48 SOMMAR 2024 Klassikkopurjeveneet saavat uuden elämän telakalla Turussa Ei ole mikään sattuma, että Ruissalon telakka on yksi Pohjoismaiden elinvoimaisimmista telakoista, joka on erikoistunut vanhojen puuveneiden kunnossapitoon ja restaurointiin. Vuosina 1889–1954, jolloin telakan nimi oli Åbo Båtvarf (Turun veneveistämö), siellä rakennettiin yli 5 000 venettä, kaikkea torpedoveneistä purjeveneisiin ja luksushuvipursiin. Asiakkaita oli muun muassa Venäjältä, Euroopasta ja Yhdysvalloista. Gunnar Stenbäckin 1930-luvulla suunnittelemaa klassista Hai-purjevenettä valmistivat ja ostivat niin ranskalaiset kuin amerikkalaisetkin merenkulkijat. HÅKANSIN PERHE otti telakan haltuunsa 2013 ja kehitti aluetta merenkulkukeskukseksi, jossa on ravintola, vierassatama ja juhlasaleja, joissa järjestetään konsertteja, kulttuuritapahtumia ja yksityistilaisuuksia. Turun veneveistämöllä rakennettiin myös klassinen S/Y Albertina rannikkoristeilijä, jonka tilasi tamperelainen insinööri Harry Relander. Vene laskettiin vesille vuonna 1939 ja se on tähän päivään asti säilynyt alkuperäisessä kunnossaan. Veneessä ei ole minkäänlaisia uutuuksia, kuten plottereita tai muuta elektroniikkaa, eikä myöskään moottoria. ANDREAS PAPAGEORGIOU vaihtaa parhaillaan Albertinan vanhaa tammipuista kölilankkua uuteen. Puulaji on afrikkalaista lehtipuuta nimeltään iroko, joka tunnetaan myös afrikkalaisena tiikkinä. Hän vertaa projektia uuden talon perustuksien valamiseen. – Tämä on sangen erikoinen vene, joka on yllättävänkin hyvässä kunnossa. Köli on rannikkoristeilijäksi erittäin vankka ja uumoilen, että Relander halusikin hyvin tukevan ja vakaan veneen, jolla hän voisi purjehtia lastensa kanssa. Sitä voi verrata mönkijään, sillä matalikolla purjehtiessa meno on lähes huomaamatonta. Mutta huolimatta siitä, että vene on niin roteva, se purjehtii todella hyvin. Papageorgiou on lähtöisin Rodokselta, Kreikasta. Siellä hän työskenteli puusepänliikkeessä ja kouluttautui graafikoksi. – Veneenrakentajilla pitää olla silmää estetiikalle, ja yleensä sanonkin, että olemme yhdistelmä taiteilijaa ja insinööriä. Minä olen aina rakastanut merta, ja tässä työssä yhdistyvät kaikki minulle tärkeät asiat, purjehdus, puutyöt ja tekniikka. EERO LEHTINEN on Ruissalon telakan markkinointipäällikkö. Hän on kokenut purjehtija, joka on osallistunut neljälle maailmanympärimatkalle ja ylittänyt Atlantin useita kertoja. Hän on myös mitä kiinnostunein puuveneistä ja pitää tarkoin silmällä, miten työt veneiden parissa edistyvät. Lisäksi hän osallistuu kilpapurjehduksiin klassisilla puuveneillä ja on usean eri puuvenetapahtuman primus motor. Veneillä on aina ollut erityinen paikka Lehtisen sydämessä. – Purjehdin jo lapsena perheen kansanveneellä, ja olen varttunut puuveneiden tuoksussa. LEHTINEN ON iloinen, että Ruissalon telakka on saanut uutta elämää. Täällä Turun ammattiopistosäätiön opiskelijat saavat mahdollisuuden harjoitella, ja heillä on mahdollisuus myös tehdä opinnäytetyönsä telakalla. – Jatkuvuus vaikuttaa lupaavalta venerakentajien lisääntyessä. Kiinnostus vanhoja puuveneitä kohtaan on lisääntynyt viime vuosina ja niiden arvostus on nousussa. Kyse on vanhan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja veneenrakennustaitojen siirtämisestä seuraaville sukupolville. Jos osaaminen katoaa, veneitä ei pian käytettäisi kuin arkkuina. Kiinnostus puuveneisiin ja veneiden rakentamiseen vaikuttaa olevan kasvussa. Ruissalon telakka vaalii vanhoja perinteitä ja käsityöläistaitoa. VANHA AARRE. S/Y Sphinx rakennettiin Turun Veneveistämöllä vuonna 1928. Vene on osallistunut useisiin MM-regattoihin muun muassa Ranskassa ja Tanskassa. Ensi vuoden maailmanmestaruus ratkaistaan Airistolla. Tässä Ville Lindén viimeistelee keulaa. VENEENRAKENTAJA. Andreas Papageorgiou vaihtaa kölilaudan S/Y Albertinaan, joka rakennettiin Turun Veneveistämöllä vuonna 1939. Jos veneestä pidetään huolta, hän uskoo sen purjehtivan vielä sadankin vuoden kuluttua. Jatkuvuus vaikuttaa lupaavalta venerakentajien lisääntyessä.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=