Tulevaisuus tehdään yhdessä

45 kkis ja Pikis sijaitsi puolestaan osoitteessa Liljalaaksonkatu 10 eli ns. Kas- vin talossa, jossa nykyisin toimii kierrätyskeskus. Paikalla toimi erinimisiä baareja vuosikymme- nien ajan ja ”Emmis” oli sen lem- pinimi, ainakin yhtenä vuotena tosin virallinenkin nimi. ”Emmis” on joskus liitettymyös ”Paholaisen kolmioon”, jonka toi- set kaksi kärkeä muodostivat ra- vintola Vaso ja Ylisenkadun Alko. KAHVILA EILA sijaitsi Alisella- kadulla Liljalaaksonkadun kul- massa. Ilmeisesti siitä kahvila sai lempinimen ”Kulmis”. Toinenkut- sumanimi tuli talon seinään köy- dellä kirjoitetusta Baari-sanasta: ”Narubaari” tai ”Köysibaari”. Myös Ravintoloilla on luon- nollisesti ollut kutsumanimiä. Aquarius tunnettiin ainakin ta- kavuosina yleisesti ”Aku Ank- kana”, Lännentie ”Länkkärinä” tai ”Länskärinä” ja Kaivohuone ”Kaivarina”. Melko tuoreen lem- pinimen on saanut Makasiinira- vintola 1617: ”Numerobaari”. Nuppumäen grilliä torilla kut- suttiin ”Nuppariksi”, ”Nupparin nakkariksi” ja myös ”Ylägrilliksi”. Se ”Alagrilli” oli Kalarannan grilli, joka toimi jo puretussa Kalaran- nan rautatieasemarakennuk- sessa. Siinä toimi myöhemmin myösHappyDays -niminenpubi, jota kutsuttiin ”Häppäriksi”. EntisenKirstan alakerrassa toi- miva Bar M’Uki tunnetaan puo- lestaan – epäilemättä sijaintinsa vuoksi – ”Monttuna”. ”Intsku putsku” oli puolestaan lempinimeltään torilla pitkään kauniissa puurakennuksessa toiminut ns. invalidikioski eli paikallisten sotainvalidien yllä- pitämä kioski. R-Kioski on ”Ärk- käri” ja TB ”Teppari”. KAUPOILLAKIN on luonnolli- sesti ollut kutsumanimiä. Sokosta on sanottu ”Sokkariksi”, mutta myös ”Kenguru-Marketiksi”. Itä- poiju on ”Itis” ja Renlund oli ”Renska”. ”Sokkari” ja ”Renska” eivät ole mitenkään paikallisia nimiä, vaan ne ovat käytössä ylei- sesti muuallakin. Viikaistenkadun jaPohjoistulli- kadun kulmassa sijaitsi aikanaan lyseolaisten suosima kauppa, jota nimitettiin ”Alakaupaksi” ja siellä myytyjä pitkiä viinereitä ”Ylipit- kiksi”. Lisää paikkojen nimilistaan ovatmuunmuassa seuraavat: Ke- tunkalliota kutsuttiin ”Ketariksi”, Laivanrakentajantie on ”Laivis” ja Myllymäen jyrkkää louhoskohtaa kutsuttiin ”Kuolemankallioksi” tai ”Kuolemanmäeksi”. ”TUOKILANTALO” ja ”Kemiran penkka” ovat omalla tavallaan mielenkiintoisia kutsumanimiä. Alinenkatu 5:ssä sijaitseva komea puutalo oli alunperin Söderman- nin talo, sitten Suojeluskuntatalo jaKauppaseuran talo. Sen jälkeen se siirtyi Tuokilan omistukseen ja nyt se on ollut jo pitkään Marke- lan omistuksessa. Nimi ”Tuoki- lan talo” on säilynyt puhekielessä kuitenkin vahvasti. Vastaavasti penger Hangon saareen kantaa edelleen nimeä ”Kemiran penkka”. Näin siitä huolimatta, että se tehtiin silloin, kun Rikkihappo sijoittui saareen ja siitä huolimatta, että tehtaan nimi on nyt Yara. Vastaavasti moni uusikaupun- kilainen puhuu edelleen ”Saa- bista”, kun tarkoittaa autotehdasta. Autotehtaan varhaisiin vuo- siin liittyy muuten Alisenkadun puutalossa sijainnut poikamies- asuntola, joka sai lempinimen ”AA-kerho”. Syynä oli mitä ilmei- simmin runsas alkoholinkäyttö ja muutenkin reipas meno. Asun- tolana Levysepänkadun varrella toiminutta kerrostaloa kutsuttiin puolestaan ”Minkkitarhaksi”. VANHATTEM paikanimetten kart tehtiinUudessakaupungissa vuonna 1964. Sen teetti kotiseu- tuyhdistys Kaupunkim poja ja tekijöinä olivat tunnetut kotiseu- tumiehet Emil Kavela , Hjalmar Lehtinen , EdvinLuotonen , Eino Salminen ja Oskar Sandbäck . He ovat kaikki jo poistuneet keskuudestamme, mutta heidän työnsä tuloksena monet paikan- nimet ovat säilyneet tiedossa. Melkoinen määrä niistä on sel- laisia, joiden sijainnista suurin osa nykyisistä kaupunkilaisista ei taida kovin paljon tietää. Sellaisia ovat esimerkiksi ”Odotuksen mäki”, Kylpylaitos ”Betesda”, ”Hurunkivi”, ”Provas- tiniitt”, ”Raspinkalli”, ”Heostori”, ”Grunellinmäki”, ”Varkkantan- huv” ja ”Sepämummu verej”. Olisikohan nyt aika tehdä ”Ugi- nabyn Uudemman ajan paikan- nimien kartta”? ”Uginaksi”, ”Ugi- nabyksi” ja jopa ”Ugandaksi” nuoremmat ovat nimittäin koti- kaupunkiaan kutsuneet. Tietoja tähän kirjoitukseen on saatu Vakka-opiston Uuden- kaupungin perinnepiiriltä, Uudenkaupungin museon johtajalta Mari Jalavalta ja Ari Niittyluodolta. Kasvin Talon Liljalaaksonkadun puoleisessa osassa toimi pitkään kahvi- loita. Parhaiten tunnettiin ainakin nuorison keskuudessa ”Emmis”. Kalarannan asemarakennuksessa toiminut grilli tunnettiin ”Alagrillinä” ja myöhemmin siinä sijainnut pubi ”Häppärinä”. Hakitsu eli Hakametsä oli yksi muuttopaineeseen vastaukseksi rakennetuista lähiöistä. Takavasemmalla näkyy Kaupunginlahti sekä keskusta. Moni uusi- kaupunki- lainen puhuu edelleen ”Saabista”, kun tarkoittaa auto- tehdasta. UUDENKAUPUNGIN MUSEO UUDENKAUPUNGIN MUSEO UUDENKAUPUNGIN MUSEO UUDENKAUPUNGIN MUSEO