4/2022 6 MARJA ROIKO KUVAT: TONJA SAUKKIO Perttelin kirkossa on ihailtu kesän aikana kukka-asetelmia, jotka ovat Marienna Saikkosen tekemiä. Hänen kotipihallaan kasvaa luonnonkukkia, perennoja ja kylvettyjä kukkia satoja lajikkeita. – Kukkien kasvattaminen on minulle rakas harrastus, Marienna kertoo. Viime vuonna hänelle heräsi ajatus, että kukilla voisi ilahduttaa muitakin. – Keväällä tuli tulppaaneja valtavasti. Perttelin seurakuntatalossa oli Pyhä Perttelissä -tilaisuus ja tarjosin tulppaaniasetelmia sinne pöydille. Kukka-asetelmista innostuttiin ja sovittiin, että Marienna tekee Perttelin kirkkoon asetelmia viikonlopuiksi, jolloin kirkossa on tilaisuuksia. – Alkukesästä katsoimme milloin olisi hyvä tuoda kimput kirkkoon. Kukka-asetelmat kestävät viikonlopun ilman kylmiötä. Marienna tuo kukat ämpärissä kirkkoon ja rakentaa kimput maljakoihin. – Koska olen harrastelija, en sido kimppuja, vaan asettelen kukkavarret suoraan maljakoihin. – Rakennan asetelman tekstuurin niin, että siinä on jotain mielenkiintoista katsottavaa esim. yksi pioni ja muut luonnonkukkia tai -kasveja. Asetelmissa on perennoja, luonnonkukkia ja luovasti myös rikkaruohoja, kaikkea mitä Luoja on suonut. Iloa kukista Perttelin kirkossa MARJA ROIKO Salon seurakunta on siirtynyt metsänhoidossa kokonaan jatkuvaan kasvatukseen ja hylännyt avohakkuut. Kirkkovaltuusto hyväksyi metsien jatkuvan kasvatuksen syyskuussa 2019, kun seurakunnan kiinteistö- ja hautaustoimen strategia vuosille 2020–2023 oli käsiteltävänä. Seurakunnalla on 966 hehtaaria metsämaata, joka on nyt jatkuvapeitteisen kasvun hoidossa. Tämä tarkoittaa, että isot avohakkuut ovat kokonaan kiellettyjä, mutta pienavohakkuita voidaan tehdä. Niiden tarkoituksena on saada esimerkiksi mänty uudistumaan. Metsä pysyy koko ajan puustoisena ja peitteisenä. Jatkuvapeitteisessä metsänkäsittelyssä hakkuissa poistetaan pääasiassa suurimpia puita poiminta- ja pienaukkohakkuin. Luontoarvot huomioon Jatkuvassa kasvatuksessa otetaan huomioon luontoarvot. Metsä ei jää hoitamattomaksi, ja metsän uudistamisessa jäljitellään luontaista kiertokulkua, jossa uusia puita syntyy ja nousee luonnostaan. Prosessi on pitkä ja vie kymmeniä vuosia ennen kuin nähdään, miten siinä on onnistuttu. – Jatkuvapeitteinen metsänhoito on ollut Suomessa käytössä, mutta ei näin laajasti kuin meillä on nyt, kertoo seurakuntapuutarhuri Markku Johansson. – Tämä on haasteellista toteuttaa, kun metsäalueet ovat olleet aiemmin talousmetsänä. – Haastetta luo myös se, että meillä ei ole näin laajaa vertailukohdetta, Markku toteaa. – Täytyy miettiä tarkkaan millaisella kalustolla mennään harventamaan näin isolla alueella. Pienemmällä alueella tämä on helpompi toteuttaa. Jatkuvan kasvatuksen alkuvaiheessa taloudellinen tulo jää vähiin, koska avohakkuita ei ole. Metsästä poistetaan puustoa poimintahakkuulla eli otetaan isoja tukkipuita pois. – Tällä tavalla harvennetaan ja annetaan valoa, jotta metsä saadaan uudistumaan, Markku kertoo. – Vanhat isot puut pyritään kasvattamaan ja jättämään näille alueille. Toki vaaralliset puut poistetaan, jos on tarve. Seurakunnan metsät jatkuvassa kasvatuksessa UNSPLASH
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=