Kalastajatilalta Kakolaan Teija Uitto Inga Grönlund hymähtää tuokiokuvalle lapsuudestaan. Saaressa asuminen on kasvattanut hänessä sitkeyttä. – Olen kiitollinen, että olen saanut kasvaa kalastajan tyttärenä saaressa. Lapsuuteni on ollut inspiroiva. – Sellaista lapsuutta tänä päivänä ei voisi enää edes olla. Jos nyt laitettaisiin 6-vuotias lapsi soutamaan puoli kilometriä yksin ilman pelastusliiviä, niin lastensuojelu puuttuisi asiaan, hän naurahtaa. ELÄMÄ oli ennen erilaista. Arjen vaativuus kasvatti ihmisissä sisua, joka oli vahvaa kuin orjantappura. Inga on tunnistanut itsessään myös sen levottomuuden, mitä vaahtopäisessämeressä on. Meri onharvoin täysin tyyni, se on lähes aina liikkeessä. – Tunnistan sen, kun tulee aika jättää vanha taakseen ja siirtyä eteenpäin. IngaGrönlund lähti 16-vuotiaana töihin Taivassalosta Turkuun, aputytöksi Kestilän Pukimoon. Hänen tätinsä oli töissä Kestilässä ja ehdotti, että Inga tulee Kestilään töihin, kun ei kerran lukeminen kiinnosta. MUUTAMAN vuoden päästä yksitoikkoinen työ alkoi maistua puulta ja opiskelu alkoi kiinnostaa. Inga Grönlund opiskeli ensin vaatetusalan opettajaksi ja myöhemmin myös taiteen maisteriksi. Opettajan ura alkoi Uudessakaupungissa silloisessa Vakka-Suomen Ammattioppilaitoksessa. Tänään meri on levoton. Kuohupäät pärskyvät korkealle. Pieni Inga-tyttö soutaa sisukkaasti Patakahjan saaresta mantereelle ja kävelee Kustavintien varteen. Tien varresta linja-auto vie hänet Taivassalon kirkonkylän kouluun. Inga Grönlundin rantahuone sijaitsee Patakahjan saarta vastapäätä. Sieltä saaresta hän souti pienenä koululaisena rantaan ja käveli Kustavintien varteen päästäkseen bussilla kouluun. Arjen vaativuus kasvatti ihmisissä sisua, joka oli vahvaa kuin orjantappura. Saariston Inga ●●Inga Grönlund on syntyjään Taivassalon Patakahjan saaresta. ●●Muutti Turusta takaisin Taivassaloon 2010. ●●Perheeseen kuuluu mies, poika, kolme bonuslasta, kaksi lasten- lasta ja viisi bonuslastenlasta sekä basenjikoira Mamu.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=