- holmin mukaan varmistaa. –Toivottavasti uusi SiHy (sivistys- ja hyvinvointi) -keskus saadaan ra- kennettua, sillä Korihait jaUusikau- punki ansaitsevat sellaiset puitteet, jossa liigatason koripalloa voidaan pelata ja toiminnan kehittymiselle saadaan asiaan kuuluvat puitteet, hän toivoo. Nykypäivänkatsojalle ei enää riitä pelkkä ottelu, makkara ja kahvi. –Hallissa tulee ollamahdollisuus oheismyyntiin, VIP-asiakkaiden palveluun sekä yleisön yleiseen ja turvalliseen viihtymiseen ja asia- kaskokemukseen, Westerholm sa- noo. AMMATTIPELAAJIEN ja -valmen- tajien lisäksi joukkueissa tarvitaan lihas- ja lääkintähuollon ammat- tilaisia sekä taustaorganisaatiota. Seurojen budjetit ovat kasvaneet, mikä asettaa haasteita pienille paik- kakunnille. Uudenkaupungin sijainti meren äärellä ei ole tässä kohdassa eduksi. –Toimintaympäristö on merestä johtuen vain 180 astetta eikä 360, kuten esimerkiksi kahden edel- lisvuoden mestarilla Kauhajoen Karhu Basketilla, Westerholm ver- taa. Vaikka mukana on vielä muuta- mia pikkukaupunkeja, ovat vahvim- mat liigajoukkueet entistä useam- min maakuntakeskuksista. Yksi asia säilyy, ilman kannattajia joukkue ei menesty. – Uusikaupunkilaiset voivat omilla valinnoilla vaikuttaa siihen, että liigakoripallo jatkuu kaupun- gissa myös tulevaisuudessa. Seura tarvitsee kaiken tuen niin yleisöltä kuin yrityksiltä. Junat ja Saabit kau- pungista lähtivät ilman, että niihin pystyi vaikuttamaan. Liigakoripal- lon säilymiseen pystyy itse vaikut- tamaan. Risto-Matti Kärki Miesten Korisliiga on Suomen kolmanneksi kiinnostavin urhei- lusarja Sponsor Insightin vuonna 2017 tekemän tutkimuksen mu- kaan. Edellä ovat vain jääkiekon Liiga ja jalkapallonVeikkausliiga. Saman tutkimuksen mu- kaan koripallo on vasta kym- menenneksi kiinnostavin laji 18–29-vuotiaiden väestöryh- mässä. Samassa ikäryhmässä e- urheilu on erittäin suosittua. – Selvitämme mahdollisuuk- sia omaan ebasket -toimin- taan. Sitä kautta saamme lajiin kiinni sellaisia, jotka eivät ehkä ole niin kiinnostuneita perintei- sestä koripallosta. eKorisliiga on varmasti totta jo lähitulevaisuu- dessa, TomWesterholm uskoo. ”eKorisliiga on totta jo lähitulevai- suudessa” Koripalloliiton kilpailujohtaja TomWesterholm heittää pallon uusikaupunkilaisille. Liigakoripallon säilymi- seen paikkakunnalla voi jokainen vaikuttaa. Peli nopeutuu koko ajan Risto-Matti Kärki Koripallossa on vuosien saatossa tehty paljon sääntömuutoksia, eikä niiltä vältytä jatkossa- kaan. –Korin korkeutta tuskin nostetaan, mutta kol- menpisteen viivan etäisyys tulee varmasti kasva- maanmyös kansainvälisessä koripallossaNBA:n viitoittamaa tietä. Myös pelikentän koon kasvattamisesta on pu- huttu, mutta TomWesterholm ei usko, että siinä tapahtuu nopeita muutoksia. Monen muun lajin tavoin pelaajien taso nou- see jatkuvasti. – Peli nopeutuu koko ajan ja pelaajista tulee fyysisempiä, Westerholm uskoo. ”Uusi- kaupunkilaiset voivat omilla valinnoilla vaikuttaa siihen, että liigakoripallo jatkuu kaupungissa myös tulevaisuudessa.” VILLE VUORINEN/KORIPALLOLIITTO TomWesterholmin mielestä Pohitulli ei riitä enää liigatasolle