7 NYTT | PARAISTEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI | 3/2023 Hyvää, monipuolista, terveellistä ja halpaa – näin Margot Wikström kuvailee varhaisperunaa. Sesongin ensimmäi- set mukulat tulevat usein juuri saaristosta, jossa perunanviljelyllä on pitkät perinteet. Tästä vuodesta alkaen tätä kotimaista alkukesän herkkua juhlistetaan aina 15. kesäkuuta, joka on vastedes valtakunnallinen varhaisperunapäivä. Margot Wikström hankekollegoineen ryhtyi edistämään Varsinais-Suomelle tärkeän perunantuotannon näkyvyyttä viitisen vuotta sitten. Koronapandemia pani isojen kampanjoiden ja tapahtumien järjestämiselle kapuloita rattaisiin, mutta nyt työtä on jatkettu oikein toden teolla: tänä vuonna vietetään ensimmäistä kertaa valtakunnallista varhaisperunapäivää, jonka tarkoituksena on lisätä tämän kotimaisen herkun arvostusta. Varhaisperunaa juhlistetaan koko maassa, mutta aloite tulee Varsinais-Suomesta, jossa viljellään yli 70 prosenttia koko maan varhaisperunoista. – Juhlistamalla varhaisperunaa kiinnitämme ihmisten huomion myös varhaisperunan viljelijöihin ja tuotantopaikkoihin. Ensimmäiset avomaalla kasvatetut kotimaiset varhaisperunat tulevat usein Houtskarista, Nauvosta ja Rymättylästä, kertoo Wikström. Varhaisperunapäivä on vastedes 15. kesäkuuta – sopivasti koulun päättäjäisten ja juhannuksen välissä, jolloin varhaisperunan myynti on huipussaan. Juhlapäivä on ideoitu Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton, Turun kaupungin, Visit Turku Archipelagon, Visit Naantalin, Turun Ydinkeskustayhdistyksen ja Varsinais-Suomen ruokasektorin koordinaatiohankkeen välisenä yhteistyönä. Margot Wikström edustaa viimeksi mainittua toimijaa ja on ennen kaikkea Paraisten saaristokaupungin lukuisten elintarviketuottajien äänitorvi. Kovaa työtä, jolla on pitkät perinteet Paraisten saaristossa on pitkät perinteet varhaisperunan viljelystä erityisesti avomaalla. Houtskari erottuu saaristossa paikkana, jossa varhaisperunan tuotanto on kautta aikain ollut kaikkein laajinta. Paikkakunnan perunaviljelmillä elettiin 1970- ja 1980-luvuilla eräänlaista kulta-aikaa, kun peräti 50 tuottajaa viljeli perunaa samansuuruisella alalla hehtaareja. Myynti hoidettiin pääasiassa Turussa, jonne enimmillään kuljettiin kuudella eri lautalla. – Saaristossa yksikään nuori ei ole jäänyt ilman kesätöitä, sillä perunaviljelmät ovat työllistäneet kaikki halukkaat. Vuosien saatossa tuottajat ovat kuitenkin vähentyneet ja viljelyala pienentynyt; tätä nykyä Houtskarin 50 tuottajasta on jäljellä 8 ja 50 viljellystä hehtaarista 30, Wikström sanoo. Kannattavuus on viljelijöille suuri haaste. Varhaisperuna istutetaan haasteille alttiissa olosuhteissa hallaöiden ja nälkäisten kauriiden ja peurojen uhatessa koko satoa. Ulkomaiset kilpailijat painavat varhaisperunan hintaa alas ja myös erilaiset ohimenevät trendit, kuten vähähiilihydraattinen ruokavalio, vaikuttavat ostovoimaan. – Kun seuraa tarkemmin viljelijöiden työtä ja riskejä, joita he ottavat voidakseen tarjota meille kotimaista varhaisperunaa jo touko-kesäkuun taitteessa, ymmärtää myös hiukan korkeamman hintalapun sesongin alussa, Wikström sanoo. Mukaan juhlintaan 15. kesäkuuta vietetään siis historian ensimmäistä varhaisperunapäivää, ja juhlapäivän työryhmä toivoo tämän näkyvän sekä ravintoloissa, toreilla että kodeissa. Voit juhlistaa päivää esimerkiksi käymällä paikallisen perunantuottajasi pakeilla tai ottamalla selvää, mitkä ravintolat osallistuvat juhlallisuuksiin, kehottaa Wikström. – 17. kesäkuuta järjestetään myös De Vita Päron -perunafestivaali Nauvossa, Wikström lisää. Margot Wikströmille uusi varhaisperunapäivä on myös henkilökohtainen riemun aihe, rakastaahan hän perunoita. Hän haluaa myös tulevaisuudessa pystyä ostamaan tuoretta varhaisperunaa suoraan tuottajalta. Jotta se olisi mahdollista, meidän kuluttajien on panostettava lähiviljelijöihimme. – Pidän itse eniten keitetystä perunasta kaikessa yksinkertaisuudessaan, mutta olenkin käyttänyt aikaa löytääkseni ehdottomasti maukkaimman varhaisperunalajikkeen, tietenkin täältä Paraisten saaristokaupungista, Wikström kertoo lopuksi. Näin keität perunat Margotin tapaan • Valitse tuoretta paikallista varhaisperunaa – kuoren pitää irrota, kun hieraiset raakaa perunaa sormella. • Valikoi suurin piirtein samankokoisia perunoita yhteen kattilalliseen ja pese perunat. • Kiehauta vesi ja lisää suola. • Laita varhaisperunat veteen ja keitä noin 15 minuuttia tai niin kauan, kunnes suurin peruna on pehmeä. • Kaada vesi pois ja levitä perunoiden päälle keittiöpyyhe kattilan sisään. Pyyhe kerää itseensä lopun kosteuden. • Tarjoile tuoreen tillin ja voin kera. Nauti! • Säilytä mahdolliset jäljelle jääneet keittämättömät perunat pimeässä, 10–15 asteen lämpötilassa. Mieluummin paperipussissa kuin muovipussissa ja mieluummin kellarissa kuin jääkaapissa. Varhaisperuna, tuo saariston herkku, saa oman juhlapäivän Teksti: Veronica Aspelin-Forsell Kuva: Enni Könönen
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=