Loka-joulukuu 2023 2 Katsoin eräänä iltana uutiskuvaa raja-asemalta. – Hämmästyin. Mitä siinä taustalla näkyvässä taulussa lukee? Kyllä, ”Taivas valitsee tarkasti, ketkä pääsevät sisään. Helvettiin pääsee kuka vaan!” Tietysti teksti oli englanniksi, mutta osaahan jo moni kolmasluokkalainenkin sen verran kieliä. Uutinen liittyi pakolaisiin ja taustakuva oli mitä parhainta mielikuvauutisointia! Kuvaaja oli oivaltanut syvällä sisimmässään jotakin, mikä raapaisee katsojaa pintaa syvemmältä. Mistä pakolaiskriisissä, Ukrainan sodassa, Israelin ja Hamasin välisessä kamppailussa ja kaikessa muussa pahassa on kysymys? Uusi Tie uutisoi viikolla 47 kansainvälisesti tunnetusta somalivaikuttajasta, joka naisena teki kysymyksiä ja jätti islamin, koska se alisti naisia. Sittemmin hän ilmoitti jättävänsä uskonnon ja olevansa ateisti. Tämä ei ollut vielä pääuutinen, sillä jumaluskosta luopuminen ei tuonut vastausta elämään, vaan se, että nyt hän kertoo tulleensa kristityksi (UT 47/23). Ja vastaus on, että ulkoinen uhka panee ihmisen sisäisen omantunnon kyselemään, mikä on oikein. Hyvä ja paha sekä totuus ja valhe ynnä vapaus ja alistaminen, Elämä ja kuolema, kamppailevat. Olemme valinkauhassa. Jumala käyttää sotia, uskontoja, pakolaisia ja järjestöjä asioina johdattamaan ihmistä kysymysten polulle. On otettava kantaa ja päädyttävä miettimään, mikä on syntisyytemme syy ja mikä meidät pelastaa. Tuo päättelyjen polku saa alkunsa siitä, että samastumme kärsiviin ihmisiin. Sairastuin marraskuussa koronaan, jonka vaimoni oli käynyt läpi jo kauan sitten ja potee long covidin aiheuttamaa alilämpöä. Olin seurannut tätä hytinää öin ja päivin, yrittänyt auttaa. Mutta nyt sain omakohtaisen kokemuksen, kun kehoni lämpö laski 35 asteen puolelle. Mutta myös se, että olin nähnyt, kuinka puoliso selvisi ja edelleenkin selviää, rohkaisi minua. Koin jopa riemua, että sain tuntea sisältäpäin samaa, miltä hänestä tuntui. Yhteiset kokemukset liittävät ihmisiä jatkuvasti toisiinsa. Jumala kutsuu meitä samastumiseen! Raamattua lukiessa ja rukouksessa Pyhä Henki avaa meille Jeesuksen elämää aina kehdosta lähtien kohti sovituskuolemaa ja ylösnousemusta. Hän tuli ihmiseksi ja tuntee minun kipuni. Eikä vain niin, vaan myös niin, että minä saan tuntea Hänen kipunsa, kun vain suostun ja rohkaistun kulkemaan niiden lävitse! Ja kaikki kansat saavat kuulla tämän sanoman ja se, joka uskoo, pelastuu! Taivas valitsee tarkasti: sisään pääsee yksin uskosta ja yksin armosta; yksin Jumalan voimasta. Ja sama pätee sisäpuolella! Iloista ja voimallista Kristuksen syntymäjuhlaa! Seppo Niemelä Taivas valitsee Haaste taantuvalle kirkolle: Sijoita kaikkesi Kristukseen! On neljä yleistä viitettä uskon taantumisesta: kaikkeen ajalliseen rakastuminen, pyrkimys selvitä kaikesta kevyimmällä tavalla, ihmispelko (tai miellyttämishalu) ja epäluottamus Jumalan sallimukseen. Ensimmäisiltä uskovilta puuttui kaikki tämä taantumus. He eivät arvostaneet maailman houkutuksia; he ottivat ristinsä ja kielsivät vanhan minänsä; he tunnustivat rohkeasti Kristuksen ja kärsivät Hänen nimensä takia ja siksi he ottivat mielellään vastaan senkin, kun heidän omaisuuttaan tuhottiin. Ja mikä olikaan sen kaiken seurauksena? He vahvistuivat Jumalan lohdutuksessa, he kasvoivat armossa, he loistivat kuin kirkas valo maailmassa ja he tunsivat uskossaan iloa ja rauhaa. Mutta nykyään meidän ominaisuutemme ovat heikkoja, kauhistelemme seurauksia ja pelkäämme loukkaavamme toisia ihmisiä. Nämä ovat surullisia oireita hengellisestä taantumisesta! Tämän vuoksi evankeliumin henki ei voi ilmaista itseään. Sen ominaisuudet eivät pääse julki ja Kristus ei voi saada kirkastua. Tätä ajatellen ei ole kummallista, että hyvän sanoman eteneminen maailman junnaa, koska uskon todellinen voima näkyy niin heiveröisesti eikä kirkon perusjoukko kirkasta Kristusta. Oi, kunpa Herra virittäisi kansansa kesken tämän päivämme! Jeesus sanoi kaikille: ”Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua. (Lk 9:23). Tämän ristin kantaminen on raskasta silloin, kun ajalliset mieltymykset, ylpeys tai epäusko hallitsevat sydämessä. Mutta, kun sydän on täynnä rakkautta Kristusta kohtaan, niin painavinkin risti on kevyt ja tuntuu jopa miellyttävältä kantaa. Tämän takia apostolit voivat sanoa: ”Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte monenlaisiin koetuksiin.” (Jk 1:2). He iloitsivat siitä, että heitä arvostettiin niin paljon, että he olivat arvollisia kärsimään häpeää Jeesuksen nimen tähden. Suuret joukot rakastavia uskovia iloitsivat keskellä vainoja ja sinetöivät totuuden verellään. Helppouteen mieltyminen, maailmalliset arvot tai perheen elintason tavoittelu, ovat saaneet aikaan uhrautumisen hengen tuhoutumista, vaikka sen pitäisi toimia jokaisessa Jeesukseen uskovassa. Jokaisen kristityn tulisi olla hengeltään marttyyri. Hänen tulisi olla valmiina jättämään kaiken ja uhraamaan kaiken Kristuksen tähden. Yksi mainioista uskonpuhdistusmiehistä [vaikkakin Suomessa vähän tunnettu] Oecolampadius kirjoitti ystävälleen sanoen: “Elämän suurin onni on heittäytyä Kristuksen asialle.” Monet uhraavat kaikkensa jonkun pääomaa kartuttavan riskiyrityksen vuoksi, joka lupaa menestystä. Mutta onnellinen se, joka uhraa kaikkensa Kristuksen tähden uskon ja rakkauden tähden. Hän voi menettää kaiken, mitä maailma kutsuu suureksi ja hyväksi; mutta hän on saava, Vapahtajan ansioitten tähden, kirkkauden kruunun, joka ei katoa. On helppoa iloita ajallisista onnistumisista ja joskus hengellisistäkin lahjoista, mutta olemmeko yhtä valmiita antamaan Herralle kiitosta tuskasta ja koetuksista, menetyksistä ja risteistä, joita on kestetty uskonvanhurskauden tähden, tai Jumalan hyvän ja erehtymättömän sallimuksen takia? Nyt apostolinen käsky on ”Kiittäkää kaikesta. Tätä Jumala tahtoo teiltä, Kristuksen Jeesuksen omilta” (1Ts 5:18. Ks myös Rm 5:3). Mutta voi! kuinka vähän meillä tätä alkuvoimaista henkeä onkaan. Kuka pystyy ilolla kestämään Kristuksen takia kaiken menettämisen? Kuka pystyy riemuitsemaan ahdingossa? Thomas Reede (1776 – 1841) Täysin elossa – Häntä kirkastaen Kuoleman laakso on laaja erämaa Kaliforniassa. Se tunnetaan Pohjois-Amerikan matalimpana, kuivimpana ja kuumimpana paikkana. Se on eloton ja autio paikka. Kuoleman laaksossa on mitattu Läntisen pallonpuoliskon lämpöennätys, joka on 56,67 celsiusastetta. Kuolema on juuri sopiva sana kuvaamaan tuota olosuhdetta. Ei ole paljon sellaista kasvistoa eikä ihmiselämää, joka selviää hengissä noihin olosuhteisiin jouduttuaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö elämä olisi mahdollista sielläkin. Vuonna 2005 esiintyi harvinainen raivoisa rankkasade, joka pudotti kuusi tuumaa vettä halkeilevalle kivenkovalle autiomaan tasangolle. Hetkessä tämä elottomasta autiomaasta puhkesi rajaton lakeus uhkeita kukkia, jota ei oltu nähty kahteenkymmeneen vuoteen! Maaperässä vuosia nukkuneet siemenet, joissa elämä roikkui hienoisen langan varassa, herätettiin äkkinäisesti, kun elämää antava sade kostutti ne. Autiomaa oli äkkiä elävämaa, juuri niin kuin Jesajan kirjassa oleva lupaus sanoo (Jes 44:3-4). ”Sillä minä vuodatan vedet janoisen päälle ja virrat kuivan maan päälle. Minä vuodatan Henkeni sinun siemenesi päälle ja siunaukseni vesojesi päälle, niin että ne kasvavat kuin pajut ruohikossa, vesipurojen äärellä.” Otin ristini – ja mitä se merkitsi Horrostavat siemenet, vuosia kätkeytyneinä maaperään ja vain langan ohkaisesti elämään kiinnittyneinä, heräsivät äkkiä, kun niihin imeytyi elämää antavan sateen kosteus. Tämä on kuva herätyksestä – kun Henki täyttää seurakunnan Jumalan Sanalla Jumalan Pojasta, niin että Jumalan kansa heräävät eloon aivan uudella ja tuoreella tavalla Häntä kirkastaen. Herätys on enemmän kuin vain jokin tapahtuma seurakunnan kalenterissa. Kun Jumala voimaannuttaa jälleen kristittyjen yhteisön, Hän pyrkii pysyviin vuosien tuloksiin. Tutkijoiden saamat tulokset vahvistavat tätä, sillä kun seurataan erikseen kutakin Amerikan historian neljää suurta herätystä (varhaisella 1700-luvulla, myöhäisellä 1700-luvulla, 1800-luvun keskivaiheilla ja varhaisella 1900-luvulla), niin huomataan vuosikymmenten dokumentoituja muutoksia sekä seurakunnissa että laajemmin yhteiskunnassa. Jumala antoi kansalleen “virkistävän uuden tuulen”, siksi, että syttyisi tuli hengellisiä asioita kohtaan, mutta myös siksi, että Hänen Poikansa valtakunta laajenisi yhteiskunnassa ja kansojen parissa Hänen seurakuntansa kautta. Rukousaiheita Ylistä Jumalaa, sillä Hänellä on sydämen halu vuodattaa sateet kuivan ja janoisen maan päälle! Pyydä Häntä tekemään se jälleen heräämisen virvoittavien sateiden kautta meidän päivinämme. Tunnista niitä alueita, joita löydät omassa elämässäsi, perheessäsi, seurakunnassasi, joissa tarvitaan Jumalan Hengen vuodatusta – kutsu Häntä lähettämään runsaasti kastelevan saderintaman! David Bryant Toimitettu – Do It again, Lord! Carol Madison © 2023 Church Prayer Leaders Network PrayerShop Publishing Siunattu Herra! Vuodata Pyhä Henkesi taantuvan kirkkosi päälle, jotta se voisi jälleen kukoistaa ja voimistua kuin nuoruusvuosina. Kunpa voisin elää vapaana maailmasta ja sen hetkessä ohimenevistä nautinnoista ja olla valmis seuraamaan sinua mihin tahansa kutsutkin työhön tai kestävyyteen. Valmista minut olemaan kiitollinen pysyvästä hyvyydestäsi joka hetkessä ja ilolla antamaan sydämeni palvelemaan sinua, vieraana maailman tarjouksille ja sinulle antautuneena. Lisää minussa tosi uskoa, niin että sen kautta, keskellä maailman jatkuvaa sekavaa muutostilaa, sydämeni asettuu siihen, mistä voin löytää pysyvän mieli- Rukous taantuvan kirkon puolesta hyvän. Anna minulle hengellistä ymmärrystä ja iloa taivaallisista totuuksista, jotka kuuluvat lapsiesi elämään täällä ajassa. Se antaa meille esimakua tulevan maailman siunatusta hyvyydestä. Thomas Reede (1776 – 1841)
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=